Muualta Lapista

Meri-Lapissa on kovia thainyrkkeilijöitä – ”Hyvällä thainyrkkeilijällä on räjähtävät kädet, räjähtävät jalat, kestävä pää ja ennen kaikkea hyvä kunto.”

Kobra Kai Kemi -seura nappasi suomenmestaruuskisoista kolme mitalia

Lokakuussa järjestetyt thainyrkkeilyn SM-kisat eivät olisi voineet juuri paremmin Kobra Kai Kemi-seuralla mennä. Jussi Pirttikankaan tuomisena oli raskaansarjan kultamitali, Teemu Kumpulaisen -91kg hopeamitali ja Edin Mustafin -75kg pronssimitali.

Pirttikankaalle SM-mitali on järjestyksessään jo 10. Tätä ennen palkintokaapissa oli neljä kultaa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia.

Torniolaiselle Teemu Kumpulaiselle kyseessä on hänen toinen SM-mitalinsa. Mies on harrastanut lajia vajaan kolme vuotta ja edellisenä vuonna hän nappasi sarjastaan SM-pronssia. Kumpulainen antaa tunnustusta Pirttikankaalle, joka on paitsi seura- ja sparrikaveri, myös valmentaja.

– Kyllähän se tuntuu hyvältä, kun pärjää tuolla tasolla. Jussin ansiotahan se on. Ensi vuonna pitää ottaa kultaa omassa painoluokassa, Kumpulainen toteaa.

Kumpulaisen mukaan hänen vahvuutensa ovat pitkät raajat ja potkut.

– Etukäden sivukoukku ja takajalan painava potku, Pirttikangas täsmentää suojattinsa vahvuuksia.

Omiksi vahvuuksiinsa Pirttikangas näkee lyöntivoimansa sekä ottelusilmänsä. Hän toteaa voittaneensa kahdesti thainyrkkeilyn Suomen mestaruuden pelkällä takakädellään.

– Lyön lujempaa kuin moni muu, vaikka se ei nyt ehkä niin thainyrkkeilijämäistä olekaan. Mulla on aina ollut hyvä ottelusilmä, ehkä sen vuoksi olenkin pärjännyt.

Thainyrkkeily on kamppailulaji, jonka tekniikkavalikoimaan kuuluvat erilaiset lyönnit, kyynärpäälyönnit, potkut, polvipotkut, kiinniotto- ja puolustustekniikat sekä pystypaini eli thaipaini.

– Kaveria saa ottaa niskasta kiinni ja antaa polvea naamaan, heittää ja kaataa. Pystyssä saa tehdä aika paljon asioita. Muuta kiellettyä ei oikeastaan ole kuin potkaiseminen haarojen väliin.

Mulla on aina ollut hyvä ottelusilmä, ehkä sen vuoksi olenkin pärjännyt. Jussi Pirttikangas

Pirttikankaan mukaan hyvällä thainyrkkeilijällä on räjähtävät kädet, räjähtävät jalat, kestävä pää ja ennen kaikkea hyvä kunto.

– Huonolla tekniikallakin selviää, kunhan kunto on maratoonarin kaltainen.

Pirttikangas on harrastanut lajia 20 vuotta. Kansallisten kisojen lisäksi hän on kilpaillut kansainvälisesti ja edustanut kahdesti Suomea lajin MM-kilpailuissa. Pitkästä kisaurasta huolimatta mies myöntää jännittävänsä jokaista matsiaan. Kyse ei ole pelosta, vaan terveestä ottelujännityksestä.

– Siellä on tuomarit sitä varten, ettei pahempia haavereita pääse sattumaan.

Pirttikangas harrastaa thainyrkkeilyn lisäksi vapaaottelua, jossa hän on ottanut ensimmäiset matsinsa ammattilaisena. Vapaaottelussa on yhdistelty tekniikoita monista perinteisistä kamppailulajeista. Ottelut käydään vapaaottelukehässä tai häkissä.

– Vapaaottelussa on pystyssä periaatteessa samat säännöt kuin thainyrkkeilyssä. Matossa saa kuristaa, tehdä lukkoja, lyödä, mutta maassa olevaa ei saa potkia.

Ammattilaisuran debyyttiottelu meni toissa vuonna penkin alle, mutta asia korjaantui viime syksynä voitolla Turun Kupittaan urheiluhallilla käydyssä ottelussa. Ammattilaisura on ollut tarkoitus aloittaa jo vuonna 2012, mutta Pirttikankaan käsi murtui niin pahasti, että parantuminen kesti kaksi vuotta.

Pian tämän jälkeen alettiin järjestää amatöörien vapaaottelun MM-kisoja, joihin Pirttikangas pääsi edustamaan Suomea kahdesti.

– Ajattelin, että on hienompaa edustaa Suomea maailmalla kuin otella jostakin hikisistä satasista kotimaassa.

Pirttikangas otteli vuoteen 2018 saakka amatöörinä, jonka jälkeen hänellä oli tarkoitus siirtyä ammattilaiseksi, mutta sitten tuli korona, joka vei kaksi vuotta. Nyt miehen tarkoituksena on otella vapaaottelun ammattilaisena vuoteen 2025 saakka. Silloin Kemissä on tarkoitus järjestää Hamara MMA ammattilaisilta, jonka pääottelu tulisi olemaan Pirttikankaan uran viimeinen matsi.

– Viimeinen matsi kotona, siihen olisi hyvä lopettaa, viime vuonna 40 vuotta täyttänyt Pirttikangas sanoo.

Miehen suunnitelmissa on jatkaa lajin parissa valmentajana.

Kamppailuseura Kobra Kai Kemi täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Alkuvuosia lukuun ottamatta Pirttikangas on luotsannut seuraa koko tämän ajan, itse kilpaillut ja samaan aikaan vetänyt treenejä muille lajin harrastajille. Hän arvelee, että lajit olisivat näivettyneet Kemissä kuoliaaksi jo aikapäiviä sitten, jos hän ei olisi mukana toiminnassa.

– Eikä enää voi lopettaakaan, koska täällä on tuollaisia rikkinäisiä sieluja. Mitä ne sitten tekisivät. Tämä on pääkopalle erittäin hyvä harrastus.

– Voit potkia tyynyjä vaikka sata vuotta, mutta yhdessä matsissa voi oppia enemmän kuin harjoitussalilla koko vuotena. Jussi Pirttikangas

Pirttikankaan mukaan laji opettaa nöyräksi ja ne, jotka kamppailevat, tietävät miten kadullakin käyttäydytään. ¨

– Lähtökohtana on se, että jos itse haastaa kadulla riitaa, tuossa on ovi, eikä tänne tarvi enää tulla.

Seurassa on tällä hetkellä mukana parikymmentä harrastajaa. Pirttikangas sanoo kannustavansa aina harrastajia kilpailemaan. Se motivoi treenaamaan ja on opettavaista.

– Voit potkia tyynyjä vaikka sata vuotta, mutta yhdessä matsissa voi oppia enemmän kuin harjoitussalilla koko vuotena. Se luo motivaation treenata, kun tiedät, että menet ottelemaan ja sinun vastuksesi treenaa yhtä lujaa, lujempaakin kuin sinä.