Kotimaa
Mitä väliä sillä on, kuka on presidentti? Sen tietää parhaiten joku, joka on tehtävää jo hoitanut
Presidentillä ei ole harjoitteluaikaa, vaan työhön on oltava valmis heti.
Suomen seuraava presidentti valitaan presidentinvaalin toisella kierroksella ensi viikon sunnuntaina.
Suomella on tähän mennessä ollut kaksitoista presidenttiä. Kolmanneksitoista presidentiksi valitaan joko Alexander Stubb tai Pekka Haavisto, mutta onko sillä jotain väliä, kumpi heistä valitaan?
Mitä väliä sillä ylipäätään on, kuka on presidentti?
Sen tietää parhaiten joku, joka on kyseistä virkaa hoitanut itse. Presidentti Tarja Halonen kertoo Uutisten viikon kunniaksi aiheesta:
– Presidentti on yhden henkilön muodostama instituutti, joten on erityisen tärkeää, millainen tämä henkilö on. Kansalaiset valitsevat presidentin suoralla vaalilla. Jos joku ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, on valinta heti selvä. Yleensä tarvitaan toinen kierros, johon pääsee kaksi ensimmäisen kierroksen eniten ääniä saanutta. Kun eduskunta tai mikään muukaan elin ei voi muuttaa laillisen vaalin tulosta, on erityisen tärkeää, että äänestäjät tuntevat vastuunsa.
– Kun henkilö on valittu Suomen presidentiksi, hänellä on tärkeät lailla määritellyt tehtävät sekä Suomessa että edustaessaan maatamme kansainvälissä yhteyksissä. Hän johtaa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli hallituksen kanssa. Hallituksen pitää puolestaan nauttia eduskunnan luottamusta. Eräisiin tärkeisiin päätöksiin, pitää myös saada eduskunnan nimenomainen hyväksyntä. Tällä tavoin on pyritty takaamaan kansan tahto vaalien välilläkin.
– Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan valita toisen kerran ensimmäisen kauden perään. Kun toimikausi on näin pitkä, emme voi tarkasti tietää etukäteen, minkälaiset asiat tulevat tämän ajanjakson aikana päätettäviksi. Sen vuoksi presidentin luonne ja perusarvot antavat osviittaa siihen, miten hän näitä asioita hoitaisi.
– Presidentillä ei ole harjoitteluaikaa, jonka vuoksi hänen tulee olla osaava ja kokenut ihminen. Kansainvälisessä toiminnassa, jotka usein ovat henkilökohtaisia tapaamisia, on eduksi olla myös sosiaalisesti taitava.
Presidentillä ei ole harjoitteluaikaa, jonka vuoksi hänen tulee olla osaava ja kokenut ihminen. Kansainvälisessä toiminnassa, jotka usein ovat henkilökohtaisia tapaamisia, on eduksi olla myös sosiaalisesti taitava.
– Presidentin tulee myös aidosti tajuta, että hän edustaa Suomea ja meitä suomalaisia. Hänen pitää siis tuntea suomalaiset ja heidän mielipiteensä. Tämä seikka korostuu erityisesti, koska kansainvälinen toiminta on yhteistyötä hallituksen ja eduskunnan kanssa. Koko suomalainen yhteiskunta on siis esillä kansainvälisellä kentällä presidentin mukana.
– Minun mielestäni maamme presidentin tulisi osata tuoda esille ja vahvistaa suomalaisten kunnioittamia arvoja, kuten demokratiaa, ihmisoikeuksia, ja oikeusvaltion periaatteita, sekä suomalaisten käsitystä sukupuolten tasa-arvosta ja ekologisista asioista. Presidentin tulisi myös omalla käytöksellään osoittaa, että otamme nämä arvot vakavasti.
Minun mielestäni maamme presidentin tulisi osata tuoda esille ja vahvistaa suomalaisten kunnioittamia arvoja, kuten demokratiaa, ihmisoikeuksia, ja oikeusvaltion periaatteita, sekä suomalaisten käsitystä sukupuolten tasa-arvosta ja ekologisista asioista. Presidentin tulisi myös omalla käytöksellään osoittaa, että otamme nämä arvot vakavasti.