Muualta Lapista

Maallikko koeajoi kolme uutta autoa, joissa vaihtelivat käyttövoima, hinta ja koko

Koeajoimme Kemijärvellä kolme Toyotaa. Tältä ne vaikuttivat taviskuskin mielestä.

Bensa, hybridi, plug-in, täyssähkö...

Uusien autojen kauppa on mullistunut käyttövoimien ja varustelutason kehityksen ottaessa loikkia. Tavallisella ratinkääntäjällä saattaakin mennä sormi suuhun kaiken tietotulvan keskellä. Päätimme selvittää, mitä ylipäätään nykyään on tarjolla uutta autoa hakevalle ja millaisia vaihtoehtoja on eri kukkaroille.

Testi tehtiin Kemijärvellä, missä toimii yksi autokauppa, Juhan Auto, joka on Toyota-jälleenmyyjä. Liikkeen väki valitsi kolme eri kokoluokan, käyttövoiman ja varustelutason autoa maallikkokuskin koeajettavaksi.

Autojätti Toyota on ollut vuosikaudet Suomen suosituimpia merkkejä. Halusimme koeajaa eri käyttövoimien skaalan halvimmasta kalleimpaan, joten autoiksi valikoituivat Yaris, Prius ja BZ4X.

Myös Juhan Auton Kemijärven myyntipäällikkö Petteri Alatalo on huomannut, että uudet teknologiat ovat tuoneet niin paljon valinnanvaraa ja uutta tietoa, että moni kuluttaja saattaa olla ymmällään. Ennen valittiin dieselin ja bensan sekä farmarin ja sedanin välillä, mutta nyt pitää ynnäillä myös käyttövoiman ja oman ajotarpeen yhdistelmää.

– Moni kyllä tekee paljon taustatyötä ja selvittää, mikä on järkevää hankkia.

Alatalo näkee kuitenkin, että koeajo on edelleen varmin tapa selvittää hankintaa.

– Monesti kuulee, että Tekniikan Maailma kirjoitti sitä tai tätä. Usein sanonkin, että tule ja kokeile itse. Katso, mikä sinua miellyttää ja pohditaan sitten tarpeiden mukaan sopivaa autoa.

Toimittajan testin on tarkoitus mallintaa juuri tällaista testiä, eikä se ole tosiaankaan ole minkään asiantuntijan arvio, vaan todellinen mutu-tason analyysi autojen arkikäytöstä.

Koeajojen reitti kulki Juhan Auton pihasta Rovaniementietä 5-tielle kohti Pyhätunturia. Käännös tehtiin Outijoen pysähdyspaikalla noin 11 kilometrin päässä. Takaisin ajettiin Pelkosenniementien kautta ja piha-ajoa testattiin K-Market Särkikankaan pihassa.

Toyota Yaris – pienuus unohtuu

Ensimmäisenä ajossa oleva Yaris on kauppakassien klassikko ja myydyimpiä pikkuautoja Euroopassa. Viime vuonna uusittu Yaris on yllättävän pirteä ja vakaan oloinen. Juhan Auto ei saanut testiin pelkkää bensakonetta, joita niitäkin edelleen on, joten ajossa on itselataava hybridi. Tämäkin kertoo osaltaan aikojen muuttumisesta.

Kuljettajan paikalta on hyvä näkyvyys ikkunoiden ja peilien kautta, eikä isoja kuolleita kulmia näytä jäävän. Hybridi vaihtaa polttoaineesta sähköön usein, mutta eipä tuota voimanlähdettä juuri erota. Yaris on kulutukseltaan kitsas, eikä sitä turhaan sanota ekoautoksi.

Yaris on maantielläkin vakaa ajettava pienestä koostaan huolimatta, ja satanen möykkyisellä 5-tiellä ei tunnu äkkiseltään pahalta. Alatalo toteaakin, että sisällä ollessa unohtaa olevansa pienessä autossa. Yaris myös kiihtyy peruskuskin kaasujalalla aika mukavasti.

Yaris kääntyy todella helposti, jopa niin, että kääntösäteen pienuus yllättää Outijoen p-paikalla. Levikkeellä parkissa ollessa pienen koon kuitenkin huomaa, kun kaksi rekkaa ohittaa ja koko auto heiluu ilmavirrasta.

Maantieajossa ajomelu tulee hieman läpi, eikä äänentoistossa ole suurta kehumista. Vaikuttaa siltä, että pitkällä matkalla jotkut pienen auton ominaisuudet alkaisivat puuduttaa.

Ohjaamossa on karvalakkifiilis, mutta silti tyrkyllä on aivan riittävästi näppäimiä. Vakionopeudensäädin ja kaistavahti löytyvät tästäkin varustelutasosta.

Parkkipaikalla Yaris vaikuttaa ylivoimaiselta. Sillä voi puikkelehtia autojen välistä ja parkkiruutuun jää runsaasti tilaa. Tuntuu, että autolla voisi melkein ajaa kauppaan sisälle ja kassan kautta ulos. Kätevä koko näkyy takapenkin vähäisessä jalkatilassa. Takaosasto onkin kolmelle ihmiselle väistämättä ahdas.

Takaluukusta saa kyllä loihdittua merkillisen paljon tilaa penkkejä kaatamalla ja luukun lattian nostamisella.

Verrokit: Hyundai i20, Renault Clio, Volkswagen Polo.

Toyota Prius – ikonista on kuoriutunut pikitien tyylivehje

Prius on ikoninen hybridimalli, joka oli aikanaan uraauurtava avaus käyttövoimansa saralla. Prius 2.0 Plug-in Hybrid Style on mallin viides sukupolvi. Mallia saa jatkossa ainoastaan lataushybridinä (plug-in), eli siinä on ladattava akku, mutta myös bensatankki.

Yariksen jälkeen Priuksen ohjaamossa on urheiluauton tuntua. Myös suunnittelijan sivellin on ollut kohdillaan ja auton muotokieli on niin ikään läpikotaisin sporttinen.

Ohjaus on hitaassa vauhdissa terävä. Näkyvyys tuntuu äkkiseltään hieman heikommalta kuin Yariksessa, mutta sitä paikkaavat erilaiset tutkat ja kamerat, jollainen on myös taustapeilissä.

Teknologiaa on tottumattomalle kuin avaruussukkulassa. Kuskin säätäessä peiliä auto alkaa piipata ja näytölle ilmestyy teksti, jossa huomautetaan kuljettajan tarkkaavaisuuden heikkenemisestä. Ratin liepeillä on kamera, joka seuraa kuljettajan katsetta. Se esimerkiksi huomaa, jos kuski alkaa nuokkua.

Prius on tehty pikitielle.

Kaistavahti on ärhäkän tuntuinen. Se yhdistettynä vakionopeuden säätimeen ja muuhun automaatioon tekee aluksi ajotuntumasta heittelehtivän 5-tiellä. Tähän varmaankin tottuu ja kaistavahdinhan saa myös pois päältä

Sivulle napsuteltava ”vaihdekeppi” vaatii vähän totuttelua, mutta on tyylikäs yksityiskohta. Sen vieressä on näppäimet, joista voi säätää käyttövoiman pelkälle sähkölle tai hybridille. Autossa on mukava olla: äänentoisto on hyvä ja penkin säädöt laajat ristiselkätukineen. Kaupan parkkipaikalla pärjää. Kääntösäde on testattavien heikoin.

Lopputulemana täytyy sanoa, että Prius on tehty pikitielle. Sillä haluttaa ajaa kiinni tiessä kurvaillen auringonlaskuun, eikä autossa ole esimerkiksi vetomassaa kärryn kiskomiseksi.

Verrokit: ei varsinaista vastinetta markkinoilla.

bZ4X – valtaväyliltä metsätielle sähköllä

Kielioppisääntöjen vastaisesti nimetty bZ4X on neliveto, jossa on jo melko hyvin maavaraa. Autoon istuessa tuntee jo kokoluokan kasvun. Sisällä on leveyssuunnassa hyvin tilaa ja takapenkkikin vaikuttaa varsin mukavalta jalkatilan puolesta.

Ratti ja ohjaamo on samantapainen kuin Priuksessa. ”Sukunäköä”, kuten Alatalo kuvailee. Ratti on kuitenkin hieman pienehkö, mikä ei varsinaisesti häiritse ajoa, mutta se on pidettävä nopeusnäytön alla, jottei sinänsä erinomaisesti katseen korkeudelle sijoitettu näyttö peittyisi alaosasta. Hanskalokeroa ei ole, mutta keskikonsolissa on suurikokoinen lokero.

Kiihdyttäessä huomaa, että sähkö on sähkö. Voiman tunne on mielenkiintoinen näin isossa autossa. Auto karkaa alta välittömästi kun painaa kaasua. Katumaasturi on mukava ajella valtatieksi nimitetyllä talvivaurioisella 5-tiellä. Priuksestakin löytyvä mutkahiljennys laskee tiukissa mutkissa nopeutta muutamalla kilometrillä, mikä ihmetyttää ensi kerralla, mutta on kätevä toiminto vakionopeudensäätimeen yhdistettynä.

Kääntösäde vaikuttaa paremmalta kuin Priuksessa ja auto taittuu ketterästi U-käännöksessä. Tässäkin mallissa on kuskin mukava olla, mutta tuntuma on vakaampi kuin Priuksessa.

Sivutiellä autossa pysyy hyvä tuntuma ajoon 10 sentin nuoskalumesta huolimatta. Metsätiellä autolla tulee ajettua huomaamatta vähän liiankin kovalla vauhdilla möykkyihin. Metsätien reunassa kääntäessäkin meno on varmaa.

Kaupan pihassa katumaasturin koko tulee vastaan. Pihalla on pakitettava ja kierrettävä rakennuksen takaa, sillä Toyota ei mahdu kahden epämääräisesti parkissa olevan auton välistä.

Katumaasturin ominaisuudet ovat tässä mallillaan, mutta täyssähkö asettaa tiettyjä rajoitteita Lapin etäisyyksillä ja pakkasilla. Toimintasäde on 350–400 kilometriä kesäaikaan, mutta talvella parinkympin pakkasilla se putoaa jopa 200 kilometriin.

Esimerkiksi Rovaniemelle paljon ajava pärjää erinomaisesti auton toimintasäteellä niin pusikossa kuin pikitielläkin, mutta satojen kilometrien matkoja taittavan kannattaa edelleen valita hybridi.

Verrokit: Skoda Enyaq, Huyndai IONIQ, Ford Mustang Mach-E, Volkswagen ID.4