Paikallisuutiset
Lukio oli muoniolaisten lottovoitto 50 vuotta sitten – koulun perustamisesta saadaan kiittää lehtori Annikki Sorvarin sitkeyttä
44 opiskelijaa aloitti Muonion lukiossa 50 vuotta sitten syksyllä 1974.
– Koulutuksellinen lottovoitto.
Niin kuvasi lukion saamista Muonioon vuonna 1974 Irma Kuukasjärvi, joka oli lukion ensimmäisiä opiskelijoita ja syksyn 1977 ensimmäisiä ylioppilaita. Kuukasjärven ajatuksen lottovoitosta jakoi moni perjantaina, kun lukion 50-vuotista taivalta juhlittiin Lappian salissa.
1970-luku oli koulutuksen kannalta muutenkin onnekasta aikaa Muoniossa. Vuonna 1976 kuntaan saatiin myös ammattikoulu, kun Länsi-Pohjan ammattikoulu avasi osaston Muonioon. Kunnassa on siis toiminut sekä lukio että ammattikoulu 1970-luvulta lähtien, ja vuodesta 1994 oppilaitokset ovat olleet tiiviissä yhteistyössä keskenään. Tuolloin lukio muutti Pirkantien rakennuksestaan, nykyisestä kirjastosta, ammattiopiston kanssa samoihin tiloihin Koulutielle. Tätäkin 30-vuotista yhteistyötä juhlittiin perjantaina.
Ennen lukion saamista Muonioon nuoret lähtivät lukio-opintojen perässä Pelloon, Tornioon tai vuodesta 1972 Kittilään. Kolariin lukio saatiin 1973.
Juhlassa puhunut, lapsuutensa ja nuoruutensa Kätkäsuvannossa viettänyt Kuukasjärvi totesi, että lukion saaminen omaan kuntaan oli myös henkilökohtainen lottovoitto.
– Vanhemmillani ei olisi ollut varaa lähettää neljää lastaan toiselle paikkakunnalle opiskelemaan äidin hoitaessa kotiaskareita ja karjaa, isän ollessa milloin määräaikaistyössä ja milloin työttömänä, ei kuitenkaan toimettomana. Me kaikki neljä sisarusta saimme valkolakkimme Muonion lukiosta, hän sanoi.
Lukiossa oli vieläpä pieneksi kouluksi tasokas ainevalikoima. Kuukasjärven tulevaa kieltenopiskelua Uumajan yliopistossa pohjustivat ruotsi, englanti, saksa ja ranska. Ainakin lukuvuonna 1974–1975 Muonion lukiossa pystyi opiskelemaan myös pohjoissaamea.
Äiti sai kunnanisät idean taakse. Mirjan Silvén
Lukiossa aloitti syksyllä 1974 kaksi luokkaa, joissa oli opiskelijoita yhteensä 44. Heitä oli sekä Muoniosta että Enontekiöltä. Kuusi jäi pois ensimmäisen lukuvuoden aikana.
– Lähes poikkeuksetta he ilmoittivat luopumisensa syyksi liian teoreettisiksi ja sittenkin liian pitkiksi koetut opinnot, lukion ensimmäinen vuosikertomus keväältä 1975 kertoo syyksi.
Vuotta Kuukasjärveä myöhemmin, syksyllä 1975 lukionsa aloitti Mirjam Silvén. Hänen äitinsä, keskikoulun äidinkielen ja historian opettaja Annikki Sorvari oli merkittävä toimija lukion saamiseksi Muonioon. Lukio perustettiin Sorvarin aloitteesta.
– Äiti sai kunnanisät idean taakse, Silvén puhui juhlassa.
Hänen äitinsä oli surrut sitä, että moni lahjakas jäi vaille lukiokoulutusta sen vuoksi, että omalla paikkakunnalla ei ollut koulua. Silvénin perhe oli tullut Muonioon Pyhännältä 1960-luvun lopulla. Isä Aarre Sorvari oli kirkkoherrana Muoniossa.
Annikki ja Aarre Sorvarilta on jäänyt jälkipolville heidän vuonna 1972 tekemänsä Muonion koulun kevätlaulu. Se syntyi, kun Sorvari oli opettajana keskikoulussa. Silvén löysi yllättäen, vuosien jälkeen äitinsä sanoittaman ja isänsä säveltämän laulun, ja perjantaina laulu soi 50-vuotisjuhlassa.
– On paljon vaikeaa, en ymmärrä. Kuin muukalainen oon elämässä. Oon oppilas, vain alokas, elomme koulutiellä, Jonna Sinikumpu tulkitsi juhlassa pianon säestyksellä laulun toisessa säkeistössä.
Kun tätä nykyajan koulutuspolitiikkaa tarkastelee, niin suuruuden ekonomia ei aina ole paras. Mirjam Silvén
Annikki Sorvari käynnisti lukiotoimintaa ja toimi opettajana ensivuodet, mutta ei saanut nähdä koulun ensimmäisiä ylioppilaita. Hän kuoli vuonna 1976.
Mirjam Silvén ymmärtää etenkin vuosien jälkeen, kuinka tärkeää pienen lukion yhteisöllisyys, kaverit ja opiskelun tuoma turva oli äidin menettämisen keskellä.
– Meillä oli tosi vahva yhteisöllisyys oppilaiden ja opettajien kesken, Silvén kertoo haastattelussa.
Opettajien luona saatettiin jopa vierailla. Opiskelijoiden ja opettajien rooleista ei kuitenkaan koskaan poikettu vaan niistä pidettiin kiinni. Silvén mainitsi puheessaan erityisesti koulun vahtimestarin Aarne Poutun, isoisähahmon, jota opiskelijat alkoivat puhutella vahtimaisteriksi. Titteli levisi myös opettajien käyttöön.
Silvén ja luokkatoverit pitivät koulusta ja toisistaan niin paljon, että jopa jättäytyivät yhteisestä sopimuksesta luokalle ja kävivät lukiota vielä ylimääräisen vuoden.
Pienestä lukiosta voi saada hyvät lähtökohdat elämään ja opiskeluun siinä missä suurestakin, Kuukasjärvi ja Silvén toteavat.
– Kun tätä nykyajan koulutuspolitiikkaa tarkastelee, niin suuruuden ekonomia ei aina ole paras, Silvén sanoo.
Muonion lukiosta on pieneksi opinahjoksi ponnistanut maailmalle useitakin myöhemmin meritoituneita, he muistuttavat. Heitä ovat esimerkiksi kansanedustajat Heikki Autto ja Johanna Ojala-Niemelä sekä tutkija, saamelaispoliitikko, entinen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Enontekiöläinen Näkkäläjärvi oli lukiossa samaan aikaan kuin Kuukasjärvi ja Silvén. Muonion lukio oli myös enontekiöläisten lähilukio ennen kuin kuntaan saatiin oma, he muistuttavat.
Kuukasjärven oma tie vei Ruotsiin ja kieliä opiskelemaan. Sittemmin suunta vaihtui viestintätieteisiin ja ekonomin tutkintoon. Hän on työskennellyt usealla alalla: yliopistossa, avaruusteknologian alalla sekä viimeksi Lappset-yrityksessä. Myös Silvén on opiskellut ja työskennellyt monipuolisesti kasvatustieteen ja suomen kielen ja kirjallisuuden alalla.
Naiset ovat elämässään vannoneet ikuisen opiskelun ja kouluttautumisen nimeen. Siksi he eivät voi ymmärtää, miksi nykyinen hallitus päätti lakkauttaa aikuiskoulutustuen.
– Nyt kyllä otan poliittisesti kantaa. Tuen poistaminen voi olla monelle kynnyskysymys, Kuukasjärvi sanoo.
Ristiriitaista hänen mielestään on, että nykytyöelämä edellyttää monipuolista osaamista ja osaamisen päivittämistä.
Muonion lukiota onnitteli puheessaan myös kansanedustaja (sd.), lukion ylioppilas vuodelta 1993 Johanna Ojala-Niemelä.
– Tämän hetken tiedon valossa lukiokoulutuksesta ei olla leikkaamassa, hän totesi.
50 vuoden aikana on Suomessa edistytty niin, ettei kenenkään koulutaival ole perheen varallisuudesta kiinni, Ojala-Niemelä puhui.