Paikallisuutiset

Moni jarruttaa väärin, sanoo talviautoilijoita kouluttava Jani Ylipahkala

Yle uutisoi jouluna, että Pohjois-Norjassa matkailijoiden aiheuttamat liikenneonnettomuudet ovat kasvaneet niin, että maakuntapoliitikot ovat siellä alkaneet vaatia lämpimistä maista tuleville matkailijoille pakolliseksi talviajokurssia. Asiasta kertoi Ylen mukaan ensimmäisenä Norjan yleisradioyhtiö NRK.

Ylen mukaan Lapissa tarjotaan tänä talvena ensimmäistä kertaa vapaaehtoista matkailijoille suunnattua talviajokoulutusta. Sitä järjestää Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redu yhdessä Lapland Driving -yrityksen kanssa Rovaniemellä.

Lapland Drivingilla on talviajokeskus myös Kittilässä, ja yrityksen omistaja Jani Ylipahkala kertoo Tunturi-Lappi-lehdelle, että yrityksen talviajokoulutukset ovat nyt myös osa paikallisten autovuokraamoiden tarjontaa. Toistaiseksi muutaman kerran viikossa järjestettäviin koulutuksiin ei kuitenkaan ole ollut tunkua.

On esimerkiksi uskomus, että jarrua pitää pumpata, kun jarrutetaan. Niin on opetettu ehkä 30 vuotta sitten autokoulussa. Nyt vehkeet on kuitenkin erilaiset. Jani Ylipahkala

Talviajokoulutuksia järjestetään myös paikallisille. Ylipahkala kertoo, että esimerkiksi monet viranomaistoimijat ja yritykset kurssittavat paljon ajavia työntekijöitään säännöllisesti.

Esimerkiksi hätäjarrutusta olisi kaikkien autoilijoiden hyvä päästä kokeilemaan turvallisissa olosuhteissa.

– Toivottavasti sitä ei koskaan tarvitse, mutta jos tarvitsee, olisi hyvä tietää, miten toimia, Ylipahkala sanoo.

Ylipahkalalla on pitkä kokemus kilpa-autoilijana ja ajokouluttajana. Hän on tehnyt tien päällä huomioita paitsi matkailijoiden talviajohaasteista myös paikallisesta talviajokulttuurista. Jotkut vanhat opit esimerkiksi istuvat syvässä.

– On esimerkiksi uskomus, että jarrua pitää pumpata, kun jarrutetaan. Niin on opetettu ehkä 30 vuotta sitten autokoulussa. Nyt vehkeet on kuitenkin erilaiset, hän sanoo.

Kun jotakin yllättävää tapahtuu, tärkeintä on jarruttaa niin lujaa kuin pystyy ja pitää jarru pohjassa niin kauan, että tilanne on ohi.

– Kaikki nykyautot on niin hyvällä apsilla varustettuja, että niitä pystyy ohjaamaan, vaikka poljetaan jarrua, Ylipahkala sanoo.

Eturenkaat alkavat jarruttaa ensin, ja vasta kun painat oikein lujaa, takarenkaat alkavat jarruttaa. Jani Ylipahkala

ABS-järjestelmä estää jarruja lukkiutumasta.

Ylipahkala korostaa, että jarrua pitää polkea todella lujaa – vielä senkin jälkeen, kun jo tuntuu, että jarruttaa täysillä.

– Eturenkaat alkavat jarruttaa ensin, ja vasta kun painat oikein lujaa, takarenkaat alkavat jarruttaa, hän sanoo.

Rikki jarrua ei saa poljettua.

Uusissa autoissa on myös hätäjarrutustehostin, joka tunnistaa äkillisen, voimakkaan jarrupolkimen painalluksen ja alkaa tehostaa jarrutusta automaattisesti.

Toinen vanhentunut oppi liittyy Ylipahkalan mukaan auton ohjaamiseen, kun auto lähtee liirtoon.

– Nykyautoissa on ollut jo ainakin 10–15 vuotta pakollisena ajovakausjärjestelmä. Se tarkoittaa sitä, että kun auto lähtee liiraamaan, sitä ei aletakaan ohjata vastaan, niin kuin ennen vanhaan on opetettu, vaan pidetään rattia sinne päin, mihin ollaan menossa, hän sanoo.

Ylipahkalalla on antaa turvallisuusvinkki myös aura-auton kohtaamiseen. Hän kertoo kuulleensa monesti, ettei aura-auton tullessa vastaan saisi hidastaa vauhtia, jotta kukaan ei aja perään.

– Se riski tietenkin on, mutta vielä suurempi riski on, että menee itse metsään, jos ajaa täysillä eikä näe mitään. Joku voi myös olla pysähtyneenä edessä, hän sanoo.

Ylipahkala kertoo itse toimivansa niin, että jo nähdessään auran hän painaa jarrua sen verran, että jarruvalo syttyy. Silloin muut tiellä liikkujat ymmärtävät hänen olevan aikeissa jarruttaa. Sitten hän hidastaa selkeästi vauhtia.

– En minä ainakaan, vaikka ammatikseni ajelenkin, uskalla ajaa sataa, kun en näe yhtään mitään.

Vähän pitemmälle voisi jokainen ajaa pitkät päällä. Jani Ylipahkala

Myös pitkien valojen käytössä olisi Ylipahkalan mukaan petrattavaa. Pitkät valot kannattaisi hänen mukaansa opetella laittamaan takaisin päälle viimeistään jo silloin, kun vastaantuleva auto on rinnalla, mielellään jo kymmenen metriä sitä ennen.

– Monet ihmiset varmaan hyvää hyvyyttään odottavat, kun auto tulee vastaan, ennen kuin panevat pitkät päälle. Se on kuitenkin se kaikista vaarallisin kohta. Silmät on häikäistynä vastaantulevasta autosta, etkä näe mitään, ja jos odottelet muutaman sekunnin, auto ehtii mennä monta kymmentä metriä, hän sanoo.

Kirkkaat lisävalot ovat yleistyneet, ja se on Ylipahkalan mukaan tehnyt ihmisistä varovaisempia pitkien valojen kanssa. Ne vaihdetaan kohtaamistilanteessa lyhyiksi monesti turhankin aikaisin.

– Vähän pitemmälle voisi jokainen ajaa pitkät päällä, hän pohtii.

Muokattu 5.1. kello 9.48: Lisätty linkki juttuun, jossa kerrotaan talviautoilun haasteista matkailijoille.