Ihmiset

Luoteis-Lappi 50 vuotta: Kunnanjohtajaksi ja kansanedustajaksi samoilla lumilla – onnistuisiko vuonna 2025?

Vuoden 1979 Luoteis-Lappien sivuilta löytyi uutisia Kolarin kunnanjohtajan valinnasta.

Helmikuun 1979 Luoteis-Lappi kertoo, että kuntaan ryhdyttiin tuolloin hakemaan sen ensimmäistä kunnanjohtajaa. ”Vuosikausia kestäneet puolueiden väliset neuvottelut saatiin vihdoin ratkaistua ja virat perustetaan 1. maaliskuuta alkaen”, Luoteis-Lappi uutisoi etusivullaan. Kunnanjohtajan lisäksi hakuun laitettiin kolme muutakin virkaa.

Kunnanjohtajaksi ennakkosuosikki oli sieppijärveläinen kunnansihteeri, kansanedustaja Niilo Koskenniemi (skdl.). Koskenniemi oli tuolloin istunut eduskunnassa ylläpitämässä kolarilaisten vasemmistohistoriaa jo lähes vuosikymmenen, ja hän oli vuonna 1979 Suomen pohjoisin kansanedustaja. Kunnansihteerin tehtävästään hän oli virkavapaalla.

Erikoista oli, että samaan aikaan, kun Koskenniemi pyrki kunnanjohtajaksi, hän haki – ja myös sai – jatkopaikan eduskunnassa saman kevään eduskuntavaaleissa. Tuttuna ja turvallisena ehdokkaana vaalimainoksessaan mainostettu Koskenniemi oli vaalien ennakkosuosikkeja ja keräsi lopulta kolmanneksi eniten ääniä kaikista lappilaisista ehdokkaista.

Luoteis-Lappi haastatteli eduskuntapaikkansa uusinutta Koskenniemeä tuoreeltaan maaliskuussa 1979. Hän korosti työttömyysaihetta ja harmitteli yhden eduskuntapaikan menettämistä lapista etelään. Lehti ei kysynyt, miten hän hoitaisi kaksi vastuullista pestiä yhtä aikaa, jos myös kunnanjohtajan paikka irtoaisi.

Koskenniemi odotetusti kunnanjohtajaksi. Luoteis-Lappi

Ja niinhän siinä sitten kävikin, että toukokuun viimeisenä päivänä Luoteis-Lappi uutisoi: ”Koskenniemi odotetusti kunnanjohtajaksi”. Koskenniemi sai kunnanvaltuustossa taakseen sekä keskustan että kansandemokraattien valtuutetut, mutta molemmat sosiaalidemokraatit halusivat kunnanjohtajaksi tamperelaisen Jukka-Pekka Halmeen. Yhteensä hakijoita oli 11.

Kunnanjohtajan lisäksi Kolari täytti kolme muutakin virkaa samassa sysäyksessä. Maataloussihteeriksi valittiin ainoa hakija, kolarilainen Markku Heikkilä ja taloussihteeriksi Anna-Maria Hautaniemi-Korpela. Elinkeinoasiamiehen pallille istui monille kolarilaiselle tänäkin päivänä tuttu mies: Tapio Niittyranta. Koskenniemi sai eron kunnansihteerin pestistä kesällä, ja seuraajaksi valittiin Jaakko Tiensuu.

Kolari olisi vuonna 1979 kaivannut vakaata kättä kunnanjohtajan pestiin, sillä Luoteis-Lappi uutisoi tuona vuonna useaan otteeseen muun muassa kunnan heikosta rahatilanteesta. Kovaa vauhtia kehittyneeseen kuntaan rakennettiin sekä yksityistä että julkista rakennuskantaa, ja vauhdilla humisevan kehityksen huomaa vuosikerran 1979 sivuilta joka viikko.

Lokakuussa 1979 Luoteis-Lappi uutisoi, että kunnanjohtajan viransijaiseksi valittiin Aaro Tiilikainen.

Muistatko jotain Niilo Koskenniemestä, Aaro Tiilikaisesta tai siitä, miten kunnanjohtajan pestiä hoidettiin 1980-luvun taitteessa? Kerro meille vaikka Uutisvinkki-lomakkeella.