Urheilu
Nikita Kurkinen on vahva äiti ja maailmanluokan urheilija – tähtäimessä bodyfitnessin maailmanmestaruus
Nikita Kurkinen, 26, asuu perheensä kanssa Rovaniemellä, mutta työskentelee osan ajasta vanhempiensa K-Supermarketissa Ivalossa.
Kurkinen on maailmanluokan urheilija, joka on tänä vuonna astunut kisalavoille menestyksekkäästi jo neljä kertaa. Tähän vuoteen mahtuu vielä yhdet kisat: 19. joulukuuta nainen on 7164 kilometrin päässä Japanissa kisaamassa bodyfitnessin maailmanmestaruudesta.
Miten maailman kärkikahinoissa kilpaileva urheilija voi hoitaa kisatreeninsä Ivalon kokoisessa pienessä kylässä?
– Täällä on pikkukunnaksi oikein hyvä kuntosali, ja siellä saa tehtyä kaiken tarvittavan. Monesti täällä treenatessani ikävöin Rovaniemellä sijaitsevaa kotisalia, sillä minun treenit on suunniteltu erilaisille ja monipuolisemmille laitteistoille. Saan kuitenkin sovellettua jokaisen liikkeen myös täällä Ivalossa, Kurkinen kertoo.
Kurkisen mukaan Ivalossa olisi käyttäjäkuntaa suuremmallekin kuntosalille. Esimerkiksi iltapäivisin Ivalon urheilutalon kuntosali oli täyteen tuupattu.
– Ei haittaisi vaikka sali olisi tuplasti tai triplastikin isompi. Käyttäjämäärät varmasti nousisivat entisestään suuremman salin myötä.
Bodyfitnessin 158 cm -sarjassa kisaava Kurkinen omaa pitkän historian kilpaurheilusta. Varsinkin hevosurheilu ja jääkiekko ovat muovanneet urheilijan DNA:ta – Kurkisella on hirmuisen suuri kilpailuvietti ja voittamisen nälkä.
Tällä hetkellä Kurkisella on harjoitusohjelmassa hänen valmentajansa Jari-Pekka Pulkkisen laatimat viimeiset kilpailuun valmistavat treenit.
– Ennen JiiPeetä minulla on aina ollut jääkiekkovalmentaja siinä nokan edessä kertomassa, että mitä minun pitää treeneissä tehdä. JiiPee asuu Torniossa, joten suurinosa treeneistä tehdään itsenäisesti tai etäyhteyksien avulla.
– Eli käytännössähän se tarkoittaa sitä, että voin soittaa valmentajalle videopuhelun, ja hän voi katsoa että harjoitusten liikeradat ovat oikeaoppiset.
Kisaprepillä, eli kilpailuun valmistavalla kaudella Kurkinen kertoo tekevänsä entistä tiiviimpää yhteistyötä valmentajansa kanssa.
– Olemme ennen kisoja tiiviimmin yhteydessä ja laitellaan kuvia ja kerrotaan kaikkia tyhmiäkin tuntemuksia. Tai nämä tuntemukset saattavat olla minun omasta mielestä tyhmiä, mutta JiiPeelle pienetkin asiat ovat tärkeää tietoa.
Kilpailuun valmistavan kauden aikana urheilijan kroppa viedään äärirajoille, mutta mukaan mahtuu myös monia muita vaiheita. Kevään kisojen jälkeen Kurkisella oli työn alla niin sanottu palauttava kausi. Silloin hänellä oli lupa syödä — ja hän söikin.
– Tuolloin se nälkä oli aivan älytöntä. Se oli vaikeaa pään kannalta, koska tuntui siltä, että olisi voinut vaan istua sohvalla ja syödä. Toki energiaakin oli paljon, ja treenit tuntuivat taas ihanalta.
Ei ole kauaakaan kun nukuin yhden yön makuupussissa kolmen peiton alla yövaatteissa ja villasukissa.
Kesän lopulla päästiinkin bodyfitness-urheilijan arjen toiseen ääripäähän, eli kisadieettiin. Silloin syöminen ja treenaaminen on kovassa tarkkailussa. Ruokaa saa kyllä syödä, mutta se siistitään todella tarkasti — herkut pois, ja painoa aletaan ottamaan alaspäin.
– Toki naisilla paino heittelee hormonitoiminnan mukaan noin kilolla, mutta oli meillä silti tarkat raamit joiden sisällä painon oli pakko pysyä.
Kisadieetillä on aikoja jolloin Kurkinen syö hiilihydraatteja pelkästään aamu- ja iltapalalla, päivällä lautaselta löytyy lihaa ja salaattia.
– Joskus voi käydä niinkin, että treenit lähtevät laskuun, kun se jalka painaa kirjaimellisesti niin paljon, että sitä ei meinaa jaksaa nostaa enää maasta. Voi myös olla, että samaan aikaan kun sitä hidastuu fyysisesti, niin ajatuskin kulkee hieman jälkijunassa. Ja sitten vielä se kylmyys! Sitä voi olla aivan älyttömän kylmä koko ajan, ei ole kauaakaan kun nukuin yhden yön makuupussissa kolmen peiton alla yövaatteissa ja villasukissa. Tuolloin keho on tosi kovilla ja alkaa säästämään kaikista elintoiminnoista.
– Ja nämä ovat siis ääriesimerkkejä, ei tuo todellakaan ole kokoaikainen olotila. On vain ajanjaksoja, jolloin kroppaa vedetään äärirajoille, ja sen jälkeen palataan takaisin normaalidieettiin. Mutta kyllä se vähän säälittää, kun dieetin aikana kotona lapset haluaisivat touhuta yhtä sun toista, mutta itse ei vaan jaksa mitään ylimääräistä. Ihan normaalin arjen pyörittäminen syö päivän energiat loppuun.
Minä omaan kilpaurheilijan identiteetin, ja kisaaminen on minulle todella tärkeä asia.
Kurkinen on vääjäämättä yksi Lapin tämän vuoden menestyneimpiä yksilöurheilijoita. Kisaaminen on hänen elämässään kuitenkin vasta toisella sijalla — yli kaiken muun hän on äiti kahdelle pienelle pojalle.
– Minulla on kaksi poikaa, toinen on täyttänyt kolme vuotta ja toinen meni juuri ensimmäiselle luokalle. He ovat minulle se kaikkein tärkein asia tässä maailmassa. Työskentelen Ivalossa vuoroviikoin, ja täytyy myöntää että tällä kilpaurheilun, töiden ja perhe-elämän yhteensovittamisella on ollut omat haasteensa.
– Haluaisin muistuttaa, että ihminen on paljon muutakin, kuin esimerkiksi äiti tai puoliso. Olemme jokainen omia yksilöitä. Minä omaan kilpaurheilijan identiteetin, ja kisaaminen on minulle todella tärkeä asia. Olenkin todella kiitollinen lähipiirilleni siitä, että olen saanut nyt panostaa täysillä kisaamiseen.