Mielipiteet

Mielipide: Kasvisruoasta on mahdollista tehdä hyvää – Aikuisten tehtävä on ohjata syömään terveellisesti ja kestävästi

Tekemääni kouluruoka-aloitteeseen eikä edes lehtijuttuun mahtuneet kaikki tärkeät asiat, joten haluan vielä tarkentaa muutamia asioita. Ensinnäkin pidän keskuskeittiön työntekijöitä osaavina ammattilaisina ja arvostan suomalaista kouluruokaa. Tarkoitukseni ei olekaan missään vaiheessa ollut haukkua ketään, vaan esittää parannusehdotuksia.

En ole myöskään tavoittelemassa täysin lihatonta ruokalistaa. Esittämäni luvut oli laskettu ruokalistassa olevien nimien perusteella, joten ne eivät tietenkään kuvaa koko aterian potentiaalista kasvis- tai lihamäärää.

Toki tiedän, että tarjolla on myös salaattia ja lihalle on lisuke. Vaikka makkarat eivät olekaan punaista lihaa ja kanakebakoissa on myös kasvisproteiinia, on niissä kuitenkin lihaa. Näen näissä silti hyvän suuntauksen, jota voisi viedä vieläkin pidemmälle.

Puhe suomalaisesta ruokakulttuurista, johon liha vain yksinkertaisesti kuuluu, ihmetyttää minua.

Kävin keskuskeittiöllä aloitteen tekemisen jälkeen ja keskustelimme Greta Heikkilän ja Tuomas Kaarnan kanssa asiasta hyvässä hengessä. Sain lisää tietoa ja kuulin ilokseni, että esimerkiksi paikallisia marjoja käytetään jo. Muutenkin positiivinen suhtautuminen lähiruokaan on hieno asia, ja kuulosti siltä, että tahtoa lähiruuan lisäämisellekin olisi. Tiedän, että se ei ole aina ihan yksinkertaista.

Olen samaa mieltä siitä, että olisin voinut olla Gretaan ja Tuomakseen yhteydessä jo aikaisemmin, mutta se ei silti olisi muuttanut aloitteeni asiaa.

Eri mieltä olen siitä, että kasviruoka ei maistu tarpeeksi hyvälle.

On hienoa, että keskuskeittiöllä kysytään ja kuunnellaan lasten mielipiteitä ruuasta, mutta aikuisten kasvatustehtävään kuuluu ohjata syömään terveellisesti ja myös ympäristön kannalta kestävästi. Lasten makutottumukset voivat olla vielä hyvin rajoittuneita.

Kasviruoka ei ole lapselle aidosti vaihtoehto, jos sen voi tilata erikseen etukäteen. Kodeilla on tietenkin ensisijainen kasvatusvastuu, mutta valitettavasti lapsilla on hyvinkin erilaiset lähtökohdat.

Kasvisruuasta on myös mahdollista tehdä hyvää, yhtä lailla kuin liharuokakin voi olla mautonta. Myöskin puhe suomalaisesta ruokakulttuurista, johon liha vain yksinkertaisesti kuuluu, ihmetyttää minua.

Keittiöhenkilökunta sekä keskuskeittiöllä että kyläkouluilla ansaitsevat kiitosta ja arvostusta.

Ruokakulttuurin kuuluukin kehittyä, kun tietoa ja mahdollisuuksia tulee lisää, eikä sen tarvitse tapahtua vasta 20 vuoden kuluttua.

Vaikka muualta tuodut soijavalmisteet eivät kuulosta suomalaiselta ja kestävältä, niin soijaa tuodaan kuitenkin Suomeen valtavia määriä esimerkiksi siipikarjan rehuksi. Olisi kestävämpää, jos soija kasvatettaisiin ihmisten ravinnoksi. Suomessa olisi myös paljon hyviä kotimaisia kasvisproteiineja.

On hyvä, että aloitteeni herättää keskustelua. Näitä asioita on tärkeää avata kaikille kuntalaisille. Keittiöhenkilökunta sekä keskuskeittiöllä että kyläkouluilla ansaitsevat kiitosta ja arvostusta.

Tavoitteeni on yhteistyön avulla saada kouluihin entistä terveellisempää, kestävämpää ja samaan aikaa maistuvaa ruokaa.

Kirjoittaja on kolarilainen valtuutettu (kkt.) ja opettaja.