Muualta Lapista

Maailman pohjoisin tyrnitila tuotti ennätyssadon — katso videolta, kuinka näppärästi poiminta sujuu tyrnipoimurilla

Kittilässä on maailman pohjoisin tyrniviljelmä.

Tyrninpoimintakausi on alkanut Kittilän Tepastossa ennätysaikaisin. Tänä syksynä marjat alkoivat olla kypsiä 5. päivä syyskuuta, kun tavallisesti poimimaan päästään kuun 20. päivä.

Lohirannan tyrnitilan isäntä Bärtil Lappalainen kertoo, että sato on tänä vuonna paitsi tavallista aikaisemmassa, myös ennätyssuuri. Puskissa lymyilee satoja kiloja vitamiinipillereitä, mutta niiden poimiminen on tunnetusti hidasta — ja tyrnipensaissa on lisäksi teräviä piikkejä.

Rovaniemeläiset Paula ja Lasse Raappana poimivat torstaina talven vitamiinit talteen. Isoja ämpäreitä ei tarvita, sillä tyrni on erittäin vitamiinipitoinen ja pieni määrä riittää. Lappalaisen mukaan kahdeksasta kymmeneen marjaa päivässä on hyvä annos, sillä enempää ei elimistö ota vastaan.

Rasiat täyttyivät Raappanoilla nyt aiempaa nopeammin, sillä käytössä olivat Lappalaisen marketista hankkimat tyrnipoimurit. Yhdessä pensaassa on jo niin paljon marjoja, että sen ääreen voi parkkeerata tuolin kanssa ja istua poimimassa pitkän tovin. Lappalainen arvioi, että yhden pensaan tyhjentämiseen tarvitaan kaksi päivää ja kaksi poimijaa.

VIDEO: Paula Raappana näyttää, kuinka tyrniä poimitaan poimurilla:

Video: Miika Sirkiä

Maailman pohjoisin tyrniviljelmä perustettiin Tepaston Lohirantaan vuonna 2003. Tilalla Turun yliopisto tutkii pohjoisen kasvupaikan vaikutusta tyrnin laatuun. Koemarjoja poimitaan joka syksy. Aiheesta on tehty lukuisia väitöstutkimuksia, ja tulokset ovat paljastaneet, että keskiyön auringon alla kasvavissa tyrneissä on vitamiineja, sokereita ja hyviä yhdisteitä etelän verrokkeja enemmän. Marjat myös säilyvät syömäkelpoisina pidempään.

Alku ei kuitenkaan ollut helppo. Lappalaisen mukaan aluksi istutetut siperialaiset tyrnit kuolivat kaikki. Tämän jälkeen päädyttiin suomalaisiin Tyttiin, Terhiin ja Tarmoon. Ne ovat selvinneet kovistakin talvista.

Tyrnit leviävät juuresta kuin paju. Lappalainen kertoo, että 20 vuoden viljelyn jälkeen hoitaminen on helppoa. Tyrnin juuri kehittää itse typen, eikä kasteluakaan enää tarvita, kun juuret ovat jo niin vahvat.

– Näihin ei tule ruskaa, ja marjoja voi poimia pitkään, ne eivät mene miksikään kun putoavat vasta kevättalvella, Lappalainen sanoo.

Tepastossa linnutkaan eivät ainakaan vielä ole oppineet tyrnin makuun.

Lappalainen kertoo syövänsä kirpsakkaa tyrniä etenkin aamuisin. Tyrnillä on lukuisia terveyshyötyjä. Marja muun muassa alentaa tulehdusarvoja, alentaa aterianjälkeistä insuliinitasoa ja vähentää sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöitä.

Halukkaat tyrninpoimijat voivat olla yhteydessä Bärtil Lappalaiseen. Kaikkia pensaita ei ole saatu poimittua tyhjiksi yhtenäkään syksynä.