Muualta Lapista

Muualta Lapista -jutuista löytyy tuttuja: Miia Utriainen muutti Sodankylään kirjastonjohtajaksi

Enontekiöllä Utriainen opetti englantia, Sodankylässä hän johtaa kirjastoa.

Sodankylässä, Sompion seutukirjaston kirjastonjohtajana kesäkuussa aloittaneen Miia Utriaisen työhuoneen seinältä löytyy Sodankylän kartta. Utriainen on perinyt kartan edeltäjältään Tiina Heinäseltä. Utriainen päätti jättää kartan seinälle, ja kertoo kartasta olleen apua tuoreelle sodankyläläiselle.

Kesälomakauden alussa Utriaisella oli aikaa tutustua kirjaston kokoelmiin. Hän on ehtinyt tutustua myös koulukirjastoon ja kirjastoautoon.

Tämän lisäksi hänet heitettiin omien sanojensa mukaan välittömästi syvään päätyyn: ensimmäisellä työviikollaan hän osallistui kokoukseen, joka koski Sodankylän kirjaston perusparannusta. Perusparannuksen arvioitu aloitus on huhtikuussa 2026.

Sodankylän kirjasto väistää perusparannuksen tieltä kunnanviraston tiloihin kahvioon ja valtuustosaliin. Tuolloin tarjolla oleva valikoima on tavallista suppeampi eikä omatoimiaika ole käytössä.

– Lehtien ja eniten lainatun aineiston saatavuus on prioriteetti, Utriainen kertoo.

Eniten lainattuun aineistoon kuuluvat esimerkiksi uutuus- ja lastenkirjat.

Kun kirjasto on väistötiloissa, Lapin kirjastojen tekemä yhteistyö on suuri apu Sodankylän kirjastolle. Asiakkaat voivat tavalliseen tapaan varata kirjoja ja noutaa ne kirjastosta.

Tulevaisuudessa lehtisali tulee sijaitsemaan kunnanviraston aulassa kahvion yhteydessä. Perusparannuksen jälkeen omatoimiaika jatkuu ja toiveissa on, että kirjaston ja kunnanviraston välinen ”seinä” hälvenisi.

– Näillä näkymin voi olla, että ihmiset pääsevät myös kunnanviraston toiseen kerrokseen omatoimiajalla, Utriainen sanoo.

Käytävän varrella olevien tilojen ovet voitaisiin hänen mukaansa lukita, jolloin kirjaston asiakkaat voisivat asioidessaan käyttää myös toisen kerroksen käytävällä sijaitsevia penkkejä.

Kirjasto ei ole Utriaisen mukaan vain niille, jotka ovat kiinnostuneita lukemisesta, vaan aivan jokaiselle kuntalaiselle. Perusparannuksen jälkeen Utriainen suunnittelee, että kirjastossa järjestettäisiin erilaisia tapahtumia, kuten keskustelutilaisuuksia.

Kirjaston järjestämiä tapahtumia on perusparannukseen valmistautumisen vuoksi lähiaikoina vähemmän Sodankylässä, mutta esimerkiksi syyskuussa Sodankylän kirjastossa ja Vuotsossa järjestetään saamelaiskirjallisuuden päivät. Sompion seutukirjasto järjestää tapahtuman yhdessä Suomen saamelaisen erikoiskirjaston kanssa.

Kirjasto ei ole Utriaisen mukaan vain niille, jotka ovat kiinnostuneita lukemisesta, vaan aivan jokaiselle kuntalaiselle.

Lappi ei ole Miia Utriaiselle maakuntana vieras. Järvenpäästä kotoisin oleva Utriainen opiskeli opettajaksi Helsingin yliopistossa. Opiskelujen jälkeen hän muutti työn perässä Enontekiölle, jossa viihtyi englannin opettajana viitisen vuotta.

– Tulin Enontekiölle vuoden 2011 syksyllä, kun Tuula Jääskeläinen jäi eläkkeelle.

Alun perin Utriainen tuli vain neljäksi kuukaudeksi, mutta pesti kuitenkin jatkui, ja lopulta hän sai vakinaisen paikan.

– Vuoden 2016 kesällä elämä kutsui muihin seikkailuihin, Utriainen muistelee.

Enontekiöltä löytyi puoliso, Juho Välitalo, jonka kanssa Utriainen päätyi Turkuun. Välitalo käy tietenkin kotiseudullaan ahkerastikin, ja Utriainenkin silloin tällöin.

– Enontekiöllä on aina paikka mun sydämessä.

Turun vuosinaan hän päätti vaihtaa kirjasto-alalle, jota oli pohtinut jo nuorempana. Viimeisimpänä Utriainen työskenteli toukokuun loppuun saakka Lounais-Suomen kirjastojen alueellisessa kehittämistehtävässä.

Miten hän sitten päätyi Sompion kirjastonjohtajaksi?

– Halusin muuttaa pois kaupungista ja mieluiten pohjoiseen, Utriainen kertoo.

Sompion seutukirjaston kirjastonjohtajan työpaikka aukesi sattumalta sopivaan aikaan, kun hän pohti eri vaihtoehtoja. Utriainen päätti heti, että hänen on saatava työpaikka, sillä se tuntui hänelle juuri sopivalta.

Sodankylästä löytyi asunto vaivattomasti, ja Utriainen pääsi muuttamaan paikkakunnalle Juhon ja koiransa kanssa juuri ennen töiden alkua.

Mä koen, että seutukirjastona toimiminen antaa kaikille osasilleen jotain. Voisi ehkä kuvitella, että Sodankylä antaa suurena paikkakuntana toisille, mutta ei se mene niin.

Vaikka Utriaisen työhuone sijaitsee Sodankylän kirjastolla, hän pyrkii käymään vuoroviikoin päivän ajan Savukoskella ja Pelkosenniemellä. Työnsä kolmen kunnan kirjastojen kirjastonjohtajana on tähän mennessä ollut Utriaisesta sekä antoisaa että vaativaa.

– Mä koen, että seutukirjastona toimiminen antaa kaikille osasilleen jotain. Voisi ehkä kuvitella, että Sodankylä antaa suurena paikkakuntana toisille, mutta ei se mene niin, Miia Utriainen sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä laajemman henkilökunnan, jonka myötä seutukirjastossa on enemmän näkemystä ja kokemusta. Kirjastojen tilat ovat myös erilaisia: siinä missä Sodankylässä on tilaa vähän kaikelle, Savukoskella ja Pelkosenniemellä on kokemusta siitä, mitkä aineistot ovat heidän kuntalaisilleen olennaisia.

Kirjastonjohtajan toimenkuva on laaja ja työ on ”silppumaista”, mihin Utriainen oli varautunutkin. Hänen päivänsä voi kulua esimerkiksi puhelinsoittoihin vastaillessa tai tilastoja tulkitessa. Kirjaston talous ja kirjastopalveluiden järjestäminen ovat kirjastonjohtajan vastuulla. Kolmen kunnan alueella toimivan seutukirjaston kirjastonjohtajana Utriaisen on oltava perillä kaikkien kolmen kunnan päätöksenteosta.

Sompion seutukirjastossa työskentelee kymmenisen työntekijää, joiden esihenkilö Utriainen on.

– Tää kirjasto toimii todella hyvin, eikä mun tarvitse puuttua oikeastaan mihinkään. Henkilökunta on erittäin osaavaa, ammattitaitoista ja tunnollista. Jos ajattelee, että me oltais videopeli, niin mä oon yksi niistä taustalla olevista pelimoottoreista.

Video: Aino-Sofia Koirikivi

Miia Utriaisen mukaan opettajan ja kirjastonjohtajan tehtävissä on yhteistä esimerkiksi se, että ne molemmat ovat sivistystehtäviä. Molemmissa töissä kohdataan ihmisiä ja lapsiryhmien kanssa Utriaisen aiemmasta työstä on ollut apua. Yksi ero aiempaan uraan on se, miten kirjastonjohtajana hän tapaa koko väestön vauvasta vaariin.

Niin opettajana kuin kirjastonjohtajana voi edistää lasten lukutaitoa. Koulun kautta kirjasto tavoittaa Utriaisen mukaan nuoret parhaiten. Lukutaidon edistämistä tukee muun muassa kulttuurikasvatussuunnitelma tai koulun ja kirjaston välinen suunnitelma.

– Lukutaitotyö on kirjaston olennaisin työ, Utriainen täsmentää.

Siihen hänellä ei vielä ole vastausta, kuinka lukuintoa Sompion kirjastoalueella saadaan nostettua. Utriainen on kuitenkin huomannut, että Tiktokin booktokkaajien ja Instagramin bookstagrammaajien, eli kirjavaikuttajien, suosittelemat kirjat ovat suosittuja. Sosiaalisessa mediassa pinnalle noussutta englanninkielistä kirjallisuutta varataan ja lainataan enenevässä määrin.

Parhaat kuvakirjat puhuttelevat niin lapsia kuin aikuisia eri tasoilla.

Vapaa-ajalla Utriainen lenkkeilee koiransa kanssa sekä nauttii ruuanlaitosta ja lukemisesta. Lukemista Utriainen ei näe harrastuksena vaan enemmän elämäntapana. Hän lukee laajalla skaalalla kaunokirjallisuutta, lukuun ottamatta kauhua ja dekkareita.

Utriainen nostaa esiin yhden kaunokirjallisuuden alalajin, joka on hänelle tärkeä.

– Lasten kuvakirjat ovat omia lemppareita. Niissä on hienoja helmiä. Parhaat kuvakirjat puhuttelevat niin lapsia kuin aikuisia eri tasoilla.

Pyysimme Utriaista vinkkaamaan muutaman lastenkirjan, joita hän suosittelee syksyn aikana luettavaksi. Hän silmäilee kirjaston hyllyissä saatavilla olevien kirjojen joukosta kolme kirjaa: Jonna Björnstjernan Kertomuksia merkillisestä kaniperheestä: Syväjärven salaisuus, Linda Bondestamin Hopi Hopi sekä Malin Klingenbergin kirjoittama ja Maria Sannin kuvittama Karkulaiset.