Paikallisuutiset
Naalin suojelu on saanut EU:lta 2,3 miljoonaa
Uutena asiana naalin suojelussa tehdään tulevina vuosina naalien terveyden seurantaa.
EU:nInterreg-Aurora 2,3 miljoonan euron rahoitus varmistaa äärimmäisen uhanalaisen naalin suojelun eteen tehtävän työn Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2026 loppuun asti.
Saadun rahoituksen avulla viranomaiset, yliopistot ja luonnonsuojelujärjestöt voivat jatkaa pitkään tehtyä naalin suojelutyötä, tiedottaa Metsähallitus, jonka Luontopalvelut vastaa naalien suojelusta Suomessa.
Mitä rahoituksella sitten tehdään? Sillä voidaan muun muassa jatkaa onnistuneita suojelutoimia: naalin lisäruokintaa eli ruokinta-automaattien täyttöä erämaassa, naalin pahimman kilpailijan ketun metsästystä tunturialueella ja tarhassa kasvaneiden naalien vapautuksia luontoon.
Uutena asiana naalin suojelussa tehdään tulevina vuosina naalien terveyden seurantaa.
– Seuraamme naalien tauteja ja loisia ulostenäytteiden avulla. Ruotsissa ja Norjassa on ollut tapauksia, joissa kapi on levinnyt ketuista naaleihin. Kapin seurauksena naalin kunto heikkenee ja pahimmillaan se johtaa eläimen kuolemaan. Koska ketut levittävät naaleihin tauteja, tulemme testaamaan myös metsästettyjä kettuja tautien varalta laboratoriossa, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Ilman aktiivista suojelua naali uhkaa kadota Fennoskandian alueelta. 2000-luvun alussa naaleja oli Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella 40–60 yksilöä. Suojelutoimien ansiosta naalien määrä on kasvanut noin 550 yksilöön.
– Tavoitteena on 1000 aikuista naalia vuonna 2035. Jotta määrään päästään, suojelutoimien pitää jatkua, Tuomo Ollila kertoo.
Metsähallituksen osuus EU-rahoituksesta on puoli miljoonaa euroa. Rahan avulla Metsähallitus tekee myös kannan seurantaa ja kerää naalien terveyteen liittyviä näytteitä.
Myös ihmisen luontoon jättämät ruuantähteet ovat tunturialueilla uhka naalille, koska ruuantähteet syö usein naalin pahin kilpailija kettu.
– Tulemme tekemään aktiivista valistustyötä asiassa tulevien vuosien aikana. Tavoite on saada sekä tuntureilla asuvat paikalliset ihmiset että retkeilijät toimimaan jätteiden kanssa järkevästi, ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen WWF:ltä toteaa.
Kettu hyötyy esimerkiksi kalastajien maastoon jättämistä kalanjätteistä tai liikenteessä kuolleiden eläinten ruhoista.
WWF Suomi tukee Metsähallituksen tekemää naalin suojelutyötä Suomessa.
Naalin suojelu Fennoskandian alueella
Suomessa todettiin 25 vuoden tauon jälkeen ensimmäinen naalipesintä vuonna 2022.
Viime vuonna naali pesi Suomessa neljään eri pesään.
EU-rahoitteisen Felles Fjellrev – Together for the Arctic fox -hankkeen toiminta-alue käsittää lähes koko naalin levinneisyysalueen Fennoskandiassa.
Naalit liikkuvat välittämättä valtakunnan rajoista. Siksi naalikannan seurantakin vaatii maiden välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa.
Hankkeessa seurataan naalien liikkumista GPS-lähettimien, DNA-näytteiden ja riistakamerojen avulla.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kielteisesti naalin tärkeimpään ravintoon, sopuliin.
Ihminen edistää toimillaan naalin pahimman kilpailijan ketun lisääntymiseen tuntureilla. Hankkeessa kettuja vähennetään kohdennetulla metsästyksellä.
Muita hankkeessa tehtäviä toimia ovat naalien lisäruokinta tunturialueella, naalien ja kettujen terveysseuranta ja tarvittaessa tautien hoito.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
