Ihmiset 

Lukiomuistoja ajoilta, kun Narikalla ei ollut katuvaloja eikä harrastusmahdollisuuksia

Esko Laajala ja Ritva Miettinen aloittivat lukion Kittilässä 70 vuotta sitten. Uusi lyseorakennus otettiin käyttöön vasta viisi vuotta myöhemmin. Kuva: Miika Sirkiä

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ritva Miettinen, hänen puolisonsa Esko Miettinen ja Esko Laajala tapasivat Kittilän markkinoilla lohisopan äärellä Soikkelin talossa. Ritva Miettinen ja Esko Laajala valmistuivat keskikoulusta 70 vuotta sitten ja aloittivat lukion, ja kokoontuivat nyt niin sanotusti muistelemaan menneitä.

Ritva Miettinen (o.s. Alatörmänen) syntyi Tepastossa Törmäsen taloon vuonna 1937. Esko Laajala puolestaan on kotoisin Sodankylän Askan kylästä, ja hän tuli Kittilään yhteislyseoon.

Kun Miettinen aloitti oppikoulun 12-vuotiaana Kittilässä 1949, hän tuli isänsä kyydissä veneellä Ounasjokea pitkin Könkäälle 18 kilometrin matkan ja jatkoi bussilla tai taksilla Kittilään. Seuraavan kerran kotiin pääsi joko perunannostolomalle tai jouluksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Muistan, että itkin tyynyn märäksi.

Laajalan ensimmäinen koulutie Kittilään oli helpompi, sillä Sodankylän ja Kittilän välinen tie valmistui juuri lukiotaipaleen alkaessa vuonna 1953.

Lukuvuosi 1954-1955. Kuvassa takana Esko Laajala takarivissä kolmas oikealta ja Ritva Miettinen (os. Alatörmänen) edessä toinen oikealta. Kuva: Miika Sirkiä

Kittilässä majoituttiin aluksi kotimajoituksessa. Miettinen muistelee, että hän asui ensimmäisen puoli vuotta yläkerran huoneessa, jossa ei ollut vessaa. Myöhemmin hän sai diakonissan asunnosta paratiisiksi kuvaamansa huoneen, jossa saattoi esimerkiksi keitellä kahvia kakluunin päällä.

Yhteislyseon koulurakennuksena toimi aluksi rakennus, joka nykyisin tunnetaan Käki-nimisenä nuorisotilana ja rakennus on purkulistalla. Tilat olivat ahtaat ja epäkäytännölliset.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kynttilät olivat pulpeteilla, kun luettiin, Miettinen sanoo.

Sähköä kirkonkylälle saatiin Aakenusjoen sähkölaitoksesta, johon ei pakkasilla riittänyt virtaamaa. Katuvaloja kylässä ei ollut, eikä Miettisen mukaan harrastuksiakaan.

– Pihalla oli leikkikenttä, jossa hypättiin korkeutta ja pelattiin nelimaalia.

Uusi, hieno yhteislyseo valmistui vuonna 1958.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kittilässä oli yksityinen oppikoulu eli Kittilän yhteiskoulu vuosina 1928–1951 ja valtiollinen koulu eli yhteislyseo vuosina 1951–72.

Kittilän lukio on yksi Lapin vanhimmista, ja opiskelemaan tultiin useista eri kunnista. Napapiirin pohjoispuolen ensimmäiset ylioppilaat saivat lakkinsa vuonna 1950.

Kirkonkylän raitti, Narikka, näytti Miettisen mukaan 50-luvulla liki samalta kuin tänä päivänä. Kylällä oli ainakin kirjakauppa, josta ostettiin oppikirjoja sekä Torniaisen vaatetusliike.

Nuorisotila Käki toimi asuntola- ja koulurakennuksena 1950-luvulla. Nykyinen lukiorakennus valmistui 1958. Kuva: Miika Sirkiä

Miettinen ja Laajala saivat ylioppilaslakit vuonna 1956. Ylioppilaita oli yhteensä kahdeksan. Lakkiaisia juhlistettiin ajan tavan mukaisesti Pallaksella.

Miettinen muutti lukion jälkeen etelään, hän asuu nykyisin puolisonsa kanssa Espoossa ja mökkeilee paljon Tepastossa.

Laajalan kouluvuodet Kittilässä eivät jääneet ylioppilasvuoteen. Hän toimi yhteislyseon, keskikoulun ja yläasteen opettajana ja jäi eläkkeelle ala-asteen rehtorin virasta.

Kittilän markkinat ovat tulleet hyvin tutuiksi vuosikymmenten aikana. Laajala kertoi, että ennen niin sanotut Viikatemarkkinat olivat Haudanperällä kaksi viikkoa juhannuksen jälkeen. Tänä vuonna markkinoilta tarttui mukaan uudet kalaverkot.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä