Paikallisuutiset

Maata, metsiä ja rakkaita pitää puolustaa, listasivat Sieppijärven koulun oppilaat – Eversti Ari Mure harkitsisi kodinturvajoukkoja Suomeenkin

Kolarin viime viikon paikallispuolustusharjoituksessa valmistauduttiin tilanteisiin, joissa Suomen yhteiskuntarauhaa pyritään horjuttamaan.

– Kolarin harjoituksen tilanteessa Suomi ei ole sodassa, mutta vieras valtio pyrkii häiritsemään yhteiskunnan toimintaa. Sen kohteita ovat muun muassa sähkö- ja vesiverkko sekä raide-ja maantieyhteydet, Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja, harjoituksen johtaja eversti Ari Mure kertoi Kolarin alueella pidetyn Lapland Stronghold 25 -harjoituksen tilannekuvasta.

Jääkäriprikaati esitteli Sieppijärven koulun pihalla torstaina, miten Puolustusvoimat turvaa vedensaantia poikkeustilanteissa. Sillä on valmius etsiä ja pumpata pohjavettä tai vettä vesistöistä sekä puhdistaa sitä.

– Meillä on parantunut kyky käyttää omaa laitteistoa, Mure listasi yhdeksi harjoituksen opiksi.

Harjoitus oli Jääkäriprikaatista reserviin siirtyvien sotilaspoliisien palveluksen päättöharjoitus eli ”loppusota”.

– Tänään on vielä varsin vaativa kiinteistön suojaustehtävä kotiutuvilla, Mure kertoi torstaina.

Henkilökohtaisena mielipiteenä sanon tämän. Näen sen puutteena, että meillä ei ole kodinturvajoukkoja. Ari Mure

Jääkäriprikaati halusi tuoda harjoituksen tällä kertaa länsirajalle ja Kolariin ennen kaikkea Ruotsin rajan läheisyyden vuoksi.

– Kyllähän tässä yhtenä tärkeänä teemana on länsiraja ja läntiset yhteydet, Mure kertoo.

Harjoituksessa tehtiin yhteistyötä myös Ruotsin asevoimien kanssa. Miten ja millaista, Mure ei kerro.

– Sen tarkemmin en lähde sitä avaamaan.

Paikallisessa puolustuksessa on tärkeää saumaton yhteistoiminta eri viranomaisten kanssa. Sitä on Muren mukaan syytä harjoitella säännöllisesti jo ihan siksikin, että ihmiset organisaatioissa vaihtuvat. Kolarissa Puolustusvoimat kokoontui yhteen kuntien, muiden viranomaisten, seurakuntien ja järjestöjen kanssa.

Yhdessä mietittiin muassa sitä, miten pitkittynyttä kriisitilannetta hoidetaan ja miten se vaikuttaa ihmisiin. Tällainen tilanne on nyt Ukrainassa, Mure vertasi.

– Tässä tuli esille hyvin se, että kolmannen sektorin toimijat ja seurakunta pystyy tukemaan viranomaisia.

He ovat henkisen avun asiantuntijoita, Mure painotti.

Paikallispuolustuksessa käytännön toimijoita ovat paikallisjoukot, jotka organisoidaan poikkeusoloissa paikallispataljooniksi.

– Paikallispuolustus on se vihreä matto, jolla katetaan koko Suomi, Mure kuvasi.

Hänen mukaansa paikallisessa puolustamisessa olisi kuitenkin vielä kehittämisen varaa. Mure olisi valmis siihen, että Suomeenkin tulisi paikalliset kodinturvajoukot Puolustusvoimien yhteistyökumppaniksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan tapaan.

– Henkilökohtaisena mielipiteenä sanon tämän. Näen sen puutteena, että meillä ei ole kodinturvajoukkoja.

Ne perustamalla puolustusta saataisiin entisestään vahvistettua, Mure toteaa.

Kolarissa harjoiteltiin myös kansalaishavaintojen vastaanottamista ja siksi pyydettiin heidän havaintoja harjoitustoiminnasta tekstiviesteillä. Havaintoja saatiin, mutta niiden määrää ei kerrota. Kansalaisten havainnot voivat tositilanteessa olla erittäin tärkeitä Puolustusvoimille.

Lempiharjoitus on aika perinteinen taisteluharjoitus, jossa yksi joukkue puolustaa ja toinen hyökkää. Heikki Luusua

Kolarin kaltainen paikallinen harjoitus on Puolustusvoimille myös tilaisuus kertoa toiminnastaan.

Sieppijärven koulun aamupäivä oli suunnattu Sieppijärven koululaisille ja medialle, mutta paikalla kävi myös kiinnostuneita kyläläisiä. Rovaniemeltä ajanut Sotilaskotiauto myi munkkeja ja kahvia.

Apulaisrehtori, 5.–6. luokan opettaja Reeta Ikonen avasi mielellään koulunsa ovet armeijalle. Hänen mielestään lasten on hyvä tutustua armeijaan, saada esittää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia.

– Kun tämä maailmantilanne on mitä on, minusta on hyvä, että lapset eivät näe sitä (armeijaa) pelottavana, Ikonen sanoo.

Ikosen mukaan koulussa huomaa, että sota ja kriisit ovat jonkin verran lasten mielissä. Niistä keskustellaan tunneilla, ja joskus näkee sotaleikkejä. Se Ikosen mukaan on lasten tapa prosessoida asioita.

Rakkaat.

Koulun oppilaista vanhimmat, 3.–6.-luokkalaiset, kysyivät majuri Heikki Luusualta ennakkoon valmistelemiaan kysymyksiä. Ainakin sotilaan varustus, tankkien painot ja huippunopeudet sekä Luusuan lempiharjoitus kiinnostivat.

Luusua kertoi oppilaille esimerkiksi, että ”ihan hirveän paljon” naissotilaita armeijassa ei ole, mutta heitä on kuitenkin koko ajan. Esimerkiksi Sodankylässä Lapin jääkäripataljoonan 700:sta aloittavasta alokkaasta tyypillisesti 20–40 on naisia.

– Lempiharjoitus on aika perinteinen taisteluharjoitus, jossa yksi joukkue puolustaa ja toinen hyökkää, Luusua kertoi.

Oppilaat saivat myös yleisesittelyn maanpuolustuksesta, minkä jälkeen Luusua kysyi, mitä tärkeitä, puolustettavia asioita Suomessa on. Hän sai oppilailta monia vastauksia.

– Ihmiset.

– Maa.

– Metsät.

– Rakkaat.

Näihin Luusua lisäsi, että Suomessa saa puhua suomen kieltä ja Suomi saa päättää omista asioistaan. On vapaus omaan mielipiteeseen ja ilmaisuun.

– Nämä on niitä asioita, minkä takia Suomea ollaan valmiita puolustamaan.

Koulun pihalla oppilaat tutustuivat vesihuoltokalustoon. Kolarissa harjoiteltiin pohjaveden tutkimuskairaamista muun muassa Takasaajon maastossa, mistä Puolustusvoimat kertoo saaneensa pumpattua tuhansia litroja vettä.

Käänteisosmoosin periaatetta hyödyntävällä vedenpuhdistuslaitteistolla puolestaan harjoiteltiin Muonionjoen vedestä pumpatun veden saamista juomakuntoon.

Vedenpuhdistuslaitteistoa esittelivät varastonhoitajat Samu Luiro ja Juha-Markku Kangas ja sekä varastopäällikkö Pasi Härkönen. Kolmikko kertoi, että kolarilaisia on selvästi kiinnostanut paikkakunnalle saapunut harjoitus.

Onko mielenkiinto tyypillistä paikallisharjoituksissa?

– Kyllähän se meiän toiminta kiinnostaa aina paikallisia, Kangas sanoi.