Paikallisuutiset

Muonio puolusti vuodeosastoaan terävästi

Muonio tarvitsee vuodeosastonsa, yleisötilaisuudessa vakuutettiin.

Muoniossa keskusteltiin Laphan suuresta sopeuttamistarpeesta keskiviikkona. Hyvinvointialuiden kannattaisi Matti Myllykankaan mielestä kääntyä ”kassan” eli valtion puoleen. ”Orpo ja Purra on tästä vastuussa”, hän totesi. Kuva: Tiina Tapio

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Muoniolaiset olivat sankoin joukoin puolustamassa palvelujaankun Lapin hyvinvointialue esitteli säästötavoitteitaan.

Keskiviikkoillan tilaisuuteen kokoontui noin 90 kuntalaista, ja lisäksi kuuntelijoita oli runsaasti paikalla etäyhteydellä. Paikalla palveluja oli puolustamassa pääosin keski-ikäistä ja vanhempaa väkeä.

Hyvinvointialueen on katettava mittava alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä, ja säästöt osuisivat juuri vuodeosastohoitoon. Avopalveluista, kuten terveyskeskusten määrästä, ei olla karsimassa Lapissa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Lähipalvelujen aukioloajat voivat muuttua ja tilojen käyttöä voidaan tehostaa, kertoi Lapin hyvinvointialueen terveysjohtaja Miia Palo muoniolaisille.

Aluevaltuusto on päättämässä sopeuttamisesta 22. huhtikuuta. Asukastilaisuuksien keskustelu toimii evästyksenä päättäjille, jotka kokoontuvat myös valtuustoseminaarin ennen sopeuttamisraamin nuijimista.

– Päätöksiä ei ole vielä tehty, ja päätösten aika on pian, Palo sanoi.

Valtio on pannut Laphan investoinnit jäihin, kunnes sopeuttamisohjelma on hyväksytty: esimerkiksi Kolarin palvelutalon investointia ei voida tehdä tässä tilanteessa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vuodeosasto lakkaisi Muoniossa, jos Laphan suunnitelmista vuodeosastoja rankimmin karsiva vaihtoehto toteutuisi. Siinä nykyisenkaltaisia vuodeosastoja olisi vain seitsemällä paikkakunnalla Lapissa: Kittilässä, Ivalossa, Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Kemi-Tornion seudulla.

Palo totesi tilaisuudessa, että vuodeosastoilla on paikkakunnilla iso merkitys ja että ne ovat vastanneet monenlaisiin tilanteisiin.

– Näihin tarpeisiin on vastattava, kun suunnitellaan muutoksia.

Laphan suunnitelmien mukaan osastohoitoa korvaavaa palvelua järjestettäisiin kotihoidon, kotisairaalaan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteistyönä ja ensisijaisesti kotona. Kyseessä on siis se toiminta, jota Kolarissa nyt suunnitellaan ja pilotoidaan. Kolarin osasto on suljettu ainakin toistaiseksi, ja kummassakaan Laphan selvitettävissä uusissa skenaariossa Kolarissa ei ole osastoa. Uusista skenaarioista toisessa osasto jäisi Muonioon.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suunnitelmissa pienilläkin asiointialueilla olisi sairaanhoitajatasoista osaamista kahdessa vuorossa eli 14 tunnin ajan kaikkina viikonpäivinä. Jos tarvitsee tiiviimpää tai vaativampaa hoitoa, jota ei ole omassa kunnassa, potilas siirtyy toisen paikkakunnan yksikköön. Ensisijaiset paikat olisivat tietyllä lähivuodeosastolla.

Erityisesti saattohoito pyrittäisiin kuitenkin järjestämään omalla paikkakunnalla.

Osastoista Sodankylä voisi erikoistua kuntoutukseen, Ivalo ja Rovaniemi puolestaan palliatiiviseen hoitoon eli saattohoitoon.

Lisää aiheesta

Muoniolaiset puolustivat omaa vuodeosastoa ponnekkaasti.

Entinen terveyskeskuslääkäri Yrjö Perkkiö huomautti, että oma vuodeosasto on tärkeä turvan tuottaja ja perusterveydenhuollon perusta erityisesti päivystysaikaan.

– Jos väestön turvaa ajatellaan, niin myös sosiaalipuolen ongelmissa haettiin tukea ja turvaa vuodeosastolta, vuonna 2017 eläköitynyt Perkkiö totesi lääkäriajoiltaan.

Tällainen tilanne saattoi olla esimerkiksi humalainen nuori, joka otettiin selviämään yöllä vuodeosastolle.

– Se vaihtoehto tuntuu älyttömältä, että länsirajalla ei olisi yhtään vuodeosastoa, Perkkiö sanoi.

Terveysjohtaja Miia Palo kävi tilaisuuden jälkeen tapaamassa tuttuja lääkäreitä Yrjö Perkkiötä (vas.) ja Matti Kinnulaa. Yleisölle Palo kertoi olevansa Muoniossa kasvanut, mutta Laphan suunnitelmissa se ei tarkoita sitä, että hän voisi vetää kotiin päin. Kuva: Tiina Tapio

Toinen muoniolainen entinen lääkäri Matti Kinnula huomautti myöhemmin Luoteis-Lapin haastattelussa, että osastotasoisen hoidon toteuttaminen kotisairaalassa voi olla jossain tapauksissa haastavaa. Kinnulan mukaan suunnitelmissa ei myöskään ole tarpeeksi otettu huomioon matkailualuetta ja sen myötä ajoittain mahdollisesti lisääntyvää hoidon tarvetta.

Yrjö Perkkiö muistutti terveydenhoidon lähtökohdista: sen pitäisi edistää terveyttä. Kiristysten kohdistuminen myös ennaltaehkäiseviin palveluihin huolettaa.

– Kyllä olen huolissani myös esimerkiksi neuvolapalveluista, että voiko ne säilyä tässä ennallaan, Perkkiö sanoi.

Laphan suunnitelmat ovat paluuta 40-luvulle. Hannu Liikavainio

Hannu Liikavainio kommentoi yleisöstä, että kotiutuminen oman kunnan vuodeosastolle oli hänelle erittäin tärkeää.

– Laphan suunnitelmat ovat paluuta 40-luvulle. Meillä on Muoniossa tilat, hoitajat ja rakennukset, meän ei tartte Laphan suunnitelmia hyväksyä.

Muonion hyvä varautuminen soteen muistettiin useissa puheenvuoroissa. Hyvinvointikeskus on uusi, ja kunta on vasta rakentanut uutta vanhusten palveluasumista.

– Muonio on pannut paljon rahaa etupainotteisesti, toivoisin että se otetaan huomioon, valtuutettu Manu Friman (vas.) sanoi.

Niin ikään valtuustossa istuva Priitta Pöyhtäri-Trøen (kesk.) huomautti omaisen näkökulmasta vuodeosastohoitoon: lähellä sijaiseva osasto tuo turvaa ja vaikuttaa hänen mukaansa hoidon onnistumiseen.

– Tarttee omaiset avuksi, jotta pystyy onnistuneesti hoitamaan.

Lisäksi oma vuodeosasto on hänen mukaansa elinvoimatekijä.

Kolarilaisten paikat on yksittäisiä paikkoja, eivät vaikuta muoniolaisten hoitoonpääsyyn. Miia Palo

Terveysjohtaja Palo kertoi Luoteis-Lapille tilaisuuden jälkeen, että kolarilaisten vuodeosastopaikat on tällä hetkellä osoitettu Muoniosta, Kittilästä ja Pellosta. Tilaisuudessa kysyttiin yleisöstä, miten taataan muoniolaisten osastolle hoitoonpääsy, kun tarvetta on myös naapurista.

– Kolarilaisten paikat on yksittäisiä paikkoja, eivät vaikuta muoniolaisten hoitoonpääsyyn, Palo sanoi Luoteis-Lapille.

Pentti Reponiemi ihmetteli, mihin katosivat säästöt ja hyödyt, joita sotesta haluttiin. Palo vastasi Reponiemelle, että hyvinvointialueella on toisaalta saatu jo toivottua kehitystä: esimerkiksi hoidon jatkuvuuden mallia on edistetty.

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos hyvinvointialue ei saa katettua alijäämää määräaikaan eli vuoteen 2026 mennessä, edessä on selvitys yhdistymisestä toiseen hyvinvointialueeseen.

Säästöjen haun lisäksi vaikeuttaa työvoiman saanti. Pitäisi pärjätä vähemmällä määrällä työntekijöitä tai onnistua saamaan uusia, Palo sanoi.

– Onneksi Lapissa on vetovoimaa, Palo sanoi.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä