Paikallisuutiset
Mistä Kolarin valtuusto puhui, kun se puhui kaavoituskorvauksista?
Kolarin kunta tekee lähivuosina pitkää miinusta.
Kolarin kunnanvaltuusto hyväksyi rankasti miinusmerkkisen talousarvion viime viikon kokouksessaan. Ensi vuonna budjetti on vajaat 1,1 miljoonaa euroa pakkasella, eikä se näillä näkymin jää lähivuosien ainoaksi miinusvuodeksi. Taloussuunnitelmassa vuonna 2027 alijäämä on yli 2,3 miljoonaa euroa ja 2028 yli 1,6 miljoonaa.
Valtuusto ei silti ainakaan vielä halunnut koskea veroprosentteihin, mutta taksoista ja maksuista keskusteltiin pitkästi. Valtuutettu Veijo Heiskari (kesk.) esitti, että niihin tehtäisiin korotuksia. Erityisesti hän halusi tarkistaa kaavoitukseen liittyviä kehittämiskorvauksia, jotka ovat hänestä liian pienet.
Kehittämiskorvaus on lain kunnalle sallima mahdollisuus periä yhdyskuntarakentamisesta, kuten kaavoittamisesta tai kunnallistekniikasta, koituvia kustannuksia maanomistajilta, jotka hyötyvät kaavoituksesta merkittävästi.
Kyse on niin sanotusta ansiottomasta arvonnoususta, eli maan arvo nousee, vaikka omistaja ei tee sille itse mitään. Kehittämiskorvauksena voidaan periä korkeintaan 60 prosenttia asemakaavasta johtuvasta tontin arvonnoususta.
Kehittämiskorvaus ei ole automaattinen tapa kunnalle saada kustannuksiaan takaisin, vaan lähtökohtaisesti kaavoittajan ja tontin omistajan tulisi sopia asia keskenään. Kuntaliiton mukaan: ”On syytä korostaa, että kehittämiskorvausmenettely on aina toissijainen keino periä maanomistajalta yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvia kustannuksia.”
Maanomistajat ovat kertoneet, että heillä pitäisi olla koko tontille ostaja, että he uskaltavat kaavoittaa. Unto Friman
Kehittämiskorvaus on kunnalle tulonlähde, mutta se voi vaikuttaa alueiden kehittämiseen myös niin, että maanomistajat eivät kaavoita maitaan. Kolarin valtuutettu Unto Frimanin (k21.) mukaan näin on käynyt jo Äkäslompolossa.
– Maanomistajat ovat kertoneet, että heillä pitäisi olla koko tontille ostaja, että he uskaltavat kaavoittaa, Friman sanoi valtuustolle.
Äkäslompolo on kehittämiskorvauksen kannalta oleellinen alue Kolarissa, sillä siellä tonteille on kovaa kysyntää.
Maanomistajalle riskittömämpi vaihtoehto voisikin olla myydä maa suoraan kunnalle, sanoo Kolarin tekninen johtaja Kullervo Lauri.
Valtuusto ei vielä torstain istunnollaan muuttanut kehittämiskorvauksia, mutta Kolari ryhtyy nyt valmistelemaan mahdollisia muutoksia mahdollisesti jo seuraavassa ympäristölautakunnassa.
Aiheesta tuli jo keväällä aloite, joka on jumittanut kunnan päätöksentekorattaissa, mutta valtuuston puheenjohtajan Veli-Pekka Uusitalon (k21.) sanoin asia viedään lautakuntaan ”näillä puheilla”, ja tekninen johtaja Kullervo Lauri lupasi myös sinkua asian eteen.
Valtuusto päätti
hyväksyä yli miljoona euroa alijäämäisen talousarvion vuodelle 2026.
veroprosentit: Kunnallisveron tuloveroprosentti on Kolarissa ensi vuonnakin 8,40. Yleinen kiinteistövero maapohjalle on 1,30, yleinen kiinteistövero rakennuksille 1,03, vakituisille asuinrakennuksille 0,47, muille kuin vakituisille asuinrakennuksille 1,50, yleishyödyllisille yhteisöille 1,00, muille voimaloille 3,10 ja rakentamattomille rakennuspaikoille 2,00.
hyväksyä Äkäslompolon asemakaavan muutoksen, jossa Sivulantien varrella oleva asuinpientaloalue muutettiin hotelli- ja liikerakennusten alueeksi. Rakennusoikeutta lisättiin 560 neliöstä 4900 neliöön ja kahteen kerrokseen. Iina Ahokas (kkt.) jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
että uusi hallintopäällikön virka on palkka-, talous- ja toimistohallinnon esihenkilö. Hallintopäällikkö vastaa muun muassa kunnan palkkajärjestelmän ja tehtävänimikkeiden kehittämisestä ja kunnan henkilöstöhallinnasta. Tehtävään siirretään joulukuun alussa henkilöstöasiantuntija Suvi Väisänen.
Juttua on muokattu 17.11. kello 12.42: Faktalaatikkoon on korjattu lisätty Suvi Väisäsen nykyinen tehtävä ja korjattu hallintopäällikön virkaan siirtymisen ajankohta. Aiemmin jutussa kerrottiin, että Väisänen aloittaa uudessa virassa tammikuussa.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
