Kolumnit

Miten voin ylittää rajan noin vain? – Ruotsin raja hätkähdytti idän jälkeen

Lapsuudessani raja oli lähellä.

Siitä kertoi kymmenien kilometrien autorekkajonot Kutostien eli Valtatie kuuden pientareella. Vaate- ja urheiluliikkeissä kuuli poikkeuksetta puhuttavan venäjää. Äiti kävi työmatkan varrella tankkaamassa Svetogorskin puolella. Siellä bensa oli halvempaa.

Venäjän puolella huomasi, miten infrastruktuuri muuttui täysin. Kerrostalot näyttivät siltä kuin voisivat romahtaa hetkenä minä hyvänsä. Asfalttiteiden reunat sortuivat.

Lapsuudessani raja oli silti aina raja. Venäjälle mennessä täytyi läpäistä tulli.

Kylä, jossa kasvoin aikuiseksi, on nimeltään Joutseno. Se liittyi osaksi Lappeenrantaa vuonna 2009 ja sijaitsee aivan Venäjän rajalla Etelä-Karjalassa.

Rajassa ei ollut mitään kyseenalaistettavaa, sen ansiosta Lappeenrannan keskusta oli eläväinen. Kun kulttuurit sekoittuivat ja venäläisille suunnatut ostoskeskukset rakentuivat, tuntui kuin olisi asunut isommassakin metropolissa.

Peruskoulussa kannustettiin opiskelemaan venäjää, koska se oli tärkeä kauppakieli itärajalla. Niin opiskelin minäkin.

Elettiin aikaa 2010-luvun vaihteessa.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana paljon on muuttunut. Venäjä aloitti Krimin miehittämisen vuonna 2014 Itä-Ukrainassa ja myöhemmin täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022.

Rajan merkitys on korostunut tapahtumien myötä. Lapsuudessani raja oli silti aina raja. Venäjälle mennessä täytyi läpäistä tulli. Matkustamiseen tarvitsi erillisen viisumin.

Ruotsin raja tuntui omituiselta sen jälkeen, kun oli elänyt sellaisen vieressä, jonka toisella puolella vallitsi arvaamaton, demokratiaan huonosti naamioitunut diktatuuri.

Kolarissa paikalliset puhuvat rajattomasta rajasta.

Rajan ylittävä Kolarin silta ajetaan, kuten mikä tahansa muu Suomen sisällä sijaitseva silta. Valuutta muuttuu, mutta nykypäivän maksukorteilla siihenkään ei kiinnitä huomiota. Jopa suomea ymmärretään usein.

Nyt suljetulla itärajalla ostoskeskukset autioituvat. Ylellisten vaateliikkeiden rekit eivät tyhjene, vaikka useimmissa leningeissä roikkuvat alennuslaput. Yrittäjät koittavat keksiä keinoja selviytyä Suomen sisäisillä markkinoilla.

Venäläisomisteiset talot odottavat ostajaa tai purkua.

En ole itse asunut vuosiin Joutsenossa, mutta vanhempani asuvat siellä edelleen. Keskustelin äitini kanssa vasta siitä, miltä itärajalla asuminen tuntuu, ja tulimme samaan päätelmään: On vaikea pelätä jotain, mikä on ollut aina.

Toiminta ja käytännöt rajojen tuntumissa vaihtelevat naapurivaltiosta riippuen.

Palaan elokuun aikana takaisin kotiin Jyväskylään. Siellä rajan yli pääsee Muurameen ja Petäjävedelle.

Kirjoittaja työskentelee Luoteis-Lapissa kesän ajan.