Muualta Lapista
Nato tuo yrityksille kasvumahdollisuuksia Tornionlaaksossa – ”Rovaniemellä oli taannoin hollantilainen yritys kuskaamassa, koska ei ollut kotimaisia tarjoajia”
Nato-jäsenyys mahdollistaa lappilaisille yrityksille kasvattaa omaa liiketoimintaa, koska kansainväliset puolustusvoimat tarvitsevat jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita. Suomessakin alan markkinat kasvavat lähes 20 prosenttia vuodessa.
Ylitornion toimipisteen kuljetusvastaava Antti Nulu Napapiirin kuljetuksesta kertoo, että heillä on jo kokemusta yhteistyöstä puolustusvoimien ja Naton kanssa alihankintojen kautta.
– Hankkeisiin on osallistuttu lapissa kuljetusten osalta ja tytäryhtiömme Napapiirin Maanrakennus Oy:n urakoinnin kautta.
Hän myös kehuu, että hankkeet lisäävät hyviä työllisyysnäkymiä Lapissa matkailurakentamisen lisäksi.
Lappia Koulutus Oy:n asiantuntija projektipäällikkö Jari Iisakka ja Redu Edu Oy:n toimitusjohtaja Kari Rekilä vierailivat ennen joulua Ylitorniolla yrittäjien aamukahvilla kertomassa yrittäjien yhteistyöstä Puolustusvoimien kanssa.
Heidän mukaansa yhteistyömahdollisuudet eivät rajoitu vain perinteiseen puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen.
Muun muassa suomalainen sukkatehdas Sukkamestarit Oy voitti villasukkakilpailutuksen 14 kilpailijan joukosta. Myös suomalainen Vaatelaastari FabPatch sai yhteystyösopimuksen kehittämällään oikeanlaisen laastarin sotilaan vaatteeseen.
– Tositilanteessa, jos vaatteessa on reikä, räjähdyksessä paineaallon mukana sinkoutuva pienikin hiekanjyvä pääsee rikkomaan ihon. Tulehtuessaan haava vie sotilaalta toimintakyvyn ja lasaretissa lepäävä sotilas on pois henkilövahvuudesta. Tämä on hyvä esimerkki kakskäyttötuotteesta, Rekilä sanoo.
Työpanosta tarvitaan myös henkilöstön ja raskaan kaluston kuljetuksen yrityksiltä sekä majoitustoiminta- ja ravintola-alalta.
– Rovaniemellä oli taannoin hollantilainen yritys kuskaamassa Natokuljetuksia, koska ei ollut kotimaisia tarjoajia, Rekilä kertoo.
– Kilpailutukset pitää vain itse löytää. Niitä on vessapapereista lähtien.
Iisakan mukaan pääsy Naton hankintakanaviin ja tarjouskilpailuihin ei onnistu aivan käden käänteessä. Yhteistyö edellyttää ensinnäkin rekisteröitymistä. Sen lisäksi täytyy tietää Naton toimintakulttuuri ja järjestelmät.
Tähän avuksi koulutusyhtymät ovat kehittäneet yrityksille koulutusta, joka tukee yrityksiä pääsemään alkuun.
Halutaan varmistaa, että mukaan tulee ihmisiä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneet yhteistyöstä.
Yrityksille järjestettävä koulutus tarjoaa tiiviin katsauksen Nato-toimittajaksi pääsemiseen. Siinä käydään läpi muun muassa organisaatio ja hankintajärjestelmät sekä turvallisuusselvitykset ja laatuvaatimukset. Lisäksi pohditaan, kannattaako toimia yksin vai verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa.
– Halutaan varmistaa, että mukaan tulee ihmisiä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneet yhteistyöstä, Iisakka sanoo.
Mukaan pääseminen vaatii yritykseltä NCAGE -koodin hankkimista. Koodi on viisimerkkinen kansainvälinen tunniste, jonka Puolustusvoimat myöntää yrityksille ja organisaatioille.
– Se on profiilin avain Naton tietokantoihin, ja pakollinen edellytys, jos haluaa osallistua tarjouskilpailuihin, Iisakka selventää.
Vaikka koulutuskuntayhtymien mukaan verkostoituminen sopii kaikenkokoisille yrityksille, Iisakka korostaa, että yhden henkilön yrityksen on haasteellista ellei jopa mahdotonta rekisteröityä Naton hankintaportaaleihin.
On tullut palautetta, että se on niin byrokraattista, eikä sovi pienille yrityksille. Koulutuksella ongelmat ovat taklattavissa.
Suomessa NCAGE -koodeja on myönnetty 2527 kappaletta. Ruotsissa niitä on lähes nelinkertainen määrä (9366). Pellossa koodeja ei ole vielä yhtään, Ylitorniolta löytyy ainakin kolme. Rovaniemeltä 43 kappaletta.
Koodin saaminen vaatii turvallisuusselvityksiä, jotka täytyy läpäistä. Iisakka kertoo esimerkin, jossa yksi rakennusmies ei päässyt rakentamaan Venäjän rajalle tehtävää aitaa, koska hänellä oli takanansa liikaa sakkoja.
– Siinä oli urakoitsijalla mietittävää.
Rekilää harmittaa, että Naton toimintakanavissa on niin vähän lappilaisia yrityksiä. Se oli yksi motiivi, joka sai koulutuskuntayhtymät tarttumaan toimeen ja järjestämään koulutuksia.
– On tullut palautetta, että se on niin byrokraattista, eikä sovi pienille yrityksille. Koulutuksella ongelmat ovat taklattavissa.
Tapahtuiko jotain?
Lähetä viesti, kuva tai video Tunturi-Lappi-lehteen