Mielipiteet

Lukijalta: llmastosuunnitelman fokus on väärissä asioissa

Osallistuin 11. syyskuuta pidettyyn yleisötilaisuuteen, jossa esiteltiin Kittilän Sitowiselta tilaamaa ilmastosuunnitelmaa. Koska koulutukseni ja työhistoriani liittyy meteorologiaan ja työtaustaani kuului ilmastonmuutosviestintä, menin katsomaan, mitä oli saatu aikaan. Löysin suunnitelmasta puutteita.

Energiaratkaisut-kohdassa ei ollut sanaakaan tuulivoimasta, mutta useassa kohdassa mainittiin aurinkoenergia. Aurinkoenergia ei ole hyvä ratkaisu Kittilän leveysasteella, vaikka ehkä toimii Korppoon saaristossa. Aurinkoenergian määrä on kosmeettinen kovimpana lämmityskautena joulu-helmikuussa. Määrää voi seurata reaaliajassa Fingridin sivulta. Lisäksi ilmastonmuutos tulee lisäämään talvien pilvisyyttä, mikä vähentää vähäistä paistetuntien määrää entisestään.

Tuulienergian avulla Kittilä olisi hiilivapaa (hinku-)kunta ja pääsisi Suomen kansallisten ja EU-sitoumuksien mukaisiin tavoitteisiin vuodeksi 2030, muulla tavoin se tuskin onnistuu. Sopivalle tuulenottoalueelle perustettu 50 tuulivoimalan tuulipuisto tuottaisi Kittilässäkin jopa yhden terawattitunnin verran vihreää energiaa. Tuo määrä pienentäisi kittiläläisen hiilijalanjälkeä vuosittain 600 000 ekvivalenttitonnia!

Koska tuulipuiston perustaminen kestää kauan, olisi aurinkovoimaa kyllä nopeammin tarjolla. Jos valmistelu kestää kauan, sitä suurempi syy olisi mielestäni aloittaa pian. Oikeampi syy hitauteen on, että nykyinen valtuusto on viimeisillä voimillaan pysäyttänyt tuulivoimaselvitykset.

Matkailun lentoliikenteen päästöjä ei suunnitelmassa käsitelty lainkaan, vaikka lentovuoroja lisätään koko ajan. Matkailun päästöt kuuluvat EU:n päästökauppaan, siinä Suomen lentoliikenteelle raportoitu osuus on yli miljoona ekvivalenttitonnia, päästökaupan alaisia on vain puolet siitä.

Yksittäisille matkailijoille tarjottujen kompensointikikkojen sijaan Visit Finland -tyyppisten toimijoiden pitää vaatia matkanjärjestäjiltä selvitys, millä määrällä he ovat ostaneet päästöoikeutta, kun tulevat päästöineen tänne maailman puhtaimpaan ilmaan. Etenkin sitä voisi kysyä brittilentoyhtiöiltä, ja muiltakin, jotka eivät ole EU:n jäseniä.

Lentoliikenteen sijaan eräiden toisten alojen päästöjä seurataan suunnitelmassa tarkasti, esimerkkinä maatalous. Tämä on yllättävää, koska koko Kittilässä on enää kaksi maitotilaa ja yksi lihatila. Tosiasiassa päästöjen lähde on tietenkin porotalous, joka julkisuudessa esiintyy päästöttömänä. Suunnitelmassa tulisi jättää maatalous maininnaksi sivulauseeseen, ainakin niin kauan, kun todellista päästölähdettä, tuotteen ostanutta kuluttajaa, ei lasketa CO2-lähteeksi.

Metsätalouden hiilinielujen vahvistaminen mainittiin dokumentissa. Toimia ei kuvattu tarkemmin, mutta arvata saattaa, että metsänomistajalle, joka muutenkin tekee paljon sitomalla muiden päästöjä, luodaan helposti velvoitteita tehdä vielä enemmän, jotta muiden ei tarvitsisi tehdä mitään. Sanallakaan ei mainittu yhdyskuntarakentamiseen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Mitä tapahtuu hiilen sidonnalle, kun taajamassa vedetään asfalttikerros maankuoren päälle? Jos päälle rakennetaan vielä ostoskeskus, paikalla ei kasva sataan vuoteen mitään. Avohakkuunkin jälkeen hiilensidonta alkaa seuraavana kasvukautena.

Ilmaston lämpeneminen etenee. Tänä kesänä tehoisan lämpötilan summa oli jo 6. syyskuuta Sodankylässä 1143. Ero on suuri menneeseen ilmastoon, jossa luku oli 850. Viime heinäkuussa ei yölämpötila käynyt nollan alapuolella yhdelläkään havaintoasemalla, ei edes tunturiasemilla, mikä on historiallista. Maailman sääilmiöitä koskevia iltauutisia seuratessa on syytä muistaa, että nyt kysymys ei ole elokuvasta, vaan todellisuudesta.

Sitowisen tekemässä ilmastosuunnitelman toteutuksessa ei teknisesti ole moittimista, mutta sisällössä valitettavasti on. Suunnitelman fokus on väärissä asioissa ja tässä muodossaan työ tulee jäämään ilmastoon vaikuttavuudelta vähäiseksi.