Paikallisuutiset

Muonion ysit tenttasivat ehdokkaita keskustan näivettymisestä ja koulun tulevaisuudesta

Koe vai vaalipaneeli? Oppilaat saivat valita, miten näyttävät yhteiskuntaopin osaamisensa.

Muonion yläkoulun auditorio on lähes täynnä, kun yhdeksäsluokkalaiset Seidi Rantakokko, Elli Hirsikangas ja Venla Sieppi aloittelevat vaalipaneelin juontoa.

Vaalipaneeli on osa yhdeksäsluokkalaisten yhteiskuntaopin opintoja, ja paikalle on saapunut kolme kuntavaaliehdokasta: Manu Friman (vas.), Anne-Mari Keimiöniemi (kesk. sit.) ja Otto Pieskä (kok.). Yleisönä ovat Muonion alakoulun viides- ja kuudesluokkalaiset, yläkoululaiset ja lukiolaiset.

– Eniten itseäni huolestuttaa koulun ilmapiiri, Rantakokko kertoo.

Hän arvioi, että noin 80 prosenttia hänen luokastaan on hakeutunut muualle toisen asteen opintoihin.

Hirsikangas jakaa huolen, mutta kertoo keskustan näivettymisen olevan hänelle henkilökohtaisesti keskeisin teema. Molemmat aiheet ovat esillä paneelissa.

Harrastuksiin ei voi liikaa panostaa. Otto Pieskä

Juontajat aloittavat ehdokkaiden kanssa kevyesti ja kysyvät valmistautumisesta ja valmiuksista valtuutetun tehtävään.

– Onnellinen muoniolainen, Friman kertoo päätavoitteekseen.

– Lasten ja nuorten hyvinvointi, Keimiöniemi jatkaa.

– Nuoret ja kunnan palvelut, Pieskä päättää.

Alkulämmittelyn jälkeen juontajat kiristävät ruuvia. Huoli koulussa viihtymisestä näkyy kysymyksissä koulupsykologin rekrytoinnista, oppimisen tuen uudistuksen resursoinnista ja tukiopetuksen järjestämisestä.

Mistä rahat, miten kehität, miten varmistat? Kysymyksiin vilahtaa myös hyvin konkreettisia asioita koulun arjesta, kuten epämukavat tuolit ja kouluruoka.

Ehdokkaat vinkkaavat vastauksissaan, miten voi saada aikaan muutosta. Keimiöniemi käy läpi eri palautekanavat, mikäli kouluruokaan halutaan muutosta. Friman kertaa, miten uudet tuolit koulussa voisivat olla mahdolliset: ensin kerrotaan asiasta opettajakunnalle tai rehtorille, sieltä tieto menee sivistyslautakuntaan ja sieltä päätöksen kautta kunnan budjettiin.

Harrastusten lisääminen olisi Pieskän mielestä ratkaisu sekä nuorten että työntekijöiden houkutteluun Muonioon.

– Harrastuksiin ei voi liikaa panostaa.

Aloitteita ja ideoita vaan eri suuntiin, joskus voi joku napatakkin. Anne-Mari Keimiöniemi

Kysymykset ajankohtaisista asioista jatkuvat. Muonion vetovoimaisuus, asuntopula, työterveydenhuolto.

Ehdokkaiden vastaukset täsmentävät oppilaille myös sitä, mitkä asiat kuuluvat kunnalle, ja missä asioissa kunnan rooli on tukea muita toimijoita kuten yksityissektorin projekteja.

Frimanin mukaan keskustan elinvoimaisuuden säilyttämisessä kunnan rooli on toimia mahdollistajana.

– Mutta emme voi sinne kioskeja alkaa itse avaamaan.

Keimiöniemen mukaan kunta voi auttaa kaavoittamalla aluetta niin, etteivät kaikki palvelut siirry tien varteen ja Pieskän mukaan kunnan tehtävä on pitää infrastruktuuri huollettuna ja houkuttelevana.

– Kannustaa yrityksiä avaamaan sinne kauppoja.

Aika sallii vain yhden yleisökysymyksen. Leevi Myllynen haluaa tietää, voisiko esimerkiksi K-kaupan muuttaessa kiinteistöstä tehdä sisäskeittiparkin ja miten Jerisjoen surffiaaltoa voisi vauhdittaa. Näin saataisiin kuntaan aivan uusia erilaisia harrastusmahdollisuuksia, mikä lisäisi alueen ja keskustan houkuttelevuutta.

Sekä Pieskä että Kemiöniemi rohkaisevat nuoria tekemään kuntaan juuri tällaisia omia aloitteita.

– Aloitteita ja ideoita vaan eri suuntiin, joskus voi joku napatakin, Keimiöniemi sanoo.

Osallistamisella testataan oppilaiden laajempaa osaamista kuin kokeissa. Ada Venetvaara

Vaalipaneelin kysymykset olivat pääsääntöisesti oppilaiden tekemiä, mutta opettaja auttoi muun muassa siten, ettei niistä tullut liian puolueellisia. Vaalipaneelin päädyttiin, kun yhteiskuntaopin opettaja Ada Venetvaara mietti, miten oppilaat saataisiin kiinnostumaan vaaleista. Oppilaiden osallistaminen tuntui mielekkäämmältä vaihtoehdolta perinteisen kokeen sijaan myös oppilaiden mielestä.

– Aiheena ovat tällä hetkellä valta ja vaikuttaminen, johon vaalit sopivat. Ensi viikolla on myös kuntavaalien varjovaalit, Venetvaara kertoo.

Varjovaaleihin oppilaat osallistuvat joko ääntenlaskijoina tai toimitsijoina.

– Osallistamisella testataan oppilaiden laajempaa osaamista kuin kokeissa.

Näin myös oppilaat, jotka eivät välttämättä suoriudu kokeissa hyvin, saavat mahdollisuuden näyttää osaamistaan.