Mielipiteet

Mikko Lipposen mielipidekirjoitus: Onko Kolarilla mahdollisuus menestyä vain raaka-ainevarastona?

Kolari 21 -ryhmän valtuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen Unto Frimanin kirjoitukset Facebookissa 22. ja 23. maaliskuuta, jossa Friman toivoo vesivoiman rakentamista koko väylän mitalle Torniosta Kilpisjärvelle. Useissa kirjoituksissaan ja puheenvuoroissaan Friman mielellään kertoo, kuinka huonosti Kolarilla menee ja sen vuoksi kolarilaiset metsät tulee kaataa, tarvitaan isoja teollisia hankkeita kuten kaivoksia ja tuulivoimaa ja ilmeisesti listalle nousee nyt myös meän Väylän valjastaminen voimalaitosten lähteeksi.

Olen täysin eri mieltä Frimanin kanssa, enkä voi ymmärtää mistä Friman ammentaa mantransa Kolarin kunnan vaikeuksista. Kolari on jo nyt menestyvä kunta, joka sijoittuu elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaindekseissä Suomen parhaimmistoon ja houkuttelee koko ajan uusia asukkaita ja yrityksiä.

Kolarin kunnan tulevaisuus on puhuttanut paljon viime vuosina erityisesti suurten teollisten hankkeiden (kaivos, tuulivoima ja nyt näköjään myös vesivoiman) vuoksi. Keskustelu tiivistyy usein siihen, onko menestyksemme kiinni vain luonnonvarojen hyödyntämisestä vai voisimmeko rakentaa taloutemme ja elinvoimamme kestävämmälle pohjalle.

Historia osoittaa, että kolonialistisen ajattelun varaan rakentuva kehitys on usein lyhytjänteistä ja jättää jälkeensä ympäristöongelmia sekä sosiaalisia haasteita. Raaka-aineiden ja energian vieminen muualle, ilman että paikallinen yhteisö saa riittävästi hyötyä, on perinteinen kolonialistinen kaava – resurssit siirtyvät ulkopuolisille, kun taas haitat jäävät paikallisille. Tämä pätee kaikkeen toimintaan mitä Kolari 21- ryhmän johtava hahmo, Friman kannattaa ja haluaa lisätä Kolariin.

Tuulivoiman rakentaminen herättää paikoin huolta niin maisemallisista vaikutuksista kuin vaikutuksista poronhoitoon ja luontoon. Jo nyt voimakkaasti säännöstelty Kemijoki on esimerkki siitä, kuinka vesivoima voi tuhota alkuperäisen jokiekosysteemin ja vesiluonnon monimuotoisuuden. Tornionjoki on viimeinen suuri vapaana virtaava lohijoki ja sen patoaminen sekä muuttaminen kaivosjätteiden viemäriksi, olisi peruuttamaton päätös, joka tuhoaisi koko alueen vesiluonnon ja lohen.

Onko meillä siis vaihtoehtoja? Ehdottomasti. Kolarilla on valtavasti potentiaalia muun muassa keskeisen sijaintimme takia. Radanvarren pienteollisuusalueen kehittäminen, luontomatkailu, porotalous ja muut luontoon pohjautuvat elinkeinot antavat meille tukevan pohjan nähdä tulevaisuudessa mahdollisuuksia uhkien sijaan. Lisäksi erityiset panostukset koulutukseen, etätyömahdollisuuksiin ja paikalliseen yrittäjyyteen yleensä loisivat pysyvää ja kestävää taloudellista kasvua.

Jos kunta haluaa oikeasti menestyä tulevaisuudessa, meidän pitää kysyä itseltämme, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa. Haluammeko lyhytaikaisia voittoja kuntalaisten elinympäristöä massiivisesti tuhoavana ulkopuolisten raaka-ainevarantona vai haluammeko olla itsenäinen ja elinvoimainen yhteisö, joka päättää omasta kohtalostaan? Päätös on meidän.

Kirjoittaja on Kolarin kunnanvaltuuston jäsen, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän kuntavaaliehdokas.