Paikallisuutiset

Malmiaarteita etsitään kesäisin sieltä, missä saapas ei uppoa suohon

Suomessa malminetsintää tehdään valtaosin Lapissa. Etsijäyhtiö saattaa käydä läpi tuhansia hehtaareita ja luopua niistä kaikista.

Hyttyssuojaus, kivivasara ja harjaantunut näköaisti. Kaikkien kaivosten löytyminen lähtee pienestä. Työ alkaa kirjoituspöydän ääressä ja geologisen tieteellisen ajattelun pohjalta tehdyistä päätelmistä, mutta ratkaisevat havainnot tekee maastossa liikkuva geologi.

Malminetsintä johtaa kaivosten perustamiseen harvoilla etsintäalueilla, karkeasti arvioiden yhdessä tapauksessa tuhannesta. Maailmanlaajuinen keskiarvo uuden kaivoksen perustamiselle on lähes 20 vuotta esiintymän löytämisestä.

Suomessa etsitään mineraaleja lähinnä Pohjois-Suomessa, jossa malminetsintä on edellisinä vuosikymmeninä tuottanut yhtiöille rohkaisevia tuloksia eli johtanut löytöihin, joita kehitetään kaivoksiksi. Neljä viidestä kaikista Suomen malminetsintäluvista on voimassa Lapissa.

Maassamme jalostetaan mineraaleja runsaasti, mutta noin 60 prosenttia niistä tuodaan lähinnä Kongosta ja Venäjältä. Esimerkiksi nikkelin tuonti Venäjältä on jatkunut koko Ukrainan sodan ajan.

Euroopan unioni haluaa tehostaa etsintää, sillä sen alueella käytetään maailman mineraaleista 25–27 prosenttia mutta louhitaan vain pari prosenttia.

Maaperää päästään tutkimaan kairaamalla, usein kairareiät ovat 100–300 metriä syviä, mutta tutkimuksia tehdään jopa kilometrien syvyydestä. Tämä työ on hyvin kallista, joten varhaisen vaiheen etsinnässä käytetään muita menetelmiä, joista tärkein on ajattelu. Ennen maastoon menoa tutkitaan maaperäkarttoja ja muuta jo olemassa olevaa tutkimusta.

– Tavoitteena on tutkia alueita, joilla on malmipotentiaalia, sopiva peruskallion koostumus ja todennäköisyys siihen, että peruskallion muotoutuessa malmeja on noussut syvemmältä maankuoresta pintaa kohti, Latitude 66 Cobaltin viestintäpäällikkö Jussi Lähde kertoo.

Malminetsintä on luonteeltaan poissulkevaa. Varhaisen vaiheen malminetsintäalueet ovat laajoja. On paljon alueita, joista suurella todennäköisyydellä tiedetään, että kallioperän materiaali ei ole kiinnostavaa. Suomessa oli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan vuonna 2022 malminetsintälupia yli 2500 neliökilometrin alueella, joista suurin osa oli Lapissa.

Suomen geologiaa on tutkittu vuosisatoja. Ruotsin kuninkaan vuorikomissio lähetti retkikuntia jo 1700-luvulla myös Kuusamoon ja Itä-Lappiin. Suomessa on tehty paljon perustutkimusta 1800-luvulta lähtien, ja sen avulla on löytynyt monia esiintymiä, kuten Outokumpu.

Esimerkiksi Latitude 66 Cobalt on tutkinut Sallassa tuhansia hehtaareita ja sittemmin luopunut niistä kaikista. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Sallassa olisi potentiaalia mineraalilöytöihin, yhtiön muualla tutkimat alueet vain osoittautuivat geologisesti kiinnostavammiksi.

Ruotsin kuninkaan vuorikomissio lähetti retkikuntia jo 1700-luvulla myös Kuusamoon ja Itä-Lappiin.

Varhaisen vaiheen malminetsinnässä luonnossa liikutaan jokaisenoikeudella. Työkaluina ovat kartat, kivivasara, lapio, muovipussit ja ennen kaikkea suojaus mäkäräisiä ja hyttysiä vastaan.

Geologit tekevät havaintoja maastossa ja tulkitsevat karttoja esimerkiksi vertaamalla havaintojaan siihen, mitä alueesta aiemmin tiedetään.

Suomen maaperä on peitteistä, eli kallion päällä saattaa olla 20 metriä moreenia tai suota. Nykyisin tällaisiakin esiintymiä päästään arvioimaan lentokoneesta tehtävillä geofysikaalisilla mittauksilla.

Maastomittauksia tehdään, kun lupaava malminetsintäalue on rajattu ja saatu pienennettyä sadoista neliökilometreistä muutamien neliökilometrien suuruiseksi. Seuraava työ on kartoittaa kallioperän fysikaaliset ominaisuudet erityyppisillä kannettavilla laitteilla tai kauko-ohjattavilla droneilla.

Sen jälkeen alueita pienennetään havaintojen ja näytteistä saatavien tutkimustulosten pohjalta. Yleensä tässä vaiheessa alueelle on jätetty joko varausilmoitus tai malminetsintälupahakemus.

– Tämä siksi, että ne antavat yhtiölle etuoikeuden toimia alueella suhteessa muihin malminetsintäyhtiöihin. Muut yhtiöt eivät voi jättää tällaiselle alueelle omaa malminetsintälupahakemusta, Lähde kertoo.

Latitude 66 Cobaltilla on omia, lainsäädäntöä tiukempia rajauksia sille, missä malminetsintää tehdään ja missä ei. Suojavyöhykkeitä jätetään muun muassa matkailualueisiin. Yhtiön geologit liikkuvat aina näkyvästi merkityillä alueilla ja heillä on suojaliiveissään yhtiön tunnukset. Tutkimuksia ei tehdä pihapiireissä tai viljellyillä alueilla.

– Emme tee malminetsintää saamelaisten kotiseuduksi lain mukaan määritellyllä alueella, luonnonsuojelualueilla tai Natura 2000 -alueilla.

Lähteen mukaan maanomistajat suhtautuvat etsintätyöhön usein myönteisen kiinnostuneesti.

– Monet tulevat kertomaan omista havainnoistaan. Olemme tehneet tutkimusta vuodesta 2018, ja tänä aikana geologimme ovat kohdanneet pari, kolme toiminnasta ärsyyntynyttä ihmistä. Jokaista tällaista kohtaamista kohden tapahtuu sata kohtaamista, joissa ihmiset ovat kiinnostuneita ja haluaisivat jo pian tietää tutkimusten tulokset.

Maanomistajille ilmoitetaan aina kirjeitse tutkimuksista. Tämän lisäksi niistä tiedotetaan muutoinkin paikallisesti.

Lähteen mukaan on tärkeää, että maanomistajat kuulevat asiasta ensimmäisenä malminetsijätaholta. Silloin myös faktat siitä, mitä tehdään ja ei sekä työn vaikutuksista, ovat kohdallaan.

Maanomistajille maksetaan korvauksia sen jälkeen, kun malminetsintälupahakemus on hyväksytty ja se on sen jälkeen saanut lainvoiman, eli mahdolliset luvista tehdyt valitukset on käsitelty oikeusasteissa.

Malminetsintäkorvaus on aluksi 20 euroa hehtaarilta vuodessa, neljäntenä vuonna summa nousee 30 euroon ja myöhemmin lisää. Enimmillään summa on 50 euroa hehtaarilta vuodessa. Esimerkiksi Sodankylässä eri yhtiöt maksavat Lähteen tietojen mukaan korvauksia vuosittain miljoonia euroja.

Maanomistaja voi antaa malminetsintäyhtiölle luvan tehdä malminetsintää, esimerkiksi kairauksia, jo malminetsintäluvan käsittelyaikana, ja myös silloin yhtiö maksaa korvauksen.

Malminetsinnän luvittavana ja valvovana viranomaisena toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, tarkemmin sen Rovaniemellä sijaisteva kaivososasto.

Latitude66 Cobalt etsii pääasiassa kobolttia, kultaa ja kuparia. Tällä hetkellä yhtiöllä on lainvoimaisia lupa-alueita Kuusamossa ja Rovaniemellä, ja näiden lisäksi lupahakemusalueita Savukoskella, Muoniossa, Kittilässä ja Kolarissa. Pisimmällä tutkimukset ovat Kuusamossa, jossa ollaan kaivoskehitysvaiheessa.

– Omissa tutkimuksissamme selvitämme noin 50 mineraalin pitoisuudet ja nämä tulokset luovutetaan aikanaan osaksi Geologian tutkimuskeskus GTK:n julkista tietoarkistoa, Lähde kertoo.

Pisimmällä tutkimukset ovat Kuusamossa, jossa ollaan kaivoskehitysvaiheessa.

Kaikkeen Suomessa tehtävään malmietsintään käytetään Tukesin tilastojen mukaan vuosittain vajaa sata miljoonaa euroa, josta suurin osa Lapin alueella.

– Oma yhtiömme on ollut viime vuosina yksi aktiivisimpia varhaisen vaiheen malminetsintää tekeviä yhtiöitä, mutta varhaisessa vaiheessa panostukset ovat vähäisempiä. Erilaisiin tutkimuksiin käytämme vuosittain useita miljoonia euroja, Lähde kertoo.

Vuodet poikkeavat kuitenkin toisistaan. Alkavan kesän aikana yhtiön geologiset tutkimukset keskittyvät pitkälti Kuusamon alueelle. Tutkimukset liittyvät EU Horizon -rahoitettuun UNDERCOVER -tutkimushankkeeseen, jota Geologian tutkimuskeskus GTK koordinoi.

– On mahdollista, että teemme kenttätöitä heinä-syyskuussa muilla tutkimusalueillamme Rovaniemellä Peräpohjan alueella, Kolarissa ja Savukoskella, Lähde sanoo.

– Vaikka yhtiömme on toiminut Suomessa vain varsin lyhyen ajan, vuodesta 2018, ovat geologitiimimme tehneet uusia löytöjä, jotka todennäköisesti aikanaan johtavat kaivostoimintaan.

Lähde muistuttaa, että ruotsalaisia valtionyhtiöitä lukuun ottamatta Euroopan kaivannaisteollisuus ja metallinjalostus on pääasiassa muiden kuin eurooppalaisten tahojen omistamaa. Sama pätee malminetsinnän panostuksiin maailmassa. Vain kolme prosenttia niistä kohdistuu Eurooppaan, eli EU:n virinneestä kiinnostuksesta huolimatta malminetsintäbuumista ei maailmanmitassa voi puhua.

Enimmillään yhtiömme tutkimukset ovat työllistäneet kesäkaudella noin 80 henkilöä, osa alan opiskelijoita. Jussi Lähde

Varhaisenvaiheen tutkimukset vaikuttavat luontoon vähän. Malminetsinnän myöhemmässä vaiheessa luontoon tuodaan suurempia koneita ja metsäisillä alueilla puita joudutaan kaatamaan reiteiltä. Kaadetut puut korvataan maanomistajille.

– Yhtiömme vie kaiken kairauksissa syntyvän kivilietteen eli soijan pois kairauspaikalta. Kairauksissa käytetty vesi puhdistetaan hienoaineksesta suodattamalla, Lähde sanoo.

Myöhemmät malminetsintätoimet, jotka aiheuttavat vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä, esimerkiksi koneellinen maaperänäytteenotto ja timanttikairaus, kohdistuvat suppeammille alueille ja vaativat maanomistajan luvan tai kaivoslain mukaisen malminetsintäluvan ja tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointiselvityksen.

Yksittäinen kairausprojekti jättää Lähteen mukaan aluetalouteen noin 250 000 euroa kuussa. Malminetsijoitä on usein kymmeniä, ja he tarvitsevat majoitus- ja ruokapalveluja. Kairakoneyrittäjät ovat pääasiassa pohjoisen Suomen yrityksiä.

– Enimmillään yhtiömme tutkimukset ovat työllistäneet kesäkaudella noin 80 henkilöä, osa alan opiskelijoita. Tutkimusjaksoilla heidät kaikki majoitetaan ja ruokitaan. He käyttävät matkailun palveluita silloin, kun muuta kysyntää on vähemmän.

Geologisessa tutkimuksessa on edelleen sijansa myös kansannäytetyöllä. Esimerkiksi Posion Haarakummun kupari-koboltti-esiintymä löydettiin aikanaan kaivon kaivamisen yhteydessä esiin tulleen kivinäytteen perusteella. GTK vastaanottaa kansalaisten lähettämiä näytteitä edelleen ja palkitsee vuosittain parhaat.

Kansannäytteiden analysointi on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja geologian maailmassa kadehdittu järjestelmä. Lähettäjä saa GTK:n tutkijoilta aikanaan vastauksen siitä, mitä näyte sisälsi. GTK säilyttää Kuopiossa kiinnostavimpia näytteitä tulevien sukupolvien tutkijoille.

Geologin on oltava sään- ja sääskenkestävä

Geologien kesätyöhaastattelussa ei välttämättä kysytä ensimmäisenä opintojen sujumista vaan henkilön säänkestävyyttä.

Malminetsijän työ sopii henkilölle, jota ei ala harmittaa, kun saapas on juuri hörpännyt vettä, ympärillä on tuhat sääskeä, kivinäytereppu painaa 30 kiloa ja autolle on matkaa kymmenen kilometriä yli ojien ja hakkuuaukeiden. Geologi pystyy tekemään rauhallisesti hyviä havaintoja kaikissa oloissa.

Latitude 66 Cobaltin vanhempi projektigeologi Otso Markkanen kertoo, että malminetsijän työpäivät ovat hyvin vaihtelevia. Voi olla, että kävellään puoli kilometriä kohteeseen, havaitaan se mielenkiintoiseksi ja tutkitaan sitä koko päivä. Tai kävellään kymmenen kilometriä paikkaan, jossa ei olekaan mitään ja kävellään takaisin.

Maastokausi kestää Suomessa yleensä 3–4 kuukautta. Talviaika käytetään näytteiden analysoimiseen. Talvisin tehdään myös kallioperän sähköisiin ominaisuuksiin liittyviä mittauksia levittämällä sähköjohto ja antureita hangelle. Eri kivilajit johtavat ja varaavat sähköä eri tavoin.

– Vaatii geologista ajattelua ja tuuria, että osuu oikeaan paikkaan hyvän ajattelun tuloksena, Markkanen kiteyttää.

– Uusilla kohteilla ei yleensä löydy viitteitä malmiesiintymistä. Jos käydään tutkimassa tuhat kohdetta, niistä keskimäärin yksi osoittautuu merkittäväksi.

Malminetsijä tutustuu kerrostumiin ja kivilajeihin laajalta alueelta, jotta hän ymmärtää alueen kokonaiskuvan. Malmiesiintymät ovat hyvin pieniä anomalioita eli jatkuvuuksia kallioperässä.

Vaatii geologista ajattelua ja tuuria, että osuu oikeaan paikkaan hyvän ajattelun tuloksena.

Ennen maastoon menoa geologit perehtyvät alueeseen esimerkiksi GTK:n maaperäkarttojen avulla. Sen jälkeen he käyvät paikoissa, joissa kallioperä on pinnassa, tutkimassa kivilajin ja sen rakenteet.

Geologi tutkii esimerkiksi sitä, miten geologiset prosessit ovat repineet kiviainesta erilleen tai puristaneet niitä kasaan vuosimiljardien aikana. Kivissä olevat poimut ja mineraalien suuntautuneisuus antavat tästä viitteitä.

– Malmiesiintymät ovat useimmiten pienimmän paineen suuntaisia, eli kun tiedetään kiven suuntautuneisuus, tiedetään, mihin suuntaan malmiesiintymät kivessä mahdollisesti menevät.

– Pitää katsoa paljon kiviä, että sitä alkaa ymmärtää, Markkanen naurahtaa.

Geologi katsoo hyvin pieniä asioita senttimetritasolla. Pieni kallion kohta voi kertoa hänelle, mitä on tapahtunut kilometrien säteellä. Kalliossa kaikki on fraktaalista, eli kuten myös vaikka puussa, suurempien rakenteiden kuvio toistuu pienempien rakenteiden kuvioissa.

– Isot asiat näkyvät myös kämmenen kokoisissa paljastumissa. Sen jälkeen aletaan yhdistää havaintoja eri paikoista ja huomataan esimerkiksi paikkoja, joissa kivien suuntautuneisuus tai kivilaji vaihtuu. On tärkeää ymmärtää, miten kivilajit maan alla menevät ja rakenteet toimivat.

Pieni kallion kohta voi kertoa geologille, mitä on tapahtunut kilometrien säteellä.

Alkuvaiheen malminetsinnässä käytetään paljon geofysikaalisten matalalentomittausten tuloksia. Geologian tutkimuskeskus on kartoittanut lennoilla koko Suomen. Tutkimuksella tarkastellaan sähkön johtavuutta ja kivien magneettisuutta, sillä monet mineralisaatiot liittyvät sähköä johtaviin kiviin.

Sähköisten ominaisuuksien tutkimisella päätellään kallioperän rakennetta ja sitä, missä kohdassa on anomalioita eli jatkuvuuksia. Kun kallioperä on muodostunut, niissä on tapahtunut jotain normaalista poikkeavaa, joka saattaa merkitä mineraalien esiintymistä.

Varhaisen vaiheen geologisia tutkimuksia voidaan tehdä luonnossa kulkemalla vain kesällä ja alueilla, joissa saapas ei uppoa suohon. Myös droneja käytetään.

– Tutkimus- ja analysointivälineet kehittyvät, ja syvempi tutkimus tapahtuu seuraavien satojen vuosien aikana, kun kehityksessä olevilla ja nykymenetelmillä päästään helpommin tutkimaan moreenipatjojen alla syvällä kallioperässä sijaitsevia mineralisaatioita, Markkanen sanoo.

Sata vuotta sitten ihmiskunta hyödynsi noin kahtakymmentä mineraalia, nykyisin yli sataa. Tulevaisuudessa ihmiskunta saattaa taas tarvita mineraaleja, joita emme nyt pysty arvaamaankaan.

Jutussa on käytetty lähteenä Jussi Lähteen ja Otso Markkasen haastattelujen lisäksi Kaivosteollisuus ry:n malminetsintäopasta.