Paikallisuutiset

Lukijoilta: Kolarin lukiolainen Leena Jaukkuri opiskeli ilmastonmuutosta Kilpisjärvellä – ”Koen suurta huolta arktisen luonnon puolesta”

Arktiset alueet lämpenevät 2–4 kertaa nopeammin kuin muu maailma. Ilmastonmuutos tuli näkyviin lukiolaisille esimerkiksi ohjelmointiharjoituksissa, joissa käytettiin mittausaseman keräämiä tietoja.

Iloinen joukko Tunturi-Lapin lukiolaisia kokoontui Kilpisjärven biologiselle asemalle opiskelemaan ilmastonmuutosta 24.–27. lokakuuta. Asemalle heidät houkutteli Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman tarjoama kolmen päivän intensiivikurssi ”Pohjoinen luonto ja ilmastonmuutos”.

Kurssilla opiskelijat saivat niin luento-opetusta kuin harjoitella tietokoneohjelmointiakin. Luennot käsittelivät ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä tällä kertaa poikkeuksellisesti myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiseen poronhoitokulttuuriin.

Aiheesta kävi paikan päällä luennoimassa yliopistotutkija, saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Helsingin yliopistosta. Tietokoneohjelmointia harjoiteltiin Tunturi-Lapin todellisia ilmastoaineistoja hyödyntäen. Pääosin kurssin sisällöstä ja opetuksesta vastasi fysiikan professori Mikko Sipilä Värriön tutkimusasemalta.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat asioita, joista olen itse henkilökohtaisestikin kiinnostunut. Leena Jaukkuri

Kolarin lukion toisen vuosikurssin opiskelija Leena Jaukkuri tykkäsi kurssista ja sen annista.

– Ilmastonmuutos ja luontokato ovat asioita, joista olen itse henkilökohtaisestikin kiinnostunut. Niiden vaikutukset ovat merkittäviä niin paikallisesti kuin globaalisti, Jaukkuri kertoo.

Tutkijoiden mukaan arktiset alueet lämpenevät 2–4 kertaa nopeammin kuin muu maailma. Se saa Jaukkurin rypistämään kulmiaan.

– Koen itse näin pohjoisessa asuvana suurta huolta arktisen luonnon puolesta, johon kurssillakin syvennyttiin.

Kun tarjoamme opiskelijoille ohjelmointia kotikylän mittausaseman datasta, ilmastonmuutos tulee nuorille näkyvämmäksi. Mikko Sipilä

Tietokoneohjelmointi alkaa olla arkea tämän päivän yliopisto-opiskelussa. Lukioiden opinto-ohjelmassa sitä ei vielä juuri ole.

Professori Sipilä näkee, että ilmastonmuutoksen ja ohjelmoinnin opetuksen yhdistämisellä saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

– Kun tarjoamme opiskelijoille ohjelmointia kotikylän mittausaseman datasta, ilmastonmuutos tulee nuorille näkyvämmäksi, hän sanoo.

Useamman vuosikymmenen mittaisesta aineistosta muutoksen suunta on helpommin havaittavissa kuin ikkunasta ulos katsomalla. Kilpisjärven keskilämpötila on noussut noin 2,5 astetta neljässäkymmenessä vuodessa ja lumipeitteinen aika lyhentynyt reilut kaksi viikkoa.

– Elämme Lapissa hyvin vaihtelevissa sääolosuhteissa, joten hetkellinen sää voi olla likipitäen mitä vain, mutta pitkän aikavälin tilastoista laatimissamme graafeissa muutos näkyy selvästi, Sipilä kertoo.

– Ilmastonmuutos ja luontokato saatiin mielenkiintoisesti yhdistettyä Kilpisjärven sekä Värriön asemien keräämään tietoon esimerkiksi eri eläinlajien ilmenemisestä alueilla, Jaukkuri kommentoi.

Eläinlajien leviäminen uusille alueille ja toisaalta lajien katoaminen on yksi ilmastonmuutoksen näkyviä ilmenemismuotoja.

Panostamme vierailujen opetukselliseen sisältöön. Hannu Autto

Kilpisjärven biologinen asema tarjosi hyvät puitteet kurssien järjestämiselle. Värriössä aseman syrjäinen sijainti ja pieni koko rajaavat ryhmäkoon noin kymmeneen, mutta Kilpisjärvellä voidaan majoittaa reilusti suurempia ryhmiä.

Palvelukoordinaattori Hannu Autto oli tyytyväinen kurssin antiin.

– On aina mukava nähdä uusia ryhmiä asemalla. Olemme Värriön kanssa molemmat Helsingin yliopiston kenttäasemia, ja yhteistyö on siten sekä järkevää että loogista.

Kurssin aikana opiskelijat kävivät Saanan rinteessä sijaitsevalla ilmakehän ja maan vuorovaikutusta mittaavalla Eddy covariance-asemalla. Maastoretki oli usean opiskelijan mielestä yksi kurssin kohokohtia.

Autton mukaan suunnitelmissa onkin kehittää kenttävierailuja tiiviimmin osaksi asemalla vierailevien ryhmien ohjelmaa.

– Aiomme tarjota ryhmille opastettuja kenttävierailuja tutkimuskohteillemme ja panostamme vierailujen opetukselliseen sisältöön, Autto sanoo.

Missään ei pysty paremmin tutustumaan tutkijoiden sekä tutkimusasemien työtehtäviin tai siihen, millaisia vaikutuksia heidän tekemällä työllään on, kuin oikealla tutkimusasemalla. Leena Jaukkuri

Viikonlopun yli kestänyt kurssi oli osa Värriön tutkimusaseman hanketta, jossa vastaavaa kurssia tarjotaan Tunturi-, Pohjois- ja Itä-Lapin lukiolaisille. Rajallisten resurssien vuoksi kaikkia lukiolaisia ei voida ottaa mukaan vaan kurssi on valinnainen kokonaisuus, jonka aiheesta kiinnostuneet voivat suorittaa.

Viimeksi ennen tätä kurssia ryhmä Posion lukion opiskelijoita vieraili Värriön tutkimusasemalla syyskuussa ja seuraavan kerran lukiolaiset ja tutkijat kohtaavat Värriössä helmikuussa, kun Sodankylän lukion ryhmä tulee vierailulle.

Hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, ja sitä rahoittaa Suomen kulttuurirahasto.

Leena Jaukkuri olisi heti valmis lähtemään kurssille uudelleen.

– Missään ei pysty paremmin tutustumaan tutkijoiden sekä tutkimusasemien työtehtäviin tai siihen, millaisia vaikutuksia heidän tekemällä työllään on, kuin oikealla tutkimusasemalla.

Yksi kurssin oheistavoitteita on, että opiskelijat voivat tutustua tutkijoiden työhön todellisissa olosuhteissa.

– Jos aihe kiinnostaa tai haluaa selvittää, voisiko itseä kiinnostaa työ biologisella tutkimusasemalla, kurssi antaa siihen oivan tilaisuuden, Jaukkuri tiivistää.

Kirjoittaja on Sallassa sijaitsevan Värriön tutkimusasemalla työskentelevä väitöskirjatutkija.