Paikallisuutiset

”Olisi kaveri sentään voinut vaikka soittaa”, Kittilän kunnanjohtaja kommentoi vuonna 2003 – Lue jutusta, miten Pallaksen siirto Kittilästä Muonioon meni

2000-luvulla Muonio arvosteli Kittilää siitä, että se ei kehitä Pallasta. Nyt Kittilä on sitä mieltä, ettei Muonio ole panostanut Pallaksen alueen kehittämiseen.

Kittilä päätti ryhtyä palauttamaan vuonna 2004 Muoniolle siirrettyä Pallaksen aluetta itselleen. Palautuksen pani alulle keskustan valtuustoryhmä joulukuussa 2022. Aloitetta on kypsytelty kunnan hallinnossa, ja syyskuun lopulla kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen alkaa laatia hakemusta valtiovarainministeriölle.

Valtuustoaloitteen mukaan kuntarajan siirrossa painottui aikanaan yhden yrittäjän etu ja Raattaman kyläläisten oikeudet poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen ohitettiin. Aloitteessa arvostellaan Muoniota siitä, ettei se ei ole kehittänyt Pallasta.

Ensimmäisen kerran kuulin asiasta Kalevan toimittajalta. Seppo Maula

Kittilän ja Muonion välinen kuntaraja muuttui vuoden 2004 alussa niin, että Kittilään kuulunut Pallasten tunturiryhmä liitettiin osaksi Muonion kuntaa. Muoniossa päätöstä pidettiin ”historiallisen vääryyden oikaisemisena”, Kittilässä siitä oltiin tyrmistyneitä.

Muoniolle siirtyi kaikkiaan 142 neliökilometrin eli 142 000 hehtaarin suuruinen alue. Pallaksen tunturiryhmän seitsemän huipun lisäksi Kittilä menetti Muoniolle kuusi muuta tunturia sekä puolet Pallasjärvestä. Osaksi Muoniota siirtyivät Pallastuntureiden lisäksi esimerkiksi niiden eteläpuolella sijaitsevat Lommoltunturi ja Sammaltunturi sekä Keimiötunturi, jonka keskeltä kuntaraja aiemmin kulki.

Kuntarajan siirron vuoksi Kittilä menetti kaikki silloisen, vuonna 1938 perustetun Pallas-Ounastunturin kansallispuiston alueensa. Kansallispuistokunta Kittilästä tuli kuitenkin jo jälleen seuraavana vuonna, kun Pallas-Ounastunturin kansallispuisto yhdistettiin Ylläs-Aakenustunturin suojelualueeseen ja syntyi uusi Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.

Kittilän silloinen kunnanjohtaja Seppo Maula kommentoi päätöstä tuoreeltaan Kittilälehdelle kesällä 2003 luonnehtimalla sitä suureksi yllätykseksi, jossa oli monia outoja piirteitä.

Asiassa pyydetyissä lausunnoissa siirtoa olivat vastustaneet niin kunta, Kyrön paliskunta kuin läheinen Raattaman kyläkin. Maulan mukaan kuntaministeri Hannes Manninen ei tästä huolimatta ollut ottanut lopullisia neuvotteluja käydessään yhteyttä Kittilän kuntaan, kuten esimerkiksi hallintomenettelylaki olisi hänestä edellyttänyt.

Uutisen mukaan rajan siirto ihmetytti Kittilän päättäjiä Maulan mukaan myös sen vuoksi, että ministerin hiljattaisen Muonion-vierailun kanssa lähes samaan aikaan Kittilän kunnan edustajat olivat olleet mukana ympäristöministeriön ja Lapin ympäristökeskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa, joissa oli sovittu Pallaksen kaavoituksen jatkamisesta.

Maula piti Mannisen menettelyä siinäkin mielessä outona, että miehet olivat henkilökohtaisia tuttavia kolmenkymmenen vuoden ajalta.

”Olisi kaveri sentään voinut vaikka soittaa. Ensimmäisen kerran kuulin asiasta Kalevan toimittajalta, joka halusi kannanottoa tuoreesta päätöksestä,” Maula kertoi.

Kittilälehti ei tuolloin tavoittanut Mannista kommentoimaan asiaa.

Siirrettävä alue nivoutuu niin liikenneyhteyksien kuin aluemaantieteellisin perustein selkeästi kiinteämmin osaksi Muonion kuin Kittilän kuntaa. Sisäasiainministeriö

Miten kuntarajan siirtoa aikanaan perusteltiin?

Kuntarajan muuttamisesta päätti valtioneuvosto 12. kesäkuuta 2003. Aloite siirtoon oli lähtöisin Muonion kunnalta matkailuyrittäjä Pertti Yliniemen esityksen pohjalta. Yliniemen yhtiö omisti jo silloin Pallaksella toimivan hotellin.

Muonion kunnanvaltuusto teki aloitteen kuntarajan siirtämisestä sisäasiainministeriölle, mutta koska Kittilä vastusti muutosta, päätös siirtyi valtioneuvostolle, jolle asian esitteli kuntaministeri Hannes Manninen.

Muonion kunnanvaltuusto perusteli esitystä sillä, että alueen asiat hoidetaan Muonion kunnassa. Puoltavat lausunnot saatiin muun muassa viranomaispuolelta. Muonion silloinen kunnanjohtaja Aulikki Heinonen kertoi Luoteis-Lappi-lehden haastattelussa kesäkuussa 2003, että alueen palo- ja pelastustoiminta, poliisitoiminta ja sairaankuljetus on hoidettu Muoniosta.

Jos maankäyttöä ohjaava kaava saadaan, se hyödyttää koko seutukuntaa. Aulikki Heinonen

Perusteluiksi esitettiin myös se, ettei Kittilän kunta ole ollut kiinnostunut Pallaksen alueen kehittämisestä eikä se ole panostanut alueen infrastruktuurin suunnitteluun ja rakentamiseen, kun taas Muonion kunta on rakentanut ja hoitanut alueen reittiverkostoa, muun muassa latuverkoston.

Heinosen mukaan ympäristöministeriö ja Lapin ympäristökeskus olivat ”toistakymmentä vuotta” yrittäneet saada aluetta kaavoitettua mutta Kittilän kunta ei ollut ollut asiassa aktiivinen.

”Jos maankäyttöä ohjaava kaava saadaan, se hyödyttää koko seutukuntaa”, Heinonen sanoi Luoteis-Lapille.

Sisäasiainministeriön perustelujen mukaan kuntarajan muutos edisti alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia sekä kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.

”Erityisesti yhdyskuntarakenteen toimivuus puoltaa muutoksen tekemistä, koska siirrettävä alue nivoutuu niin liikenneyhteyksien kuin aluemaantieteellisin perustein selkeästi kiinteämmin osaksi Muonion kuin Kittilän kuntaa,” se lausui.

Ratkaisulla rikottiin ikivanha lapinkylien raja, kulttuuriraja. Unto Autto

Valtioneuvoston päätöksestä siirtää kuntarajaa valittivat korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kittilän kunta, raattamalainen poromies ja matkailuyrittäjä Unto Autto sekä joukko muita Kittilän kunnan asukkaita.

Valituksissa päätöstä pidettiin lainvastaisena sekä kunnan ja kyläläisten oikeuksia loukkaavana.

Kunnan valituksesta antoivat lausunnon sisäasiainministeriö ja Muonion kunta. Näihin lausuntoihin korkein hallinto-oikeus antoi vielä Kittilän kunnalle mahdollisuuden antaa vastaselityksen.

Kittilän kunnan mielestä valtioneuvosto teki päätöksensä hallitusohjelman vastaisesti. Hallitusohjelmassa kun todettiin, että kuntaliitoksia ja muita kuntamuutoksia edistetään vapaaehtoiselta pohjalta.

Kittilän kunta piti asian valmistelua puutteellisena, koska sitä ei kuultu. Se ihmetteli sisäasiainministeriön lausuntoa, jonka mukaan asiassa olisi suoritettu etujen ja haittojen kokonaisarvio.

Jo vähäinen tutustuminen valitukseen ja yleiseen paikallishistoriaan osoittaa kiistattomasti, että kansallispuistoalue on kuulunut aina pääosin Kittilän kuntaan. Kittilän kunta

Kunta piti ”uskomattomana” sisäasiainministeriön perustetta, että alue nivoutuu liikenneyhteyksien ja aluemaantieteellisin perustein kiinteämmin Muonion kuntaan kuin Kittilän kuntaan. ”Jo vähäinen tutustuminen valitukseen ja yleiseen paikallishistoriaan osoittaa kiistattomasti, että kansallispuistoalue on kuulunut aina pääosin Kittilän kuntaan. Sen mukaisia ovat eri elinkeinojen alueelliset jaotuksetkin”, kunta sanoi.

Kuntarajan muutos tehtiin Kittilän kunnan mielestä yhden yrityksen tarpeisiin, eikä sille siten ollut laissa tarkoitettuja perusteita.

Kunnan mielestä Raattaman kylän asukkaiden oikeudet ja etuudet sivuutettiin päätöstä tehdessä kokonaan. Kalastus- ja metsästysoikeudet on sidottu kuntarajoihin, eikä tätä ollut valmistelussa tutkittu kunnan lausunnon mukaan ollenkaan. Kunta viittasi myös poronhoitolakiin, joka edellyttää neuvotteluja poronhoitoon vaikuttavista maan omistuksen ja käytön muutoksista.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Kittilän kunnan ja Raattaman kyläläisten valitukset. Kunnan osalta asian käsittely päättyi, koska sillä ei enää ollut asiassa valitusoikeutta. Raattamalaiset yrittivät vielä vedota asiassa Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeen.

”Ratkaisulla rikottiin ikivanha lapinkylien raja, kulttuuriraja. Meistä tulee nyt vieraita omille maillemme,” Unto Autto sanoi Kittilälehdelle.

Kittilän kunnan alkuperäinen kuntaraja noudatteli pitkälti vanhaa, vuosisataista lapinkylien rajaa.

Kyllä sitä kehitetään, mutta kunnioittaen sitä luontoa. Laura Enbuska-Mäki

Eduskunta hyväksyi vuonna 2010 kaavan, joka mahdollisti kansallispuistossa sijaitsevan hotellin laajentamisen. Kaava ei silloin kuitenkaan tyydyttänyt yrittäjää, joka olisi halunnut rakentaa paikalle isomman hotellin.

Nykyisin Hotelli Pallas on osa Lapland Hotels -perheyritystä, jonka omistajiin Pertti Yliniemi yhä kuuluu. Tuoreessa Kuntalehden haastattelussa hän kertoo, että vanhaa, sodan jälkeen rakennettua hotellia laajennetaan ja siihen tulee 160 huonetta nykyisten 60 sijaan. Haastattelussa hän lupaa, että hotellihanketta esitellään vielä tämän syksyn aikana.

Hotellin kanssa samassa pihapiirissä toimii Metsähallituksen luontokeskus. Vanha, alun perin Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 1977 rakentama luontokeskusrakennus on purettu, ja paikalle rakennetaan parhaillaan uutta. Luontokeskus toimii lähtöporttina muun muassa suositulle Hetta–Pallas-vaellusreitille.

Pallaksen Laukukerolla on kaksi hiihtohissiä. Sammaltunturin laella toimii Ilmatieteen laitoksen tutkimusasema.

Muonion nykyisen kunnanjohtajan Laura Enbuska-Mäen mukaan Muonion kunta on panostanut esimerkiksi laajemman alueen vesi-infraan ja alueen reitteihin. Hän muistuttaa, että vuonna 2010 hyväksytty lakimuutos rajaa rakentamisen Pallaksella tarkasti ja tiukasti.

– Minun mielestä huoli siitä, että aluetta ei kehitettäis, on turha. Kyllä sitä kehitetään, mutta kunnioittaen sitä luontoa. Se on tosi herkkää, hän sanoo.

Muonion kunnanhallitus päätti viime viikolla ylimääräisessä kokouksessaan, että hallituksen ja valtuuston puheenjohtajisto kutsuu Kittilän luottamuselinten puheenjohtajiston keskustelemaan seutukuntayhteistyöstä.