Paikallisuutiset

Metsämittariperhonen yllätti tutkijat Ounastunturilla – edes tutkimuskirjallisuus ei tunne sen massaesiintymiä

Poikkeukselliseksi tilanteen tekee myös se, että metsämittari ei tyypillisesti ole puuttoman tunturialueen mittarilaji.

Ounastunturilla Enontekiöllä on käynnissä metsämittariperhosen (Hypomecis atomaria) poikkeuksellinen massaesiintymä. Laajoja ruskettuneita alueita on useilla Ounastunturien keroista, kuten Pyhäkerolla, Pikkuvaarassa ja Outtakalla, joilla erityisesti kanerva ja variksenmarja näyttävät kuivuneen ja kuolleen.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkijan Sari Starkin mukaan kesällä tehdyissä tutkimuksissa havaitut isot perhosmäärät yllättivät tutkijat.

– Kirjallisuudessa sanotaan, että tämä laji ei aiheuta massaesiintymiä, mutta näimme itse, kuinka ne lähtivät lentoon ruskettuneilta alueilta, hän kertoo.

Poikkeukselliseksi tilanteen tekee myös se, että metsämittari ei tyypillisesti ole puuttoman tunturialueen mittarilaji. Aiemmin tunturialueilla on havaittu tunturimittarin tai hallamittarin massaesiintymiä.

Ensimmäiset havainnot metsämittarien aiheuttamista tuhoista on tehty kesien 2021–2022 aikana, mutta tutkijoiden mukaan ne ovat olleet lähinnä paikallisia. Kesän 2023 aikana tuhoalueiden laajuus on kasvanut huomattavasti.

Arktisen keskuksen tutkija Sari Starkin mukaan yhtenä syynä lajin leviämiselle pohjoiseen voivat olla ilmaston lämpenemisestä seuranneet aikaisempaa pitemmät ja lämpimämmät syksyt.

– Ennen kylmät talvet ovat pitäneet lajin poissa, mutta nyt toukat ehtivät kotiloitua ja siten selviävät talven yli. Näin ainakin voidaan arvella, varmaa tietoa ei vielä tässä vaiheessa ole, hän toteaa.

Massaesiintymän kehittymistä ja laajenemista tulevaisuudessa on tällä hetkellä mahdoton ennustaa, koska vertailukohdaksi ei ole olemassa aiempia havaintoja.

Ounastunturilla toukat ovat iskeneet ensimmäisenä kanervaan ja variksenmarjaan ja vasta viimeisenä vaivais- ja tunturikoivuun, mikä eroaa tunturi- ja hallamittarin käyttäytymisestä.

Starkin mukaan tuhojen jäljet voivat näkyä maisemassa pitkään, mikäli massaesiintymät jatkuvat. Kanerva on hidaskasvuinen kasvilaji, joten myös alueen kasvillisuus voi muuttua, kun nopeakasvuinen heinikko alkaa valtaamaan alaa. Varpukasvien voimakkaalla vähenemisellä olisi puolestaan vaikutusta porojen talviravinnon riittävyyteen.

Tällä hetkellä tutkijat tutkivat alueelta kerätyistä toukkanäytteistä loispistiäisten esiintymistä. Loispistiäinen tappaa mittareita.

– Yleensä jos tulee mittarien massaesiintymisiä, loispistiäiset seuraavat ja tuhoavat kannan. Tältä kannalta loispistiäishavainnot olisivat hyvä asia, Stark sanoo.

Tutkimuksia jatketaan myös ensi kesänä, jolloin Ounastunturilla on tarkoitus tehdä seuraavan perhossukupolven laskentaa sekä seurata esiintymän kehittymistä ja sen vaikutuksia kasvillisuuteen. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Turun yliopiston Kevon tutkimusasema.

Lisäksi tutkimuksia ja seurantaa tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoidosta ja käytöstä vastaavan Metsähallituksen sekä alueella toimivien poronhoitajien kanssa.