Ihmiset

Muoniolaiset ylioppilaat Sini Wigley ja Hilmi Lapinniemi pitävät lukiota kasvattavana kokemuksena – ”Ei ole pakko täysillä panostaa koko ajan”

Sini Wigley ja Hilmi Lapinniemi pitivät pienessä lukiossa erityisesti yhdessä tekemisestä ja yhteisöllisyyden tunteesta.

Ylioppilaaksi lauantaina valmistuva Hilmi Lapinniemi palasi abivuodeksi takaisin Muonion lukioon. Hän opiskeli toisen lukiovuotensa Oulussa sirkusharrastuksensa takia, mutta pienen lukion edut ja tutut opiskelukaverit vetivät nopeasti takaisin pohjoiseen.

– Pienessä lukiossa koko luokka on sellainen yhteinen porukka, Lapinniemi kuvailee.

Myös Sini Wigley lukeutuu tänä keväänä valmistuvien ylioppilaiden joukkoon. Hän on opiskellut kaikki kolme vuotta Muoniossa. Pienessä lukiossa kaikki tietävät toisensa opettajia myöden, jolloin on helppo sopia omiin opintoihin liittyvistä asioista, Wigley kertoo.

Toisaalta sekä Wigleyn että Lapinniemen mielestä pienessä lukiossa kurssitarjottimen rajallisuus on yksi sen heikkouksista.

Taideopinnot olivat Wigleylle mieluisimpia, mutta kuvataidekursseja koulu tarjoaa vain muutaman. Kuvataiteesta on kuitenkin mahdollista suorittaa lukiodiplomi. Wigley teki toisena opiskeluvuonnaan historianäyttelyn, jolla kuittasi diplomin suoritetuksi.

Lapinniemi joutui puolestaan suorittamaan yhden liikunnan kurssin itsenäisesti, koska kurssi järjestetään Muoniossa vain joka toinen vuosi vähäisen osallistujamäärän takia. Lapinniemi opiskeli juuri Oulussa, kun kurssi järjestettiin viime lukuvuonna.

– Isossa lukiossa, kun on paljon valinnanvaraa kursseista, niin pystyy paljon enemmän itse suunnitella opiskelua, Lapinniemi vertaa.

Jos tietää, että okei mä kirjoitan vaikka matikan, niin silloin panostaa siihen matikkaan eikä niinkään maantietoon, mitä ei kirjoita. Hilmi Lapinniemi

Lapinniemi ja Wigley ovat samaa mieltä siitä, että lukio on osaltaan kasvattanut heitä ihmisinä. Lapinniemi kokee, että vielä yläasteella parhaita arvosanoja tavoittelevasta kympintytöstä on lukion aikana tullut vähän rennompi opiskelija, joka osaa priorisoida omaa jaksamistaan.

– Ei ole pakko täysillä panostaa koko ajan. Jos tietää, että okei mä kirjoitan vaikka matikan, niin silloin panostaa siihen matikkaan eikä niinkään maantietoon, mitä ei kirjoita.

Wigley kertoo olleensa vielä lukion ensimmäisellä ujo, mutta abivuonna Wigley huomasi hakeutuvansa enemmän mukaan keskusteluihin. Myös vastuullisemmat tehtävät alkoivat kiinnostaa, ja Wigley vastasikin keväällä luokan penkkarilakanoiden toteutuksesta.

– Maalaaminen oli se mun juttu.

Kolmeen lukiovuoteen on mahtunut paljon muistoja, joista päällimmäisenä ovat jääneet mieleen erilaiset matkat luokan kanssa. Ensimmäisenä opiskeluvuonna luokka kävi toisen vuoden opiskelijoiden kanssa Norjan Altassa.

Myös vanhojen tanssit ovat monelle lukiolaiselle odotettu tapahtuma. Wigley ja Lapinniemi mieltävät ne yhdeksi lukion kohokohdista.

– Kun täällä kaikki tavallaan jo tiesi toisensa, niin myös vanhojentanssiryhmä oli tiiviimpi ja sen takia se oli tosi kiva tanssia ne vanhat, Wigley kertoo.

Yleisesti luokkakavereiden välillä vallinnut yhteisöllisyys on ollut iso osa lukiokokemusta.

– Kun ollaan tällainen tiivis luokkayhteisö, niin yhdessä ollaan järjestetty ja yhdessä ollaan tehty kaikkea niin kyllä ne on jäänyt mieleen, Lapinniemi sanoo.

Ekalla viikolla lukiossa täytyy jo valita, mitä aikoo kirjoittaa. Hilmi Lapinniemi

Wigley aikoo suunnata lukion jälkeen muoti- ja tekstiilisuunnittelun opintoihin Lapin yliopistoon Rovaniemelle. Lapinniemi ei vielä tiedä, mitä haluaa opiskella. Välivuosi ja työt lastenhoitajana ulkomailla tuntuisivat tässä kohtaa hyvältä vaihtoehdolta.

Lapinniemi kuulee usein puhuttavan, että olisi tärkeää hakea opiskelemaan edes jotain. Se kuitenkin kuulostaa hieman hätiköidyltä.

– Ei haluaisi myöskään niin, että haen johonkin ja totean, etten yhtään tykkää. Menetän sen ensikertalaisuuden siitä ja sitten on ihan sika vaikea päästä sen jälkeen, Lapinniemi miettii.

Lapinniemen mukaan pitää tietää jo hyvin varhain lukio-opintojen alussa, mitä haluaa lähteä opiskelemaan lukion jälkeen.

– Ekalla viikolla lukiossa täytyy jo valita, mitä aikoo kirjoittaa.

Kirjoitukset määrittävät, mihin korkeakouluun hakija pääsee todistusvalinnassa. Valintakokeet ovat kuitenkin toinen väylä kolmannen asteen opintoihin.

Wigley puolestaan on aina tiennyt, että hän haluaa hakea lukion jälkeen taidealalle. Hän on kuitenkin samaa mieltä, että päätöksiä joutuu tekemään aikaisin.

Ylioppilasjuhlia vietetään lauantaina. Tarkkaa osallistujamäärää juhliin on vaikea arvioida etukäteen, sillä Muoniossa on tapana kiertää vapaasti valmistujaisissa.

– Saa nähdä, kuinka paljon niitä yllätysvieraita tulee, Wigley sanoo.

Valmistuminen tuntuu ennen lakkiaisia epätodelliselta. Lukio on mennyt nopeasti ja juhlien järjestelyt ovat vaatineet paljon tekemistä. Lapinniemi uskoo valmistumisen konkretisoituvan vasta, kun lakit on vedetty päähän.

– Siinä sitten tajuaa, että tämä on nyt viimeinen etappi tässä lukiouralla.

Juttua muokattu 31.5. kello 15.40. Lisätty aihetta käsittelevä toinen juttu.

Muokattu 2.6. kello 9.52. Lisätty juttu linkiksi.