Paikallisuutiset
Metsätalous heikentää vesistöjen tilaa — Immeljärven asukas kertoo humusta kertyneen metrikaupalla järven pohjaan
Kittilässä järjestettiin vesistöjen kunnostamiseen liittyvä kuulemistilaisuus. Avustusta voi saada konkreettisesti pinta- tai pohjavesien tilaa parantaviin hankkeisiin vesistöissä ja valuma-alueilla.
Kittilän valtuustosalissa järjestettiin keskiviikkona 8. toukokuuta vesien hoitoon liittynyt yleisötilaisuus. Kokoontuminen oli osa ely-keskusten kaikille avointa kuulemista, jonka aiheena ovat vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kemijoen vesienhoitoalueella vuosina 2028–2033.
Metsäojitus on ollut kaikkein pahin vesistöjen tuhoaja, koska kuivatusojat vedettiin aikoinaan suoraan luonnonojiin. Reijo Tiensuu
Kittilässä Lapin ely-keskuksen avustamat järvikunnostuskohteet vuosina 2017–2023 ovat kohdistuneet Kinisjärven niittoon ja nuottaukseen, Pihtijärven niittoon ja ruoppaukseen sekä Levi-Sirkkajärven niittoon, ranta-alueiden kunnostukseen ja vedenlaadun seurantaan.
Kittilän järvistä Syväjärvi ja Molkojärvi ovat tyydyttävässä tilassa, joista jälkimmäiseen lähdetään tekemään kunnostussuunnitelmaa kuluvan kesän aikana.
Kittilän kunnan vesiasiantuntija Peetu Pesonen kertoi kunnan aktiivisista vesistöjen kunnostusprojekteista päällimmäisenä olevan Kirkkojärven kalatiehankkeen, jonka ensimmäisen luonnoksen perusteella lähdetään kesän aikana tekemään mittaussuunnitelman mukaisia toimia.
Lisäksi ohjelmassa on Kirkkojärven ja Kelontekemäjärven niittoprojektit.
Jos vesistöissä huomataan radikaaleja muutoksia, niin asiasta voi olla yhteydessä yhteydessä ympäristövalvontaan, josta ollaan asiasta yhteydessä ely-keskukseen.
Immeljärven rannalla asuva Reijo Tiensuu näkee Kittilän vesistöjen tilan olevan kokonaisuutena hyvä, vaikka kotijärven tila onkin muuttunut vuosikymmenten saatossa.
– Metsäojitus on ollut kaikkein pahin vesistöjen tuhoaja, koska kuivatusojat vedettiin aikoinaan suoraan luonnonojiin. Immeljärven syvimmissä rotkoissa oli luotaamisen perusteella kaksitoista metriä humusta. Kun pikkupoikana ollessani järvessä oli vettä lähemmäs kolmekymmentä metriä, niin nyt sitä on kuusitoista metriä, Tiensuu kertoo.
– Immeljärvi on kohtuullisessa kunnossa. Se ei ole saastunut, mutta siinä on paljon humusta. Puhtaan veden kasvit lumme ja järvisätkin ovat siitä kadonneet.
Ounasjoen alueella on yhteensä 71 vesistömuodostumaa, joista 39 on hyvässä tilassa, mutta niiden on arvioitu olevan riskissä heikentyä pääosin metsätalouden ansiosta. Jukka Ylikörkkö
Vesienhoidon suunnittelua ohjaa laki, joka laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän hetkiset suunnitelmat on hyväksytty valtioneuvostossa vuonna 2021 ja ne ovat voimassa vuoteen 2027.
Käynnistyneen suunnittelukierroksen aikana tarkistetaan vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen.
Tilaisuuden avannut Jukka Ylikörkkö Lapin ely-keskuksesta kertoi suojelun tavoitteena olevan sekä parantaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että se on vähintään hyvä.
– Kittilä kuuluu pääosin Kemijoen, Ounasjoen ja Simojoen valuma-alueesta muodostuvaan Kemijoen hoitoalueeseen. Perusideana on arvioida vesiin vaikuttavat tekijät, kuten ravinnekuormitusta, vesistön rakentamista tai muunlaisia muutoksia sekä luokitella vesien tila perustuen seurantatietoon ja mainittuihin tekijöihin. Lopuksi määritellään toimenpiteet niille alueille, joissa hyvää tilaa ei ole saavutettu tai ne voivat olla riskissä heikentyä, Ylikörkkö kertoo.
– Kaikkein suurin sektori Lapissa, minkä vuoksi toimenpiteitä tarvitaan, on metsätalous. Ounasjoen alueella on yhteensä 71 vesistömuodostumaa, joista 39 on hyvässä tilassa, mutta niiden on arvioitu olevan riskissä heikentyä pääosin metsätalouden ansiosta. Loukiselle ja Seurujoelle riskin aiheuttaa kaivostoiminta.
Ely-keskusten rooli vesistöjen kunnostuksissa on merkittävä. Tarvittaessa asiantuntija apua saa muun muassa kunnostusmahdollisuuksien kartoittamiseen, lupien ja avustusrahoitusten hakuun, suunnitteluun sekä toteutukseen.
– Tavoitteena on saada vesien tilaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä varmistamiseksi tavoittelemme laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä, Mika-Matti Maisonvaara Lapin ely-keskuksesta toteaa.
Ensisijaisia elyn avustuskohteita ovat konkreettiset pinta- tai pohjavesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Rahoituksissa huomioidaan myös muun muassa luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen monipuolista käyttöä ja hyvää ekologista tilaa edistävät yleishyödylliset hankkeet, mutta pelkkiä niittoja ja hoitokalastusta ei nykyisellään enää tueta.
Hakemusten arvioinnissa on eduksi jos kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski.
Myös hankkeen käynnistymisvalmius, toimijoiden sitoutuminen sekä omarahoitus tulisivat olla riittävästi varmistettuja.
Toiminnan avoimuuden vuoksi olisi toivottavaa, että ennen elyn mukaan tuloa oltaisiin yhteydessä maanomistajiin ja mökkiläisiin.
– Järven ympärillä olevan kiinteistöluettelon saa meidänkin kautta, mutta yhteystiedot tulevat maanmittauslaitokselta.
– Avustusten hakuaika on pääsääntöisesti loka-marraskuussa, mutta jos määrärahoja riittää, niin myös hakuajan ulkopuolella tulevat hakemukset voidaan huomioida. Valtion osuus on yleensä 50 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja esimerkiksi talkootyö tai kunnan myöntämä avustus käyvät omarahoitusosuudesta.
Ely-keskusten kuulemisen aineistot ovat kaikkien nähtävissä Lausuntopalvelun osoitteessa lausuntopalvelu.fi. ja lausunnon voi antaa joko kirjoittamalla suoraan sivulta löytyvään kenttään tai lataamalla sivulta löytyvän liitteen. Vastausaika päättyy 17.kesäkuuta 2024.
Saatu palaute hyödynnetään toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmien valmistelussa. Vesienhoitosuunnitelmat tulevat ehdotuksina kuultaviksi vuonna 2026.
Ojitusten kuormitus voi jatkua vuosikymmeniä
Ounasjoen vesistöalueella on kolmekymmentäyhdeksän vesimuodostumaa vaarassa heikentyä metsätalouden vuoksi hyvästä ekologisesta tilasta. Kohteet painottuvat Ounasjoen vesistöalueen eteläosaan. Turvemaiden ojitukset ulottuvat kuitenkin Kittilän tasolle saakka. Yhteensä kolmessakymmenessä vesimuodostumassa riskin aiheuttaa metsätalouden merkittävä paine. Riski perustuu arvioon tilan kuormituksesta. Riskiarvioon voidaan kuitenkin päätyä myös havaittujen ongelmien vuoksi.
Vesikuormitusta aiheuttavat avohakkuut, voimakkaat maanmuokkaukset rantojen läheisyydessä ja ojitukset. Laajat ojitukset myös muuttavat valuma-alueen virtaamia. Koska vesi poistuu ojaverkostoa pitkin nopeasti, tulvat äärevöityvät ja toisaalta kuivat jaksot pahenevat.
Ojitetut turvemaat ovat suurin yksittäinen metsätaloudessa kuormitusta aiheuttava tekijä. Ravinteiden lisäksi ojitusalueilta huuhtoutuu humusta, mikä näkyy vesistöjen tummumisena. Lisäksi kivennäismailla maanmuokkauksesta voi aiheutua kiintoainekuormitusta, josta seuraa liettymistä tai hiekottumista.
Tutkimusten mukaan suurimmat muutokset tapahtuvat heti toimenpiteen jälkeen. Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan ojitusten kuormitus voi jatkua kuitenkin vuosikymmeniä.
Vesistökuormituksen muodostumista metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä voidaan estää esimerkiksi maanmuokkauksen ja vesistöjen väliin jätettävillä riittävillä suojavyöhykkeillä. Vanhojen, edelleen kuormittavien ojitusten vesiensuojelua olisi syytä korjata vielä jälkikäteen.
Ensimmäiset ojitukset 1960-70 -luvuilla ovat varmasti aiheuttaneet erittäin pitkäaikaisia muutoksia. Tuolloin myös perattiin ja oikaistiin puroja kuivatusta ja uittoa varten. Erityisesti pienempien vesistöjen kannalta muutokset ovat peruuttamattomia ilman kunnostustoimia. Turvemaiden metsätalous on osaltaan myös vaikuttanut järvien tummumiskehitykseen, jonka kääntäminen on hyvin vaikeaa.
Lähde: Biologi Jukka Ylikörkkö, Lapin ely-keskus.