Kotimaa

Mökkielämää muualla: Valtamäkien mökki Räyringinjärvellä on hirsitalo, joka majoittaa vaikka kaikki kolme sukupolvea

Huvila Räyringinjärven rannalla valmistui 80-luvulla niin, että kaikki jälkikasvu mahtuisi sinne asumaan. Nyt Pirkko ja Juha Valtamäen mökillä viettää aikaa toinen, kolmas ja neljäs polvi.

Räyringinjärven rannalla oli Veikko ja Toini Kiviahon mökki jo 70-luvulta lähtien. Muutaman kilometrin päässä sijaitseva mökki oli lähivirkistyspaikka kauppaa kylän keskustassa Finnilässä pyörittäneille Kiviahoille. Perheessä oli yhdeksän lasta ja samoihin aikoihin Kiviaho laajensi kauppaansa myös Vetelin keskustaan rakentamalla sinne kauppakeskus Passelin.

Mökki rakennettiin alkujaan kesämökiksi, jonne saattoi tulla viikonloppuisin tai iltaisin käymään.

– Ei täällä viikonloppuja vietetty. Äiti ja isä tulivat tänne, kun ehtivät ja kesäiltaisin täällä käytiin. Tämä oli isälle maanpäällinen paratiisi, kertoo Pirkko Valtamäki, Veikon tytär.

Paratiisin tontti vaati paljon maatöitä, kivikkoa raivattiin tontiksi ja koivuista pitäneen Veikon istuttamia puita on täytynyt ihan viime vuosina kaataa saunapuiksi. Toinin ja Veikon suuri perhe asui nykyisen Salen yläkerrassa, alakerran ollessa kauppana. Kun lapsia oli lähtenyt maailmalle, muuttivat Veikko ja Toini nuorimpien kanssa Kainuuseen.

– Ovet olivat auki aina, vain luuta oven edessä. Se oli vapaata elämää ja toisiin luotettiin, kuvailee Pirkko mökkielämän alkuaikoja.

80-luvulla toimeliaat Veikko ja Toini kaipasivat kuitenkin mökille lisää tilaa. Ajatuksissa oli myös edessä siintävät eläkepäivät ja se, että he voisivat asua mökillä. Veikko lupasi naapurin miehelle vanhan mökin, kunhan se siirretään pois edestä. Tontille valmistui vuonna 1988 hirsihuvila, jonne tuli kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö, pesutilat ja sisävessat.

– On tämä iso mökiksi, mutta eivät äiti ja isä tehneetkään tätä mökkikäyttöön.

Veikon ajatus oli, että tilaa rakennetaan riittävästi, jotta lapsenlapsilla olisi paikka nähdä toisiaan. Pihalle valmistui myös luhtiaitta kesävieraita varten.

Veikko ja Toini jäivät lopulta eläkkeelle. He eivät ehtineet nauttia eläkepäivistä yhdessä kovin kauaa, sillä Veikko menehtyi yllättäen vuonna 1997. Toini eli vielä pitkään, mutta dementoitui.

– Niin kauan kuin äiti eli, niin pidettiin mökkiä yhteisvoimin.

Toinin menehdyttyä, oli sisarusten päätettävä mökin kohtalosta. Pirkon ja Juhan lapset olivat siinä vaiheessa jo aikuisia ja lähteneet pois Mustasaaren lapsuudenkodista. Heidän arkensa oli 80- ja 90-luvuilla vielä kiireistä, kun vuorotyö ja lasten harrastukset pitivät perheen Vaasan alueella. Vetelissä he kävivät ruuhkavuosina loma-aikoina.

Heille kuitenkin mökinomistajiksi ryhtyminen oli ajankohtaista ja myös pariskunnan lapset toivoivat, että mökki Räyringissä hankittaisiin.

– Sitten me hullut tämä ostettiin, nauravat Pirkko ja Juha.

Mökkeillessä pitääkin olla pientä puuhaa ja saa pistää maate, kun väsyttää. Pirkko Valtamäki

Nyt 11 vuotta myöhemmin Pirkko ja Juha ovat molemmat eläkkeellä. He myivät Mustasaaren talonsa ja muuttivat kerrostaloon. Siksi mökki on osoittautunut vieläkin tärkeämmäksi paikaksi. Sinne mahtuvat heidän lapsensa puolisoineen ja lastenlapsineen kokoontumaan.

Pirkko ja Juha viettävät mökillä aina useita päiviä kerrallaan. Kesäaikaan he arvelevat, että Vetelissä tulee vietettyä kolme viikkoa kuukaudesta. Kotona Mustasaaressa kerrostalossa voi lasitetulta parvekkeelta katsoa toimettomana pihalle, mutta mökillä puuhaa riittää. Parhaimmaksi ostokseksi he kuitenkin nostavat esiin mökillä työskentelevän rengin – robottiruohonleikkurin.

– Ennen kun töiden jälkeen tultiin tänne perjantaisin, niin ensimmäiseksi oli ryhdyttävä ruohoja ajamaan. Nyt renki huolehtii ja kun lähdetään, se jätetään vain päälle, kertoo Juha.

Kukkia mökille ei liiemmin laiteta.

– Ne kuolee kuitenkin, Pirkko sanoo.

Vaikka pihatöitä ja kunnostusta riittää tontilla, on mökille tulo kuitenkin myös lepoa. Päivien lomassa otetaan päikkäreitä.

– Mökkeillessä pitääkin olla pientä puuhaa ja saa pistää maate, kun väsyttää, Pirkko muistuttaa.

Isoimpina remontteina he ovat mökillä uusineet keittiön ja remontoineet pesutilat. Katolle asennettiin juuri myös aurinkopaneelit.

Valtamäkien lapset käyttävät mökkiä myös. Joku saattaa tulla paikalle kaveriporukan kanssa tai sitten useampi perhe kerrallaan lapsineen. Jaetulle kalenterille ei ole toistaiseksi ole ollut tarvetta, vaan sopiva ajankohta on löytynyt kaikille.

– Kun oltiin töissä, niin täällä tuli mielenrauha. Nyt tämä yhdistää perhettä tosi paljon, Pirkko toteaa.

Erilaiset harrastukset vetävät eri-ikäisiä suvun jäseniä mökille. Osa porukasta käy metsästämässä, monet marjastamassa ja varsinkin talvisaikaan puoleensa vetävät hyvät hiihtoladut Vetelin keskustassa sekä hoidettu jääkiekkokaukalo Räyringissä. Padel-kenttä ja muut kunnan tarjoamat liikuntamahdollisuudet saavat Valtamäen suvulta kiitosta.

– On mahtavaa, että täällä on satsattu oikeisiin asioihin, mutta puutteitakin on, Juha sanoo.

Yksi harmituksen aihe on Räyringinjärven kunto. Järvessä on viime vuosina ollut sinilevää jo ennen juhannusta ja Valtamäet toivovat, että järvi saataisiin kuntoon. Kunnostusta on tehtykin, esimerkiksi viime syksynä järvestä hoitokalastettiin tuhansia kiloja pientä kalaa.

– Hullumpiinkin hommiin on saatu EU-rahaa. Voisiko sieltä saada lisää avustusta järven ennallistamiseen, he pohtivat.

Järvi on kesäaikaan ollut nyt maisemajärvenä, mutta toiveet järven tilan paranemisesta elävät.

Ja mikäli mahdollista olisi, Valtamäet liittyisivät heti kunnalliseen jätevesijärjestelmään. Siirtoviemäri ei kuitenkaan heidän maidensa lähistöltä mene. Nyt haasteena on isommalla porukalla mökkeillessä tontin pieni umpikaivo, joka on käytännössä tyhjennettävä kerran kuukaudessa.

Koska sekä Pirkko että Juha ovat syntyjään veteliläisiä, on paikkakunnalla paljon heidän sukulaisiaan ja erityisesti viime vuosina on ollut mukava olla sisarusten tukena.

– Meille tämä mökki on antanut tosi paljon. Kun molemmat ollaan veteliläisiä, niin tunnetaan paljon väkeä, Pirkko sanoo.

– Lähiseudun ihmiset ja sisarukset ovat meille tosi tärkeitä. Tänne tulo on kuin paluu lapsuuteen.

Juttu kuuluu Hillan toimitusten yhteiseen Kesäkeidas-juttusarjaan, jossa esitellään lukijoidemme tärkeitä kesänviettopaikkoja Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueilta. Juttusarja päättyy elokuussa.