Muualta Lapista

Menikö kommenttisi somessa yli? – Huono läppä kannattaa poistaa vaikkei se rikosoikeudellista vastuuta poistakaan, neuvoo asiantuntija

Some-keskusteluissa kannattaa muistaa, että vaikka sananvapaus on vahva perusoikeus, kirjoittajalla on vastuu tekstistään. Rikosoikeudellinen vastuu voi koskea myös ylläpitäjää, muistuttaa tietoverkkoympäristön oikeusasiantuntija, yliopistonlehtori Juhana Riekkinen Lapin yliopistosta.

Mitä nettikeskustelussa kannattaa ottaa huomioon? Saako mitä tahansa sanoa?

Yksi Lapin yliopiston oikeusinformatiikan yliopistonlehtorin Juhana Riekkisen tutkimuskohteista on sananvapaus tietoverkkoympäristössä.

– Lähtökohta, sananvapaus, on vahva perus- ja ihmisoikeus, ja turvattu monessa laissa ja sopimuksessa. Toisaalta oikeudet eivät koskaan ole ihan absoluuttisia. Mikään perus- tai ihmisoikeus ei anna avointa valtakirjaa ihan mihin tahansa. On joitakin intressejä, joiden vuoksi joissakin tilanteissa sananvapautta joudutaan rajoittamaan, Riekkinen kertoo.

Suomen perustuslain mukaan mielipiteensä pitäisi päästä ilmaisemaan kenenkään ennalta estämättä.

– Se on pikkuisen haastavaa nykyisessä toimintaympäristössä jossa alustapalveluilla on paljon sananvaltaa siihen että kuka pääsee verkossa ääneen, Juhana Riekkinen sanoo.

Hän kertoo, että niin sanottuja portinvartijoita on monta ja rakennelma on monikerroksinen. On alustapalvelut, kuten vaikkapa Meta, sen alla toimivat palvelut kuten Facebook ja näillä toimivat yksittäisten sivustojen tai profiilien ylläpitäjät.

– Ylläpitäjällä on oikeudellisesti vapaus päättää se mitä ryhmässä julkaistaan tai mistä keskustellaan. Vastapainona hän voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen tai vahingonkorvausvastuuseen siitä mitä hän sallii omalla sivullaan, Riekkinen sanoo.

Hän heittää esimerkin vuodelta 2018. Tuolloin Facebook-sivun ylläpitäjä tuomittiin yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Korkeimman oikeuden päätös löytyy tästä.

– Ensisijainen henkilö, joka joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen, on viestin lähettäjä. Ylläpitäjä kuitenkin vaikuttaa siihen mitä alustaan tulee näkyville. Hän voi valikoida sisältöä poistamalla kommentin ja jättämällä sen näkyviin.

Somekeskustelijaa voi olla ongelmallista asettaa vastuuseen kirjoittelustaan. Kirjoittaja on voinut poistaa tekstinsä, eikä kukaan ole tallentanut sitä luotettavalla tavalla.

– Se että poistaa loukkaavan viestin, ei poista rikosoikeudellista rangaistavuutta, jos viestiin alun perin soveltuu esimerkiksi kiihottamista kansanryhmää vastaan tai kunnianloukkausta koskeva pykälä. Joissakin tilanteissa voi vaikuttaa se että on poistanut tekstiä oma-aloitteisesti. Se voi vaikuttaa ainakin siihen milloin teko niin sanotusti vanhenee, eli milloin syyte on laitettava vireille.

Juhana Riekkinen suosittelee, että jos on tullut sanoneeksi jotakin harkitsematonta tai jopa laitonta, teksti kannattaa poistaa.

– Se vähentää vastuuta. Ainakin teko päättyy ja voi osoittaa, että teon vaikutuksia pyritään poistamaan. Tämä saattaa vaikuttaa myös siihen mitä poliisi lähtee tutkimaan ja syyttäjä syyttämään. Heillä on rajalliset resurssit käytössään.

Riekkinen painottaa, että valta tuo ylläpitäjälle myös vastuuta.

– Ylläpitäjä vastaa viime kädessä rikosoikeudellisesti, jos siellä joko itse tai joku muu levittää laitonta materiaalia. Toki riippuu myös siitä minkälaisesta laittomasta materiaalista on kyse ja kuinka selvää sen laittomuus on. Näin erityisesti kun on kyse muiden lähettämistä viesteistä.

Kunnianloukkauksesta voi saada rangaistukseksi sakkoa. Törkeästä kunnianloukkauksesta on mahdollista tuomita enintään kaksi vuotta vankeutta. Asteikko on sama kuin perusmuotoisessa kiihottamisrikoksessa. Alle kahden vuoden vankeudet ovat useimmiten ehdollisia.

Juhana Riekkinen muistuttaa, että poliittinen sananvapaus ja poliitikkojen kritisointi on sananvapauden ydinaluetta.

– Se ei tarkoita sitä että kaikki olisi sallittua, mutta kunnianloukkauksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen osalta poliitikkojen pitää kestää huomattavasti enemmän kuin yksittäisten kansalaisten. Toisaalta jos viestistä välittyy suoraan vaikkapa vähemmistöryhmän syrjintä, voi politiikkaankin liittyvä sananvapaus mennä yli.