Paikallisuutiset

Miten kunnanjohtaja valitaan oikein?

Kun kuntaan valitaan uusi kunnanjohtaja, moni asia saattaa mennä pieleen. Kuntalaisen on hyvä tietää, kuinka kunnan johtavan viranhaltijan valinta tehdään varmuudella oikein.

Miten virka laitetaan hakuun?

Kuntalaki määrää, että jokaisessa kunnassa on oltava kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanjohtajan valitsee valtuusto, ja jos virka on avoimena, se tulisi täyttää ja laittaa hakuun.

Viranhaltijalain mukaan kunnanjohtajan tai muun viranhaltijan ottaminen virkasuhteeseen edellyttää pääsääntöisesti julkista hakumenettelyä eli lain mukaan minimissään yleisessä tietoverkossa julkaistavaa hakuilmoitusta. Kunta voi tarpeen mukaan julkaista haun muuallakin, kuten sanomalehdissä tai kuntarekry.fi-sivustolla, ja näin kannattaa tosiasialliseti toimiakin.

Se, mikä taho julistaa kunnanjohtajan viran haettavaksi, säädetään jokaisen kunnan omassa hallintosäännössä, yleensä virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen. Jos virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen on kunnanvaltuusto, kuten kunnanjohtajan tapauksessa yleensä on, viran tai virkasuhteen julistaa kuitenkin yleensä haettavaksi kunnanhallitus.

Virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai virkasuhteen täyttämättä jättämisestä, ja uutta hakumenettelyä koskevassa ilmoituksessa on mainittava, otetaanko aikaisemmat hakemukset huomioon.

Kenet voidaan valita kunnanjohtajaksi?

Kunnanjohtajaksi voidaan valitaan henkilö, joka on hakenut virkaan hakuaikana kirjallisesti tai antanut suostumuksensa valintaan ennen virkavaalia. Suostumuksen antaneen kelpoisuus pitää kuitenkin selvittää.

Hakuilmoitus kunnanjohtajan virkaan voi olla varsin vapaamuotoinen, sillä laki ei määrää siihen vaatimuksia, mutta viranhaltijalain esitöissä todetaan, että hakuilmoituksesta tulisi käydä ilmi ainakin kunta, johon kunnanjohtajaa haetaan, haettava virka, hakuaika, kelpoisuusvaatimukset, kenelle hakemus osoitetaan ja minne se lähetetään sekä viran mahdollinen määräaikaisuus.

Laki ei edellytä kunnanjohtajan haussa mitään tiettyjä kelpoisuusvaatimuksia, vaan kunta voi päättää niistä itse. Perustuslaissa säädetään kuitenkin yleisistä nimitysperusteista, joita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Kunta voi kelpoisuusvaatimusten lisäksi pitää esimerkiksi koulutusta, kokemusta tai henkilökohtaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia tärkeinä valinnan suhteen, mutta ei voi tietenkään syyllistyä hakemuksessa syrjintään eli hakea virkaan vaikkapa tietyn sukupuolen edustajaa. Kunnan harkintavaltaa virantäytössä rajoittavat perustuslain virkaylennysperusteet ja laissa säädetyt syrjintäkiellot, kuten tasa-arvolaki.

Kenet voidaan haastatella virkaan?

Kunnanjohtajavalinnan valmisteluun kuuluu hakijoista laadittu yhteenveto, johon kootaan olennaiset tiedot haettavana olevan viran kannalta merkityksellisistä koulutuksista ja valintaan vaikuttavista työkokemuksista. Kunnan pitää kohdella hakijoita tasapuolisesti yhteenvedossa, sillä olennainen poikkeaminen tasapuolisuuden vaatimuksesta tai muut olennaiset puutteet yhteenvedossa voivat johtaa virantäyttöpäätöksen kumoamiseen hallintotuomioistuimessa.

Kunta voi vapaasti valita, montako hakijaa se kutsuu haastatteluun, mutta haastateltavat pitää kuitenkin valita viran hoitamiseen liittyvien ansioiden eli koulutuksen, työkokemuksen ja hakuilmoituksessa mainittujen valintakriteerien perusteella. Kaikkiin virkaa hakeneisiin pitää soveltaa samoja kriteerejä ja esimerkiksi tarpeettomat kysymykset hakijan yksityiselämästä voivat rikkoa syrjintäkieltoa.

Kaikkia hakijoita ei tarvitse haastatella, vaan haastatteluun kutsuttavien määrä on vapaasti harkittavissa. Haastateltavat valitaan viran hoitamiseen liittyvien ansioiden, eli koulutuksen, työkokemuksen ja hakuilmoituksessa mainittujen valintakriteerien perusteella.

Haastateltavia valittaessa kaikkiin hakijoihin sovelletaan samoja valintakriteereitä. Turhat kysymykset esimerkiksi hakijan yksityiselämästä voivat johtaa syrjintäkiellon rikkomiseen.

Haastattelut hoitaa yleensä tehtävään nimetty työryhmä, jossa on useimmiten edustajia kunnanvaltuustosta ja -hallituksesta.

Miten itse valinta tapahtuu?

Lopullisen kunnanjohtajavalinnan tekee kunnanvaltuusto virallisessa kokouksessa, jossa on vähintään kaksi kolmasosaa valtuustosta paikalla. Valtuusto saa valintaan esityksen kunnanhallitukselta. Kunnanhallitus voi esittää virkaan valittavaa henkilöä, tai jos hakijoista on tehty ansiovertailu ja suoritettu haastattelut ja mahdollisesti henkilöarvioinnit, esittää valtuustolle virkavaalin suorittamista.

Valtuusto voi valita kunnanjohtajan yksimielisesti, mutta jos yksimielisyyttä ei ole, valinnasta järjestetyään vaali. Virkavaali järjestetään, jos yksikin valtuutettu sitä haluaa ja siinä ovat mukana kaikki kelpoisuusehdot täyttävät ehdokkaat, jotka eivät ole vetäneet hakemustaan pois.

Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, pidetään uusi vaali, jossa ovat ehdolla kaksi eniten ääniä saanutta. Näistä kahdesta enemmän ääniä saanut valitaan.

Mikäli vaali toimitetaan, on kyse kuntalain 105 §:n soveltamisesta. Vaalia ei voida kuntalain 104 § tavalla toimittaa esimerkiksi äänestämällä vastakkain tehtyjä kannatettuja esityksiä, joissa on esitetty kahta hakijoista valittavaksi.

Kunnanhallitus voi ehdottaa suoraan valtuustolle, että tietty hakija valitaan kunnanjohtajaksi, mutta jos suoritetaan vaali, ehdokkaita ei voi ensimmäisellä kierroksella asettaa vastakkain esimerkiksi siten, että äänestetään A:n ja B:n välillä. Valinta tehdään enemmistövaalilla ja ääni annetaan suoraan henkilölle eikä tietylle ehdotukselle.

Enemmistövaali on lähtökohtaisesti avoin eli äänestäjä ja ääni voidaan yhdistää esimerkiksi kädennostolla, mutta jos joku valtuutettu sitä vaatii, vaali tulee järjestää suljetuin lipuin.

Kuntalain mukaan päätöksentekoon osallistuneet, jotka tekivät päätöksestä toisen ehdotuksen tai äänestivät vastaan, voivat ilmoittaa päätöksestä eriävän mielipiteen. Myös asian esittelijä voi jättää eriävän mielipiteen. Eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä.

Entä jos valinta menee pieleen?

Kunnanjohtajan valinnan vahvistaa kunnanhallitus. Kuntalain mukaan kunnanhallitus vahvistaa kokouksessaan kaikki kunnanvaltuuston päätökset ja valvoo sen päätöksiä.

Jos kunnanjohtajan valinta tapahtuu kunnanhallituksen mielestä virheellisessä järjestyksessä tai päätös on jostain muusta syystä lainvastainen, kunnanhallituksen pitää jättää päätös panematta täytäntöön.

Usein tärkeissä virkavalinnoissa voi tulla kiistaa siitä, valittiinko tehtävään paras hakija tai valittiinko virkaan henkilöä oikeilla perusteilla. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO:1992-A-26 todetaan, että virkavaalipäätöksen tulee perustua hyväksyttäviin syihin ja oikeisiin säännöksiin, ja vaalista valitettaessa annettavan selityksen tulee olla asianmukaisesti perusteltu.

Suuretkaan erot työkokemuksen määrässä eivät aina ratkaise virkavalintaa, vaan ratkaisevia ovat usein hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, joista saadaan tietoa haastattelussa sekä hakijan nimeämältä suosittelijalta. Valintaperusteluissa on syytä tuoda esille, kuinka hakija haastattelun perusteella henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan soveltuu virkaan. Arvioinnissa tulee huomioida vain ne vaatimukset, jotka on hakuilmoituksessa asetettu valittavalle henkilölle.

Hakijoiden henkilökohtaista soveltuvuutta on tosiasiallisesti selvitettävä, mikäli soveltuvuuseroihin halutaan vedota virkavalinnan perusteluna. Jos esimerkiksi virkaan valitaan toista sukupuolta olevaa kilpahakijaa selvästi kokemattomampi henkilö vedoten haastattelussa esille tulleisiin seikkoihin, menettely on tasa-arvolain vastaista, mikäli valitsematta jäänyttä hakijaa ei ole haastateltu eikä hänen sopivuuttaan ole muutoinkaan selvitetty.

Miten sopimus allekirjoitetaan?

Kunnanjohtajan kanssa tehdään virkasopimus. Kunnan hallintosäännössä tulisi säätää sopimusten allekirjoittamisesta. Koska kunnanhallituksen puheenjohtaja on kunnanjohtajan suora esimies, ainakin hänen tulisi allekirjoittaa sopimus.

Viranhaltijalaki säätää kunnanjohtajan koeajasta, ja virkaa täytettäessä on yleensä perusteltua käyttää koeaikaa, mutta se ei ole pakollinen. Koeaikaa voidaan käyttää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen virkasuhteeseen otettaessa. Koeajan käyttämisestä päättää yleensä viranhaltijan ottamisesta päättävä viranomainen, useimmiten siis kunnanvaltuusto. Koeajasta on syytä mainita haastattelujen yhteydessä.

Koeajan pituus voi olla enintään kuusi kuukautta virantoimituksen alkamisesta. Vuotta lyhyemmissä määräaikaisissa virkasuhteissa koeaika voi olla enintään puolet virkasuhteen kestosta. Viranhaltijalain mukaan koeajan kuluessa virkasuhde voidaan molemmin puolin purkaa päättymään välittömästi. Purkaminen ei saa tapahtua syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Entä jos haetaan kunnanjohtajalle sijainen?

Kunnanjohtaja voi vakituisen viran sijaan olla vt. eli virkaa tekevä tai vs. eli viransijainen, jos kunnanjohtaja on esimerkiksi sairausvapaalla tai virkavapaalla. Yleensä kunnan ylempi viranhaltija, kuten hallintojohtaja, valitaan tähän määräaikaiseen tehtävään, mutta on mahdollista valita myöskin ihan ulkopuolinen henkilö, joka on sopiva tehtävään ja täyttää ainakin perustuslaissa olevat edellytykset.

Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten pitkään kunnassa voi olla vt. tai vs. kunnanjohtajaa, mutta raja tulee jossain vaiheessa vastaan, koska kunnassa täytyy olla kunnanjohtaja tai pormestari, eikä kunta saa käyttää harkintavaltansa väärin.

Lisäksi ei ole sallittua jatkuvasti pidentää määräaikaista työ- tai virkasuhdetta mikäli työn luonne ei ole oikeasti määräaikainen.

Juttuun on haastateltu Kuntaliiton lakiyksikön juristia Alexander Erikssonia.