Hyvinvointi

Mieluummin lisärahoitusta kuin kohtuutonta sopeuttamista?

Lapin aluevaltuusto kokoontui kauden viimeiseen kokoukseensa Rovaniemellä. Nuija heilui kaksituntisessa kokouksessa tiiviiseen tahtiin.

Lapin aluevaltuusto käsitteli muun muassa aluehallituksen päätöksiä osavuosikatsauksen osalta.

Aluehallituksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuualueiden tulee valmistella konkreettisia ja realistisia toimenpide-ehdotuksia talouden parantamiseksi elokuun 20. päivän aluehallitusta varten, kuitenkin niin, etteivät ne vaaranna riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden järjestämistä.

Jussi Vaara (kesk.) tarttui kuitenkin heti aluehallituksen päätökseen, jonka mukaan se harkitsee lisärahoituksen hakemista toimenpide-ehdotusten käsittelyn jälkeen ja ihmetteli, miksi ei voi jo suoraan päättää hakea.

– Ensimmäinen neljännes jo näyttää siltä, että tänä vuonna ei tulla pääsemään sopeutuksessa annettuihin tavoitteisiin. Minusta olisi järkevää, että rahoitusta lähdettäisiin hakemaan, Vaara sanoi.

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluodon mukaan asia johtuu erityisesti juuri talouden sopeuttamisohjelmasta, jonka odotetaan taloudelliset haasteet selättävän. Kevään aikana yhdessä ministereiden kanssa läpikäyty muutostukiprosessi, jossa on yhdessä haettu keinoja talouteen liittyvien haasteiden torppaamiseksi, on hänen mukaansa toinen syy.

– Voisi olla, etteivät ministeriöt hyvällä katsoisi, jos me emme ottaisi askelta eteenpäin ja alkaisi tutkimaan muutostukiprosessissa esille nostettuja asioita, Melaluoto meinasi.

Sen jälkeen voitaisiin hänen mukaansa aivan perustellusti lähteä esittämään lisärahoituksen tarvetta.

Päätöksien teksteistä paistaa läpi paniikkijarrutusmeininki, ja 2,5 prosentin säästötavoite kaikille toimialoille on harkitsematon. Esko Tavia

Aluehallituksen päätöksen mukaan lisäksi kaikkien toimialojen tulee valmistella toimenpide-ehdotuksia, joilla kunkin toimialan toimintakate pienenee vuositasolla 2,5 prosenttia, ja se tuntui Jussi Vaarasta aika kovalta.

– Jotenkin tuntuisi siltä, että haettaisiin mieluummin lisää rahaa kuin että mennään kohtuuttomiin sopeutuksessa. Se aiheuttaa taas maakuntaan aika paljon hankaluuksia, Vaara painotti.

Esko Tavia (kesk.) yhtyi Vaaran ihmettelyyn. Hänen mielestään 25 miljoonan euron alijäämän kasvamisen uutisointi alkaa näkyä.

– Päätöksien teksteistä paistaa läpi paniikkijarrutusmeininki, ja 2,5 prosentin säästötavoite kaikille toimialoille on harkitsematon, Tavia sanoi.

Hänen mukaansa esimerkiksi pelastustoimen osalta tilinpäätöksessä taloutta oli saatu tasapainotettua virkojen täyttämistä myöhentämällä.

– Sehän on itsensä pettämistä tässä maailmantilanteessa, kun sisäministeriö on antanut melko merkittävän määrän rahaa valmiussuunnitteluun, joka on osin retuperällä, Tavia huomautti ja totesi, että pelastustoimelle laitetaan edelleen kakkua kakun päälle, kun vielä pitäisi 2,5 prosenttia löytyä lisäsäästöä.

Hän esittikin, ettei tätä säästötavoitetta asetettaisi pelastustoimelle ja se lisättäisiin päätökseen.

Valtiovarainministeriönkin suunnalta on todettu, että ensi vuosi on vielä aikaa taloutta tasapainottaa. Jari Jokela

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan mukaan aluehallituksen päätöksiin ei kuitenkaan voi tehdä lisäyksiä vaan ne annetaan aluevaltuustolle tiedoksi. Jokela muistutti, ettei päätöksellä suoraan supisteta vaan odotetaan konkreettisia ehdotuksia, joihin aluehallitus aikanaan ottaa kantaa.

– Minusta olisi aika vastuutonta vapauttaa Pelastuslaitos sopeuttamistoimien etsimisestä, mitä kaikilta toimialoilta edellytetään, totesi Jokela.

Hänen mukaansa valtion talousarviossa hyvinvointialueille on tälle vuodelle lisärahoitustarpeeseen varattu miljoonan euron arviomääräraha. Jo se osoittaa hänen mielestään selkeästi sen, että on ihan turha odottaa, että tänä vuonna yksikään hyvinvointialue lisärahoitusta tulisi saamaan.

– Valtiovarainministeriönkin suunnalta on todettu, että ensi vuosi on vielä aikaa taloutta tasapainottaa, muistutti Jokela.

Myös Tapani Melaluoto oli sitä mieltä, ettei päätöksiä paniikkitunnelmissa ole tehty vaan päinvastoin rauhallisissa tunnelmissa. Hänen mukaansa noin puolet hyvinvointialueista on tekemässä alijäämää eikä asiassa olla yksin.

Hyvinvointialueen hallituksessa hyvinvointialueen johtajan pitäisi tuoda kriisitietoisuus nyt tämän ajan tasolle. Esko Tavia

Esko Tavia yritti jättää asiaan ponnen, mutta se ei asiaan sopinut, ja valtuustoaloitetta hän ei halunnut niiden pitkien käsittelyaikojen vuoksi jättää.

– Minun sanomani on kuitenkin se, että hyvinvointialueen hallituksessa hyvinvointialueen johtajan pitäisi tuoda kriisitietoisuus nyt tämän ajan tasolle, Tavia tiivisti.

Hänen mukaansa Lapha on ainoa alue, jossa pelastustoimelta supistetaan, kun muualla taas lisätään virkoja ja tehdään valmiussuunnittelua.

Asia meni ponnettakin perille Jari Jokelalla ja sitä, koskeeko säästötavoite myös pelastustoimea, tarkastellaan uuden aluehallituksen kokoontuessa.

Meillä käytetään vuodeosastoja paljon muuhun kuin sairaanhoitoon, ja hoitokustannukset olivat myös korkeat. Miia Palo

Heikki Maaninka (kesk.) kertoi pohtineensa, millainen säästö tulee siinä, kun pienten terveyskeskusten vuodeosastoja pistetään kiinni ja potilasasiakkaat kuljetetaan taksilla ympäri Lapin maakuntaa.

Terveysjohtaja Miia Palon mukaan vuodeosastoverkostosta päätettäessä käytiin läpi perusteluja, ja vuodeosastojen kustannukset suhteutettuna väestöön oli 80 prosenttia korkeammat kuin Suomessa keskimäärin.

– Meillä käytetään vuodeosastoja paljon muuhun kuin sairaanhoitoon, ja hoitokustannukset olivat myös korkeat.

Palon mukaan pienemmissä kunnissa sairaanhoidon tarve on niin vähäinen, että perusterveydenhuollon vuodeosaston ylläpitäminen ja yksikköhinta nousee korkeaksi.

– Sulkemiseen syinä olivat myös henkilöstön haasteellinen saatavuus, Palo kertoi.

Sopeutumista on tulossa, hän totesi.

Sekä tilinpäätöksen että arviointikertomuksen aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (SDP) merkitsi tiedoksi ilman puheenvuoroja.

Aluevaltuusto myönsi vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 Lapin hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille. Samalla se tarkastuslautakunnan esityksestä merkitsi viime vuoden tilintarkastuskertomuksen sekä hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan ja aluehallituksen selitykset ja lausunnon tiedokseen.

Arviointikertomuksen kannanotoissa ja kehittämisehdotuksissa todetaan, että on epätodennäköistä, että 177 miljoonan kumulatiivisesti alijäämää pystytään kattamaan vuoden 2026 loppuun mennessä.

Huolestuttavana tarkastuslautakunta pitää talouden sopeuttamisohjelman ja muiden keskeisten ohjelmien päätöksenteon viivästymistä niin, ettei niillä ehtinyt olla taloudellisia vaikutuksia viime vuonna.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja tehtäisiin etenkin muutostilanteessa keskeisistä ja merkittävistä toimintaan liittyvistä päätöksistä.

Lautakuntaa huolestuttaa, että talousarvioon kirjatut organisoinnille lasketut kustannussäästöt jäivät toteutumatta, koska uudelleen organisointia ei tehty.

Aluehallitus tekee aluevaltuustolle syyskuun loppuun mennessä lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus 2024 antaa aihetta.

Lapin aluevaltuuston kokous oli tälle kaudelle viimeinen. Uusi aluevaltuusto kokoontuu 9. kesäkuuta.