Paikallisuutiset

Biologi Hannu Metson mielestä aikaisin nousevia lohia pitäisi varjella.

Metso lohenpyynnistä: arvokkaimmat tapetaan

Vuosikymmeniä Tornionjoen vaelluskalakantoja seurannut hydrobiologi Hannu Metso haluaisi erityishuomiota aikaisin nouseviin lohiin. Suuret, aikaisin nousevat ovat hänen mukaansa juuri niitä kaloja, joita pitäisi erityisesti varjella. Niiden merkitystä ei tutkimuksessa ole riittävästi hänen mukaansa huomioitu.

Nyt kalastus verottaa hänen mukaansa liikaa suuria varhaisia nousijoita, jotka nousevat kaikkein ylimpiin latvavesistöihin. Kyseiset kalat ovat sopeutuneet nousemaan voimakkaan tulvan aikana toukokuun lopulta kesäkuun puoliväliin.

­ – Näiden kalojen arvo on lukumääräänsä nähden moninkertainen. Niitä tulee suojella erityisen tiukasti, hän sanoo.

Tulevaisuudessa tulvien on ennustettu aikaistuvan ja äärevöityvän. Siksi lohen nousua olisikin Metson arvion mukaan pyrittävä aikaistamaan myös genetiikan keinoin valintajalostuksella ja geenimanipulaatiolla. Metso on muun muassa analysoinut netissä olevia lohen nousuhuipuista kertovia tietoja. Sillä perusteella hän arvioi lohen aiemmin juhannuksen tienoille ajoittuneen nousuhuipun loiventuneen ja siirtyneen ajoittain kesä-heinäkuun vaihteeseen. Tämä on hänen mukaansa tapahtunut vääränlaisen kalastuksen säätelyn vuoksi.

­ ­– Maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla on tapettu Tornionjoen lohipopulaatiosta suuri osa aikaisin nousevia yksilöitä sallimalla liian aikainen meripyynti, Metso katsoo ja jatkaa:

­– Kalastus saisi joellakin alkaa vähän myöhemmin.

Hän ehdottaa, että lohenpyynnin pitäisi painottua keski- ja alajuoksulle jääviin kaloihin ja pyyntirajoitusten pitäisi kohdistua erityisesti meri- ja rannikkoalueille. Hän väläyttää myös lohenpyynnin säätelyn siirtämistä ympäristöministeriöön.

Vuonna 2017 aikaisin nousevien lohien määrä romahti Metson kokoamien tietojen mukaan alimmalle tasolleen, mikä näkyi alhaisena poikasmääränä vuonna 2018. Yläjuoksun poikastuotanto oli jokseenkin tyhjäkäynnillä.

Kymmenen kilon lohinaaras tuottaa noin 10 000 mätimunaa. 3 000 jokeen nousevaa lohinaarasta tuottaisi parhaimmillaan 150 000 – 300 000 jokeen nousevaa yksilöä, hän arvioi

Metso keskittyy ehdotuksessaan loheen mutta vaatii myös meritaimenen suojeluun rajuja toimia. Kaivostoiminta uhkaa Äkäsjokea, joka on tunnetuin meritaimenjoki.

Metso on kotoisin Muonion Särkijärveltä ja koulutukseltaan vaelluskaloihin erikoistunut hydrobiologi. Työuransa alkuvuosina hän työskenteli RKTL:ssä mutta on sittemmin toiminut 25 vuoden ajan biologian opettajana. Eläköityessään hän aikoo palata pysyvästi asumaan Muonioon. Vaelluskalojen tilannetta hän on selvittänyt harrastuksekseen.