Muualta Lapista

”Meidät ollaan pyyhkäisemässä pois Suomen kansojen ja heimojen joukosta” – Metsäsaamelaiset kritisoivat saamelaiskäräjälakia syrjiväksi

Metsäsaamelaispäivillä Sallassa korostui alkuperäiskansan oikeuksien ja kulttuurin vaaliminen.

Kuolajärven Lapinkylä ry:n järjestämä Metsäsaamelaispäivät keräsi suuren yleisömäärän. Sallan Koulukeskuksella kuultiin useita puheenvuoroja metsäsaamelaisuudesta, runoja sekä lauluesityksiä. Tämän vuoden teemana oli elävää eilistä - näkyvää nykyistä.

Metsäsaamelaiset ovat saamelaista alkuperäiskansaa entisen Kemin Lapin alueelta, joihin kuuluivat Kuolajärvi, Inari, Keminkylä, Kitka, Kittilä, Maanselkä, Peltojärvi, Sodankylä sekä Sompio.

Eduskunnan tänä kesänä hyväksymä saamelaiskäräjälaki sai osakseen kritiikkiä. Sen katsotaan syrjivän metsäsaamelaisten ja inarinsaamelaisten oikeuksia. Niin kutsutun lappalaispykälän poistamisen johdosta saamelaiseksi ei enää katsota sellaisen henkilön jälkeläistä, joka on merkitty tunturi- metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjaan. Laki myös muuttaa saamelaiskäräjävaaleihin osallistumista.

– Ehkä sekin aika tulee vielä, että olemme yhdenvertaisia saamelaisia saamelaisten joukossa. Että laki on sama kaikille saamelaisille. Yhteinen ponnistelumme ja tekeminen alkuperäisen kulttuurimme ja kielemme vahvistumiseksi on vasta alussa, sanoi Kuolajärven Lapinkylän ry:n ja Lapinkylien parlamentin puheenjohtaja Merja Mattila.

Tapahtumassa kuultiin myös lapinkylien tervehdyksiä. Inarinmaan lapinkylän tervehdyksen toi inarinsaamelainen Kari Kyrö, joka piti tapahtumassa myös puheen metsäsaamelaisuuden ja inarinsaamelaisuuden haasteista.

Ehkä sekin aika tulee vielä, että olemme yhdenvertaisia saamelaisia saamelaisten joukossa. Että laki on sama kaikille saamelaisille.

Keminkylän ja Sompion lapinkyläyhdistyksen puheenjohtaja Eila Ylilokka kritisoi tervehdyksessään eduskunnan päätöstä.

– Vastoin kaikkia kansainvälisiäkin säädöksiä, on tehty poliittinen päätös eli suomeksi sanottuna lehmänkauppa ja meidät ollaan pyyhkäisemässä pois Suomen kansojen ja heimojen joukosta. Vaikka me olemmekin alkuperäisiä, hän sanoi.

Janne Kaisanlahti välitti Katri Kulmunin (kesk.) tervehdyksen Euroopan parlamentista. Kokouspäivän vuoksi hän oli itse estynyt saapumasta tapahtumaan.

– Suomen ja koko Euroopan unionin pohjoisimman mepin avustajana haluan Katrin puolesta toivottaa lämpimästi menestystä. Katri kannustaa ja kunnioittaa suuresti tätä työtä, mitä olette tehneet ja ymmärtää sen, että koko EU:n pohjoisimpana meppinä hänellä on erityinen vastuu alkuperäiskansan asian esillä pitämisestä, Kaisanlahti kertoi.

Niko Rytilahti luennoi kuolajärvensaamesta sekä sallalaisten kielellisistä juurista. Toinen luento liittyi kuolajärvensaamelaisiin kantasukuihin.

Lauluesityksiä kuultiin muun muassa Sari Sipolalta, Tytti Sarivaaralta ja yhdysvaltalaiselta Gayle Skidmorelta, jonka sukujuuret ulottuvat Kuolajärven vanhoihin sukuihin. Hän lauloi myös suomeksi.

Moni tilaisuuteen osallistuja oli pukeutunut saamelaisen kulttuurin mukaisesti saamenpukuihin. Niin myös Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen, joka kertoi oman luhkansa historiasta. Parkkinen on koulutukseltaan juristi ja hänellä on oikeudet siviilivihkimisiin.

– Suoritan vihkimisiä luonnossa tämä luhka päällä. Lähes aina tulee kysymys, mikä on tämä asu. Kerron sitten, että olen teettänyt tämän Kuolajärven metsäsaamelaisten värejä mukaillen ja että tämä on perinteinen saamelaisasu. Olen kyllä huomannut, että kun tämän asun puen päälle, tulee ihan erilainen tunnelma. Sinä olet itsekin osa luontoa ja olen aivan varma, että se välittyy myös vihittävälle parille.