Paikallisuutiset

”Meillä on vetovoimainen, huikean kaunis koulu hienolla paikalla” – Sirkan koulun laajennus alkaa ensi kesänä

Sirkan koulu Kittilässä on ainutlaatuinen tapaus Suomessa. Sivukylän opinahjossa oppilasmäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Koululaisia on ollut yhä enemmän sitä mukaa kun matkailu on kiihtynyt Levin tunturikeskuksessa. Vielä lukuvuonna 1989-1990 Sirkassa oli vain 21 oppilasta. Määrä oli melko tyypillinen Kittilän sivukouluille. Oppilaat mahtuivat tuolloin rakennukseen, joka nykyisin tunnetaan nimellä Notzki.

90-luvun alussa Sirkan vanha koulu alkoi käydä hiljalleen ahtaaksi. Vuoden 1997 lopussa Sirkassa oli 34 oppilasta, ja uusi komea koulurakennus rakennettiin vuonna 2002. Ensimmäinen laajennus oli edessä vuonna 2016. Koululla oli saavutettu tuolloin ensimmäistä kertaa 150 oppilaan raja.

Nyt Suomen suosituimman hiihtokeskuksen kyljessä sijaitsevassa koulussa on 167 oppilasta, ja määrä vielä kasvaa tyypilliseen tapaan lukuvuoden aikana.

– Kasvua riittää varmasti jatkossakin. Tilantarvetta on edelleen, rehtori Eeva Hanhivaara sanoo.

Sirkan koulun seuraavasta laajennuksesta on jo suunnitelmat valmiina. Hanke on viivästynyt, ja rakentamisen on määrä alkaa ensi kesänä. Projekti kulkee koulun keittiön ja ruokalan laajennusremontin nimellä.

Me syömme kymmentä vaille kymmenestä melkein kahteentoista asti. Eeva Hanhivaara

Sirkassa keittiö ja ruokala ovat liian pieniä – mitoitettu huomattavasti nykyistä pienemmälle lapsimäärälle. Tilojen ahtauden vuoksi ruokailuja on porrastettu.

– Me syömme kymmentä vaille kymmenestä melkein kahteentoista asti. Siinä on iso aikahaarukka, koska ruokala on pieni, Hanhivaara sanoo.

Tällä hetkellä koulun kolme luokkaa syö omassa luokassaan. Kun koulussa on oppilaiden lisäksi henkilöstöä yli kolmekymmentä, niin syömässä käy päivän aikana yli 200 ihmistä. Lisäksi Sirkassa ja Könkäällä on neljä päiväkotia, joiden ruoka valmistetaan ja pakataan Sirkan koululla.

Hanhivaaran mukaan ruokalassa akustiikka on haastava ja hälinä kova. Tulevassa laajennuksessa meteli huomioidaan vaimentavilla ratkaisuilla.

Laajennus tuo myös lisää oppitilaa. Koulurakennus kasvaa julkisivulla olevan kaaren kohdalta. Tällä hetkellä niin sanotussa kaariluokassa koulua käy yksi luokka, mutta kaaren kasvattaessa kokoaan päätyyn saadaan kaksi luokkaa.

– Se vastaa tässä kohtaa meidän tarpeisiin. Me mahdutaan, mutta kaikki tilat on käytössä, Hanhivaara sanoo.

Rehtorin mukaan eriyttäviä tiloja ei ole tällä hetkellä riittävästi. Uudella puolella on monen luokan yhteydessä pieni lisätila ja alakerrassa yhden luokan aulatila on eritysopettajan käytössä toistaiseksi.

Sirkan koulun piha-alueella on tällä hetkellä parakkirakennukset, joissa on kaksi esikouluryhmää. Niiden yhteyteen on tulossa uusi päälle asennettava väistötila. Uuteen tilaan asettuvat ekaluokkalaiset, jolloin toinen erityisopetuksen ryhmä saadaan varsinaiseen luokkatilaan.

Tässä talossa harrastetaan. On tärkeää, että koulu ei ole vain paikka, joka on käytössä koulupäivän ajan. Eeva Hanhivaara

Notzki eli Sirkan vanha koulu on asetettu huonokuntoisena käyttökieltoon. Rakennuksen yläkerrassa on ollut iltapäivätoiminnan tilat, mutta varsinaista opetusta koululla ei ole enää ollut.

– Nyt iltapäivätoiminta järjestetään niissä luokissa, mihin se minäkin päivänä mahtuu, mutta toiminnalle saadaan kaariluokkaan tulevaksi lukuvuodeksi pysyvä tila. Sitten mahdutaan olemaan tämä vuosi, Hanhivaara sanoo.

Myös nuorisotoimi on tilaa vailla, kun Notzki ei ole enää käytössä. Nuorisotoimelle tilat järjestetään tämän hetkisen suunnitelman mukaan uuden väistötilan päätyyn. Nuorisotoimen vitos-kutoskerho puolestaan kokoontuu perjantaisin koulun luokassa.

Vaikka laajennus on jo tulossa, seuraavan askeleen suunnitelma on rehtorin mukaan se, miten rinteessä olevalle tontille saataisiin lisää toimintaa.

– Olisi ihanaa, jos tontille paikalle saataisiin tilaa varhaiskasvatukselle, esikoululle, koululle, koko kylälle – toimitilaa pienistä senioreille.

Kyseessä on iso rakennus hyvällä paikalla.

Sirkan koululla on koulupäivien lisäksi paljon ilta- ja viikonloppukäyttöä. Koululla järjestetään esimerkiksi musiikin ja liikunnan opetusta, aikuisten suomen kielen opetusta ja käsityökursseja.

– Tässä talossa harrastetaan. On tärkeää, että koulu ei ole vain paikka, joka on käytössä koulupäivän ajan. Rehtorina ajattelen, että koulu on kylän sydän. Olisi ihana, jos koulun yhteydessä olisi tiloja hyödynnettäväksi kaikille, Hanhivaara sanoo.

Tässä talossa on helppo tehdä rekrytointeja, koska meille tulee valtavan paljon loistavia hakemuksia. Eeva Hanhivaara

Sirkassa 96 oppilasta, eli yli puolet, on kuljetuksessa. Lapsia tulee kouluun esimerkiksi Kurkkiosta, Rauhalasta, Lompolosta ja Hanhimaasta. Luonteenomaista on, että koulun oppilasmäärä kasvaa vielä syksyn aikana.

– Meille on tulossa kaksi oppilasta valmistavaan opetukseen syys–lokakuussa. Sirkassa on paljon sesonkityöläisiä, joten on enemmän sääntö kuin poikkeus, että talven aikana tulee muutama oppilas lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi, Hanhivaara sanoo.

Valmistavaa opetusta vailla kielitaitoa oleville lapsille järjestetään Sirkassa ainoana alakouluna Kittilässä.

Kun kouluun tulee uusia oppilaita, se vaikuttaa myös ryhmän dynamiikkaan. Hanhivaara kertoo, että vaatii opettajalta, ryhmältä ja uudelta tulijalta paljon, että päästään siihen, että uuden tulijan koulu alkaa sujumaan ja että hänestä tulee osa ryhmää. Myös kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys.

– Toisaalta täällä Sirkassa on totuttu siihen – uudet lapset sujahtavat tänne aika sujuvasti ja saavat kavereita.

Lapin eksotiikkaa hakevista saadaan myös uusia työntekijöitä. Sesonkityöläisillä työ painottuu iltaan, ja monet ilmoittavat, että ovat päivisin käytettävissä opettajan tai ohjaajan sijaisuuksiin.

– Tässä talossa on helppo tehdä rekrytointeja, koska meille tulee valtavan paljon loistavia hakemuksia. Meillä on vara valita, ketä tulee töihin, Hanhivaara sanoo.

Kittilässä ja Sirkassa näkee Hanhivaaran mielestä monessa asiassa miten paljon Kittilä resurssoi koulupuoleen. Esimerkiksi kirkonkylän uusi koulu rakennettiin ilman velkaa ja tuen uudistuksen vaatimat asiat on Hanhivaaran mukaan pystytty toteuttamaan kaikissa kunnan kouluissa.

– Tuen uudistus kuritti kuntia, koska tarvitaan lisää resursseja ja se ei ole joka paikassa selviö, että resursseja pystytään lisäämään palkkaamalla ihmisiä. Meidän kunnan oppilailla on aika hyvin asiat.

Laki perusopetuslain muuttamisesta tuli voimaan elokuussa.

Sisätiloihin on tehty paljon sokkeloa, jonka tilalle toivoisi enemmän luokkatilaa ja eriyttäviä tiloja. Eeva Hanhivaara

Ulkoa Sirkan koulu voi näyttää isolta, mutta Hanhivaaran mielestä mielikuva hämää.

– Meitä on kohta 170 ja tarvitaan lisää tilaa. Tämä on ulkoa valtavan kaunis koulu aivan huikealla paikalla. Mutta sisätiloihin on tehty paljon sokkeloa, jonka tilalle toivoisi enemmän luokkatilaa ja eriyttäviä tiloja.

Parakkirakennukset eivät ole kestävä ratkaisu.

– Se, että lisätilan tarve on edelleen akuutti, kertoo siitä, että meillä on Sirkassa toimiva ja vetovoimainen koulu.

Suunnittelutyössä koulun väkeä on kuultu Hanhivaaran mukaan hyvin. Hanketta on esitelty vaihe vaiheelta ja suunnittelua on tehty hyvässä hengessä. Myös uudet pihasuunnitelmat sisältyvät hankkeeseen.

– Meillä tulee joka tapauksessa poikkeusvuosi, kun rakentaminen vie tontilta tilaa. Lopputulema on hieno, kun saadaan lisää tilaa.

Eeva Hanhivaara on toiminut Sirkan koulun rehtorina vuoden. Hän on paluumuuttaja ja tuli takaisin kotikuntaansa Porvoosta.

– Olen viihtynyt hyvin. Työ on sama, mitä olen tehnyt 16 vuotta etelässäkin, mutta minut on otettu mahdottoman hyvin vastaan ja olen tullut tosi kivaan työyhteisöön. Olen tullut Kittilään jäädäkseni.

Levi on muuttunut valtavasti Hanhivaaran lapsuusvuosista. Hän aloitti laskettelun yläasteiässä, eikä tunturia tuntisi enää samaksi.

Sirkassa uusia työntekijöitä saa muistuttaa, että arki ei ole vain ruskaa ja keväthankia. Vaikka Hanhivaara on viihtynyt, hänelläkin arki on hyvin erilaista kuin pohjoisessa lomaillessaan.

Hanhivaara asuu miehensä kanssa Hanhimaassa isossa ja perinteikkäässä hirsitalossa.

– Lomaillessa on ollut ihanaa ja romanttista lämmittää pönttöuuneja ja keittiönhellaa. Nyt siitä on romantiikka hieman rapissut ja tullut arkista rutiinia, ihanaa sellaista kuitenkin.