Paikallisuutiset
"Niin kauan aikaa kuin ihmisessä on liikettä, siellä on elämää" — Pia Rundgren auttaa ihmisen kehoa toimimaan vapaasti
Tunturi-Lapin Osteopatialla on nyt toimitila Hetassa, jossa osteopaatti Pia Rundgren herättää uinuvat kudokset eloon hellävaraisella liikkeellä.
– Se on niin kuin tanssia tai instrumentin soittamista, kuvailee osteopaatti Pia Rundgren hoitotapaansa.
– Ihmisen systeemi saa itse ruveta tekemään muutoksia, en pakota kehoa mihinkään. Se ei ole nyrkkeilyä eikä painimatsi.
Tampereella jo vuosikausia osteopatiahoitoja tehneellä Rundgrenilla on nyt myös tunturilappilaisille asiakkailleen läheisempi toiminimi, Tunturi-Lapin Osteopatia, ja oman toimitilan hän avasi Hettaan loppukeväästä.
– Tulen olemaan täällä suurin piirtein puolet ajasta eli pari viikkoa kuukaudesta.
Kun keho saa vapauden ja pääsee toimimaan hyvin, niin sillä on aika vähän rajoja siihen, kuinka hyvin se kaikessa viisaudessaan itse itsensä parantaa.
– Niin kauan aikaa kuin ihmisessä on liikettä, siellä on elämää, Pia Rundgren sanoo.
Juuri sitä osteopaatti tekee: laittaa liikettä kehoon, alueelle, jossa liikettä ei ole, sinne, missä itse keho ei pysty toimimaan normaalin fysiologian mukaan.
Osteopaatti hoitaa aina koko ihmistä sellaisena kuin se sillä hetkellä on.
Rundgren muistuttaa myös ihmisen itseä säätelevästä ja korjaavasta mekanismista.
– Keho pyrkii täydelliseen terveyteen koko ajan ja jatkuvasti. Kun sinulle tulee haava, se paranee immuunijärjestelmän avulla. Mutta jos keskushermosto ei tiedä, että sinulla on haava, ei se lähde sitä parantamaan.
Rundgrenin mukaan osteopaatti siis vain auttaa kehoa, ei ihmeparanna.
– Kun keho saa vapauden ja pääsee toimimaan hyvin, niin sillä on aika vähän rajoja siihen, kuinka hyvin se kaikessa viisaudessaan itse itsensä parantaa.
Mikä on osteopaatti?
Osteopaatti on ihmiskehon anatomian, fysiologian ja biomekaniikan asiantuntija.
Osteopatian koulutuksesta Suomessa tällä hetkellä vastaavat Metropolia ammattikorkeakoulu ja kolme yksityistä osteopatiakoulua.
Suomessa kaikki osteopaatit ovat Valviran hyväksymiä terveydenhuollon ammattilaisia.
Osteopaatti-nimikkeen käyttö on luvanvaraista.
Sympaattinen eli Pakene-taistele-hermosto on koko ajan suoritustilassa, niin mieli kuin kehokin.
Osteopaatin vastaanotolla ollaan rennoissa, itselle mukavissa vaatteissa ja maataan hoitopöydällä.
– Vakituiset asiakkaani useasti nukahtavat hoidon aikana, Rundgren hymyilee.
Hoidon aluksi hän pyrkii aina rauhoittamaan ihmisen, sillä se jo on iso juttu, jos nykyajan kiireinen ihminen hetkeksi rauhoittuu.
– Me olemme hirvittävän stressaantuneita, puristuksissa, ylikierroksilla. Sympaattinen eli Pakene-taistele-hermosto on koko ajan suoritustilassa, niin mieli kuin kehokin. Ne hermoston kierrokset pyrin rauhoittamaan.
Vasta rauhoittumisen jälkeen on aika miettiä fysiologisia muutoksia.
Itse hoidossa ihmisen aineenvaihdunta lisääntyy, verenkierto paranee kauttaaltaan, ihmisen hengitys helpottuu rintakehän alueen löystyessä, ja pään alue ja niska vapautuvat jännitteistä kallonpohjan hoitamisen myötä. Muun muassa.
Mulle on tullut kuva siitä, mikä on normaalia ja hyvää ja miltä terve kudos, selkälihakset tai vaikka se kallonpohja käsissä tuntuu.
Rundgren tuntee ihmiskehon läpikotaisin. Hän on opiskellut anatomiaa, eli mitä ihmisessä on ja missä, sekä fysiologiaa, eli sitä, miten keho toimii.
Ensin hän on opiskellut koulutetuksi hierojaksi, ja jatkanut siitä opiskelemaan osteopaatiksi Osteopatiakoulu Atlaksessa.
– Reipas viiden vuoden urakkahan se kokonaisuudessaan oli.
Erittäin tärkeää on myös kokemus, sillä Rundgren kertoo hoitaneensa tuhansia ihmisiä.
– Mulle on tullut kuva siitä, mikä on normaalia ja hyvää ja miltä terve kudos, selkälihakset tai vaikka se kallonpohja käsissä tuntuu.
Hän kertoo aistivansa ihmisessä liikkeen, missä sitä on ja missä ei. Kudos on terve, kun se on pehmeää ja hengittävää.
– Siellä missä on jumi, ei ole liikettä. Pienellä liikkeellä lihas- ja luukalvoilla löysään jännitteitä kudoksista ja lihaksista, kunnes tunnen aineenvaihdunnan aktivoituvan ja uinuva kudos herää eloon.
Joskus kudoksessa ei ole aikoihin veri kiertänyt hyvin eikä aineenvaihdunta toiminut kunnolla, eivätkä kuona-aineet ole päässeet pois.
– Se tuntuu kuivalihalta, se ei jousta eikä veny. Silloin se menee myös todella helposti rikki.
Keskushermosto ei oikein edes tiedä, mitä toimimattomalle ihmiskehon alueelle kuuluu.
– Jos alue on vaikka maksa tai jokin muu sisäelin, niin kyllähän se tuppaa sairauksiin johtamaan, Rundgren huomauttaa.
Jos pallea on hurjan tiukassa, niin sydänkin on ahdingossa.
Ihmisen kehossa voi olla häiriötiloja, joista hän välttämättä ei ole edes tietoinen.
Rundgrenin mukaan yleinen häiriötila on esimerkiksi pinnallinen hengitys, kun pallealihas ei liiku kunnolla.
– Syitä siihen voi olla monia. Yksi voi olla äkillinen, valtava säikähdys, sellainen, joka blokkaa pallean normaalin liikkeen. Pallean niin sanottu sokkitilassa saattaa kestää pahimmillaan vuosikausia. Silloin elimistö ei saa tarpeeksi happea, eikä pallealihas liikkuessaan hiero suolistoa ja sisäelimiä, joka on tärkeää esimerkiksi ruuansulatukselle.
– Verenkiertokin alakropasta joutuu kulkemaan pallean läpi sydämeen, joka on pallean päällä. Jos pallea on hurjan tiukassa, niin sydänkin on ahdingossa, Rundgren sanoo.
Myös pitkäkestoinen stressitila aiheuttaa pallealle toimintahäiriön.
– Se, mitä me ajattelemme ja tunnemme, vaikuttaa koko ajan meidän kehoon.
Mitä on osteopatia?
Osteopatia on hellävaraisen tehokas manuaalinen hoitomuoto, joka tukee ihmisen kokonaisvaltaista terveydentilaa.
Hoidossa korostuu kehon rakenteellisten ominaisuuksien ja toiminnallisuuden välinen vahva yhteys ja kehon luontainen kyky säätää ja parantaa itseään.
Osteopaattinen hoito helpottaa lihasjännitystä, nivelten liikkuvuutta ja tehostaa nestekiertoa ja toimii oireita lievittävänä, parantavana tai ennaltaehkäisevänä hoitona.
Hoito on yleensä täysin kivutonta ja tapahtuu kevyillä kosketuksilla, liikkeillä ja painelulla kehon eri alueeilla.
Osteopatiasta voi saada apua monenlaisiin vaivoihin, kuten uniongelmiin, päänsärkyyn, migreeniin, närästykseen, puutuneisiin raajoihin, selkäkipuihin, tenniskyynärpäähän, plantaarifaskiittiin ja stressiperäisiin jännitystiloihin.
Hoidon tavoitteena on mahdollisimman tasapainoisesti normaalin fysiologiansa mukaan toimiva keho, eikä hoitoa siis kohdisteta pelkästään yksittäiseen vaivaan tai oireeseen. Keho hoidetaan aina kokonaisuutena.
Osteopatian taustalla ovat fysiologian, anatomian, embryologian sekä muiden biolääketieteellisten tieteiden periaatteet.
Suurin osa asiakkaistani tulee luokseni juuri toisten asiakkaiden suosituksesta ja tietävät, miten hoidan.
Osteopatia on hoitofilosofia, jossa on erilaisia lähestymistapoja kehoon. Rundgrenilla lähestyminen kehoon on ollut alusta saakka hyvin hellä.
– Minulle on tärkeää, että ihmisellä on turvallinen olo.
Hän ei rusauttele ja niksauttele.
– Olen siihenkin kyllä koulutuksen saanut, osaan rusauttaa niskanikamat ja rintarangan nikamat paikalleen. Mutta en tee sitä, koska on täydellisen hellävaraisia tekniikoita, joilla voi tehdä saman ilman, että asiakas säikähtää.
Rundgrenin mukaan kiropraktiikka on pieni osa osteopatiaa, jonka työkalupakki on suuri ja sisältää paljon työkaluja.
– Suurin osa asiakkaistani tulee luokseni juuri toisten asiakkaiden suosituksesta ja tietävät, miten hoidan.
Tällä hetkellä Rundgren myös opiskelee lisää, nyt biodynaamista osteopatiaa Suomessa ja Englannissa.
– Se on varmasti kaikista hellävaraisinta, vaikeinta, mutta tehokkainta osteopatiaa. Minun hoitotyöni on vuosien aikana kehittynyt vain entistä hienovaraisempaan suuntaan.
Murtuman alueella ei tapahtunut mitään, siellä oli hiljaista kuin haudassa.
Kannattaisiko sitten mennä heti osteopaattiseen hoitoon, jos ihminen vaikka kaatuu ja murtaa luunsa?
– Ehdottomasti. Totta kai ensin käydään luu esimerkiksi kipsauttamassa, mutta sen jälkeen on yleensä iso apu, että hoitaa nestekierron, verenkierron, hermotuksen ja lymfakierron alueelle, jota on operoitu ja leikattu. Silloin minun kokemukseni perusteella paranee huomattavasti nopeampaa.
Väittämään Rundgrenilla on myös erittäin henkilökohtainen todiste. Hänen hyvä ystävänsä tippui hevosen selästä niin, että päällä ollut turvaliivi iski ensimmäisen lannerangan nikamaan ja se murtui.
– Hän söi todella kovia särkylääkkeitä, käytti korsettia ja joutui vähän väliä käymään pötköllään.
Rundgren itse vielä opiskeli osteopatiaa ja kertoo ajatelleensa, ettei voi mitenkään auttaa.
– Ajattelin, että hänellähän on selkänikama murtunut!
Kuuden viikon kuluttua tapahtuneesta nikama ei ollut vieläkään lähtenyt luutumaan. Eräänä sunnuntaina Rundgren päätti kuitenkin tehdä ystävälleen kokonaishoidon.
– Murtuman alueella ei tapahtunut mitään, siellä oli hiljaista kuin haudassa. Yhtäkkiä tehdessäni hoitoa tuli semmonen "pufff", ja tunsin, että alue alkoi elää.
Myös ystävä huomasi asian.
– Nyt aukesi jokin, tuntuu aivan erilaiselta, oli ystävä todennut.
Rundgrenin mukaan hänen ystävänsä keho alkoi sen jälkeen toimia kokonaisuutena ja sokki, joka nikamassa ja sen ympäristössä oli piinannut, oli poissa.
Muutaman päivän päästä keskiviikkona ystävä oli lähettänyt itsestään kuvan.
– Hän oli hiihtämässä.
Seurantaröntgenissä selvisi, että nikama oli alkanut viimein luutua.
Pia Rundgren on tulossa Hettaan heinäkuun alussa. Tunturi-Lapin Osteopatiaan voi tutustua osoitteessa tunturilapinosteopatia.fi. Yhteyden Rundgreniin saa myös p. 044 242 3939 tai pia.rundgren@gmail.com.
Jutun faktaosioiden lähde: tunturilapinosteopatia.fi
Matka kotiin on ollut pitkä
Pia Rundgrenin juuret yltävät Väylän varteen Pelloon, josta Esko-isä on kotoisin, mutta Oulussa hän on syntynyt ja asunut.
Puolen vuoden au pair -reissu Italiaan venyi viideksi vuodeksi ja takataskuun kertyi kokemusta monenmoisista työpaikoista ja italian kielen taito.
– Sitte hoksasin, että enhän minä nyt täällä halua vanheta.
Rundgren oli saanut Suomen konsulaatista kirjan, jossa esiteltiin Suomen kansallispuistot, ja sitä hän miljoonakaupungissa asuessaan selasi.
– Täällä on minun Pellon mummolan maisemia, Väylää ja kaikkea, hän muistelee miettineensä.
Kun viimein Lappiin pääsin, minun ei pitänyt täältä koskaan lähteä.
– Palasin Suomeen maaliskuussa 2002 ja saman vuoden kesänä jo aloitin Muoniossa eräopaskoulutuksen. Yhtä aikaa Kai Hyttisen kanssa, Rundgren nauraa.
Puolitoista vuotta Rundgren asui Muoniossa, laski koskia, kalasti ja vaelsi tuntureita. Valmistuttuaan hän lähti Saariselälle ja aloitti työt Lapin Safareilla.
– Kun viimein Lappiin pääsin, minun ei pitänyt täältä koskaan lähteä.
Lapin kierros päättyi kuitenkin hänen isänsä saatu aivoverenvuodon ja sairastuttua.
– Palasin Ouluun takaisin ja toimin osaltani isäni omaishoitajana.
Hän perusti toiminimen, alkoi merkonomikin paperit taskussaan toimia markkinointialalla tehden töitä Nokialle ja Canonille.
Tampereelle hän kulkeutui vuonna 2015.
Mulle erämainen tunturi, luonto ja rauha ja tietyllä tavalla koskemattomuus on ollut aina se juttu. Siksi olen täällä, näillä seuduilla olen kotona.
Noin viisitoista vuotta sitten Rundgren kävi itse ensimmäisen kerran osteopaatilla, eikä kenen tahansa luona vaan Christer Pellaksen, joka toi osteopatiakoulutuksen Suomeen.
Lopulta, kun elämässä tuli jälleen hetki miettiä, mitä isona haluaisi tehdä, Rundgren lähti seuraamaan Pellaksen jalanjälkiä.
– Olen monesti pelännyt hirveästi elämänmuutoksia, mutta olen silti halunnut mennä ja tehdä.
Luontoa ja eläimiä Rundgren rakastaa, ja mummolassa vietetyt lapsuudenkesät tuota rakkautta luultavasti lujittivat.
– Mulle erämainen tunturi, luonto ja rauha ja tietyllä tavalla koskemattomuus on ollut aina se juttu. Siksi olen täällä, näillä seuduilla olen kotona.
Nyt, kun Rundgrenilla on Hetassa ikioma paikka, jonne aina tulla, tavaroitakaan ei enää tarvitse edestakaisin raahata.
– Mulla on täällä omat kalastuskamppeetkin, hän iloitsee.
Olen monesti pelännyt hirveästi elämänmuutoksia, mutta olen silti halunnut mennä ja tehdä.