Paikallisuutiset

Muoniolaiset perheet kertovat: Kiusaaminen jatkui

Luoteis-Lapin haastattelut kertovat koulukiusaamisongelmasta, jota ei ole Muonion yhtenäiskoulussa saatu kuriin. Tähän juttuun on haastateltu kolmea eri perhettä. Piirtyi kuva koulukiusaamisesta, joka useassa tapauksessa oli jatkunut pitkään. Kahdesta haastatellusta perheestä nuori on tänä syksynä vaihtanut koulua toiselle puolelle Suomea yläkouluun, toinen elokuussa, toinen marraskuussa.

Kiusaamisen lisäksi jotkut ovat kokeneet ongelmaksi huonon työrauhan oppitunneilla. Yksi perhe kertoo kiusaamisen sijaan työrauhaongelmasta.

Perheet kertovat, että koulu ei ole tehnyt tarpeeksi.

Muonion koulukiusaamis- ja työrauhaongelma nousi vastikään keskusteluun sosiaalisessa mediassa, jossa on kuvailtu, että nyt esille tulee pitkään vaiettu asia.

THL tekee kouluterveyskyselyitä kahden vuoden välein. Muonion viimeisin tieto koulukiusaamisen yleisyydestä on vuodelta 2017, jolloin 8.–9.-luokkalaisista 15,8 prosenttia ilmoitti kokevansa koulukiusaamista vähintään kerran viikossa. Samanikäisten joukossa koko Suomessa prosenttiosuus oli 5,8.

Eräs oppilas ei aloittanut elokuussa kahdeksatta luokkaa Muoniossa. Tyttö meni sisäoppilaitokseen Pälkäneelle. Myös tytön kolme vuotta vanhempi veli teki saman ratkaisun kolme vuotta sitten. Molempia kiusattiin alakoulusta lähtien, poikaa psyykkisesti ja muutaman kerran fyysisesti, tytön kohdalla se oli porukasta ulossulkemista ja huhujen levittämistä. Äiti arvioi, että erityisesti hänen tyttärensä hyvä itsetunto kärsi pahasti Muonion kouluaikana.

Äiti kokee, että koulu ei missään vaiheessa ymmärtänyt tilanteissa tulevia heikkoja signaaleja eikä sillä ollut keinoja puuttua kiusaamiseen.

– Kun tyttö oli mennyt vessaan itkemään, tuli Wilma-viesti, että hän oli luvattomasti ollut poissa välitunnilta.

Kun yhtä suljetaan ulos, sitä voi olla äidin mukaan opettajan vaikea nähdä. Psyykkistä kiusaamista on vaikea osoittaa toteen. Ensimmäisen luokan opettajan kommentti siitä, ettei ketään voi pakottaa leikkimään toisen kanssa, ihmetyttää äitiä: miten lapsista voi kasvaa aikuisia, jotka tulevat toimeen toisten kanssa, jos pieni lapsi kuulee tuollaista? Yksi osa ongelmaa oli opettajien tiheä vaihtuminen alakoulussa sekä huono tiedonkulku. Kun uusi opettaja tuli, hänellä ei ollut tietoa koulussa käsitellyistä kiusaamistapauksista vaan käsitteleminen piti ikään kuin aloittaa alusta.

Äiti myös ihmettelee, miksi koulu ei ollut ilmoittanut kiusaajan vanhemmille.

– Soitin vanhemmalle kotiin, eikä hänellä ollut asiasta mitään tietoa.

Kouluissa sovelletaan kiusaamisen käsittelemisessä esimerkiksi Kiva koulu -mallia, jossa kiusattu ja kiusaaja kokoontuvat koulun henkilökunnan kanssa keskustelemaan. Nämä palaverit menivät äidin mukaan ”mekaanisiksi anteeksipyytelyiksi”, jotka eivät asiaa muuttaneet. Myös kiusatun tuli pyytää anteeksi, mikä kuulostaa äidistä väärältä.

Äiti kertoo lähtökohtaisesti arvostavansa opettajia ja heidän työtään ja toivoo heille jaksamista ja paljon enemmän resursseja, jotta koulussa voitaisiin harjoittaa kokonaisvaltaista opetusta.

– Syy ei ole vain koulussa. Erityisesti meidän vanhempien tulisi katsoa vielä tarkemmin peiliin.

Viimeisenä kouluvuotena Muoniossa tyttö kuului – äidin sanoin – hylkiöiden kerhoon, jossa turvaa hakivat toisistaan eri luokilla olevat. Se kertoo, että kiusaamista on usealla luokalla.

Tytär lähettää viestin uudesta koulustaan: ”Kävin Muonion koulua seiskaluokan loppuun saakka ja apua kiusaamisen yritin kysyä monta kertaa, mutta saamani traumat kummittelevat minua edelleen. Olin 11-vuotias ja sen sijaan, että olisin pitänyt hauskaa välitunneilla, lukittauduin koulun vessoihin itkemään tunteiden takia, joita en voinut edes vielä ymmärtää. Kenenkään lapsen ei kuuluisi tuntea oloaan näin yksinäiseksi. Koulun pitäisi olla turvallinen paikka kaikille.”

Muoniossa seitsemättä luokkaa käyvä tyttö kertoo kärsivänsä huonosta työrauhasta tunneilla. Sen aiheuttaa muutaman oppilaan ryhmä, joka meluaa ja häiritsee ja kertoo rasistisia ja homofobisia juttuja.

– Tunneista menee iso osa siihen, että siihen yritetään puuttua, ennen kuin edes päästään aloittamaan. Yksi aloittaa ja kaikki muut lähtee matkaan, opetus keskeytyy.

Käytäntönä on joillakin tunneilla ollut, että osa oppilaista menee käytävälle opiskelemaan.

– Pulisijat jää luokkaan.

Tilanne ei ole yhtä paha kaikkien opettajien tunneilla. Hän kertoo käyneensä kertomassa huonosta työrauhasta rehtorille, mutta muutosta ei ole saatu.

Oppilaan mukaan koulussa kaikille, myös tuntemattomille, saatetaan sanoa törkeyksiä.

Hänen vanhempansa kertovat, että työrauhaongelmaa on ollut Muoniossa kauan, tytön alakoulusta lähtien.

– Kurinpito on menettänyt merkityksen. Se on opittu asia, jatketaan sitä samaa, mitä ollaan aloitettu alemmilla luokilla, isä toteaa.

Marraskuussa sisäoppilaitokseen kahdeksannelle luokalle vaihtaneen tytön äiti arvioi, että Muoniossa ei siedetä erilaisuutta. Hänen tytärtään haukuttiin, esimerkiksi vitun huoraksi ja vitun kehitysvammaiseksi. Tyttö ehti käydä Muoniossa koulua kaksi vuotta. Myös seksuaalivähemmistöön kuuluminen nostettiin esille ja muun muassa yllytettiin varastamaan kaupasta. Kiusatuiksi joutuvat jollain tavalla joukosta erottuvat ja usein muualta muuttaneiden lapset.

– Koko kylä tämän tietää, hän sanoo ongelmasta.

Hän on puhunut asiasta muun muassa Muonion Lapset ja nuoret ry:ssä, rehtorin, opettajien ja terveydenhoitajan kanssa. Hän on kertonut myös, että moni nuori voi erittäin huonosti.

Äidin mukaan koulu ei ole tehnyt tarpeeksi, jos mitään, koulukiusaamisen kitkemiseksi.

– Kun minun tyttö on mennyt juttelemaan rehtorin kanssa kiusaamisesta, niin häneltä on kysytty, onko se nyt niin paha. Toinen kiusattu, joka oli mennyt juttelemaan asiasta, oli toivonut ettei asiasta tehtäisi isompaa numeroa, ja koulu ei tehnyt mitään.

Äidille on tullut kuva siitä, ettei ongelmaa uskalleta kohdata.

– Halusin että koulu kerää kiusaajat, heidän vanhempansa ja kaikki asianosaiset yhteen ja palaveerataan. Ei tapahtunut mitään.

Hän on myös kysynyt, miksei kiusaajia eroteta koulusta määräajaksi, mutta saanut vastaukseksi, että koululla ei ole tietoa, miten se tapahtuisi.

Koululaissa määritellään ehdot uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyneen määräaikaisesta erottamisesta koulusta.

Pari viikkoa sitten äiti sai koulun Kiva koulu -vastaavalta viestin: tytön kiusaamisasian käsittely siirtyy sovittelutoimiston johdettavaksi.

– Kiva koulu -vastaava kertoi, että koulu on kädetön, koska kiusaamisvyyhti on jo niin laaja, äiti sanoo.

Ainakin vastikään koulua vaihtaneen tytön asiaa käsitellään siis Lapin sovittelutoimiston johdolla, mutta tämän perheen kannalta liian myöhään. Äiti sai tiedon, että sovittelu on aikaisintaan joulukuun alussa. Tytär muutti jo, mutta haluaa osallistua sovitteluun etäyhteydellä.

Äiti kertoo, että nyt on kaikesta huolimatta hyvä mieli siitä, että tyttö on turvassa. Päätös oli kova, mutta lukukausimaksulliseen sisäoppilaitokseen lähteminen oli perheelle ratkaisu, joka oli pakko tehdä.

– Mutta tulee vain mieleen, että koska tämä ei ole mitään halpaa hommaa, eikö Muonion pitäisi maksaa viulut siitä, ettei se pystynyt tarjoamaan minun tyttärelle turvallista kouluympäristöä?

– Koko peruskoulun ajan enemmän tai vähemmän kiusaamista, pahin aika oli kolmannelta luokalta kasiluokkaan.

Näin kuvailee kokemustaan tyttö, joka on nyt jo peruskoulun päättänyt.

Kiusaaminen oli suullista ja rankkaa nimittelyä, esimerkiksi huorittelua ja kehotuksia tappaa itsensä, myöhemmin muutaman kerran tapahtui myös fyysistä väkivaltaa, kun hänen päälleen heitettiin tavaroita ja hiuksia yritettiin sytyttää tuleen. Pitkään jatkuneen kiusaamisen seurauksia hän hoitaa nyt ulkopuolisen avun kanssa.

– Kukaan ei puuttunut. Iso osa luokkalaisista oli hiljaisia hyväksyjiä. Opettajatkin näki ja kuuli osan, mutta ei reagoineet.

Kiva koulu -palaverit eivät tuoneet muutosta. Jos kiusaaja jätti tulematta niihin, asian annettiin olla ja koetettiin sopia uusi aika

– Niin se juttu lakaistiin maton alle.

Tyttö kertoo, että koulukiusaaminen on Muoniossa yleistä.

– Niin rajua ja pitkäaikaista se ei monesti ole kuin mulla, mutta on se yleistä.

Jollakin lailla erottuvia, esimerkiksi seksuaalivähemmistöön kuuluvia, saatetaan kiusata.

– On tullut ahdasmielisiä käsityksiä, että kaikkien esimerkiksi pitäisi olla heteroja.

Kiusatun äiti sanoo, että ainoa tapa lopettaa kiusaaminen olisi se, että koululla aidosti olisi nollatoleranssi. Toinen puoli on hänen mukaansa kotien suhtautuminen: halutaanko uskoa, että oma lapsi kiusaa.

– Kun koulussa olisi se kulttuuri, ettei ole oikein kiusata missään muodossa. Että aivan sama kuka siellä tekee jotakin kiellettyä, siihen puututtaisiin. Jos siihen aktiivisesti haluttaisiin puuttua, tätä ongelmaa ei olisi. Muonio ei ole ainoa paikka, jossa tätä on. Olennaista on se puuttuminen. Koteihin ei pysty vaikuttamaan kuin vetoamalla. Koulun toimintaan voi.

Koulun tulisi hänen mukaansa ottaa kaikkiin yhteyttä ja vaatia saman pöydän ääreen vanhemmat ja kiusaajan sekä kiusatun. Näin ei toimittu. Äidin viime vuonna pyytämät tapaamiset kariutuivat siihen, etteivät kiusaajan vanhemmat tulleet paikalle.

– Pyysin tapaamista, mutta se ei millään onnistunut. Sitten asia siirtyi sovittelutoimistolle, mutta tapaamista ei lähdetty edes sopimaan, koska jos yksikin osallisista kieltäytyy, sitä ei tule.

Kiusaaja kieltäytyi sovittelutoimiston tapaamisesta.

Perhe oli yhteydessä poliisiin. Rikosilmoitusta ei tehty, mutta poliisi puhutti kiusaajia. Rikosilmoituksen tekemättä jättämisen syynä yhtäältä oli se, että perhe jäi odottamaan, tuleeko tilanne, jossa kynnys siihen vielä selkeämmin ylittyisi. Toisaalta kiusaajan saadessa tietää, että rikosilmoitusta harkitaan, hän alkoi vähätellä tapahtunutta ja käänsi tilanteen niin, että kiusattu olisikin ollut se väärintekijä.

– Eli tavallaan siinä tuli se, että ei sitä halunnut tehä, tyttö sanoo.

”Syksyn aikana on tullut esille kuusi kiusaamistapausta”

Luoteis-Lappi kysyi Muonion yhtenäiskoulun vs. rehtori Linda Yliniemeltä sekä Kiva koulu -vastaavalta Tiina Aikkilalta kiusaamisesta. Miten koulu on toiminut? Kysymyksiin vastasi Muonion vt. sivistysjohtaja Päivi Rantakokko , joka on toiminut myös yhtenäiskoulun rehtorina.

Yksittäistapauksiin ei oteta kantaa.

Päivi Rantakokko: ”Syksyn 2022 aikana KiVa koulu -tiimin tietoon on tullut kuusi kiusaamistapausta 1–9.-luokilla. KiVa koulu -tiimin tietoon tulleet kiusaamistapaukset arkistoidaan, minkä perusteella pystytään pitämään kirjaa tapausten määrästä ja tilanteen kehittymisestä. Muonion yhtenäiskoulussa on käytössä KiVa koulu -toimintamalli, jonka mukaan toimitaan. Kun henkilökunnan tietoon tuodaan kiusaamistapaus, se ohjataan KiVa koulu -tiimille. Tiimissä asia hoidetaan toimintamallin mukaisesti keskustelemalla osallisten kanssa erikseen.

Keskustelussa kiusaavien oppilaiden kanssa tehdään sopimus toiminnan muuttamisesta. Kaikkien osallisten koteihin ollaan yhteydessä. Aloituskeskustelussa sovitaan aika seurantakeskustelulle. Tällöin katsotaan, että sovitusta on pidetty kiinni. Mikäli näin ei ole, siirrytään jatkotoimenpiteisiin. Näitä ovat esimerkiksi huoltajien kutsuminen koululle, jälki-istunto tai lastensuojeluilmoitus. Väkivaltatilanteissa ollaan yhteydessä poliisiin. KiVa koulu -toimintamallissa, kuten kaikissa malleissa, on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tällä hetkellä kartoitamme eri vaihtoehtoja toimintamalleista kiusaamiseen puuttumiseksi.

Jos oppilas kertoo kiusaamisesta ja kieltää sen käsittelyn, koulusta ollaan yhteydessä huoltajiin ja keskustellaan asiasta.

Yleisesti sovittelutoimiston puoleen voidaan kääntyä esimerkiksi, kun kiusaamistapaus on jatkunut pitkään, se on monisyinen tai täyttää rikoksen tunnusmerkit. Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden rikosten ja riitojen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi sekä antaa koulun toimenpiteiden lisäksi ulkopuolista tukea ja näkökulmaa.

Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä olemme syksyn aikana kutsuneet koululle poliisin, joka on puhunut tästäkin aiheesta. Lisäksi vanhempainyhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestimme kokemusasiantuntijavierailun kouluun. Tuolloin koulutettiin henkilökuntaa, työskenneltiin oppilaiden kanssa luokissa aiheen tiimoilta sekä pidettiin vanhempainilta.

Jokainen kouluvuosi aloitetaan perehdyttämällä opettajat KiVa koulu -toimintamalliin ja myös huoltajia tiedotetaan. Oppilaille pidetään aina syksyn aluksi aamunavaus, jossa puhutaan kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Tunnetaitotunteja pidetään joka luokalla.

Koulussa työrauha vaihtelee ryhmä-ja päiväkohtaisesti. Mikäli työrauhaongelmia esiintyy, niihin haetaan ratkaisuja esimerkiksi määrittämällä luokkaan istumajärjestys, tekemällä erilaisia pedagogisia ratkaisuja sekä keskustelemalla oppilaiden ja näiden huoltajien kanssa. Tarvittaessa käännytään oppilashuollon puoleen tai käytetään ojentamis- ja kurinpitokeinoja, kuten kasvatuskeskustelua ja jälki-istuntoa.

Koulu toivoo, että kouluun ollaan herkästi yhteydessä, jos huoltajille syntyy huoli lapsestaan.”