Muualta Lapista

Lohihovi tunnetaan munkeistaan, mutta toinen vetonaula on ollut rimpakka-leipä

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kahvila Lohihovi on monille Rovaniemi—Kittilä-väliä kulkeville tuttu taukopaikka.

Lohihovi aukaisi ovensa vuonna 1985. Kuva: Eine Keskinivan ja Kalervo Keskinivan arkisto

Vuosi oli 1985, kun Lohihovin perustaja Eine Keskiniva toteutti pitkäaikaisen unelmansa omasta kahvilasta ja hänen veljensä Tauno Hattukangas yhdessä vaimonsa Marjan kanssa tulivat yhtiökumppaneina mukaan perustettuun liiketoimintaan.

Idea lähtikin Einellä aikoinaan Ounasjokivarren yrittäjäkurssilta, joka pidettiin 21. toukokuuta 1984. Jo siellä veli Tauno oli mukana. Pian sen jälkeen Lohinivan kelorakenteinen kahvilakiinteistö sai alkunsa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

”Siellä pitää olla sellainen lämpöinen tunnelma, niin kuin pirttiin astuisi. Taidetta olisi esillä ja kotiruokaa olisi tarjolla”, Eine on kuvaillut haavettaan kahvilasta.

Ensimmäisten vuosien aikana Kahvila Lohihovi saavutti nopeasti suosiota paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden keskuudessa. Erityisesti kahvilan munkit, jotka Eine valmisti perinteitä kunnioittaen ja rakkaudella, houkuttelivat asiakkaita pitkienkin matkojen takaa.

– Munkeista onkin ollut puhetta, vieläkin niistä tullaan sanomaan, että kyllä sieltä Lohihovista parhaat munkit saapi. Eräs Rovaniemeltä Kittilään matkannut lääkärikin kertoi aina pysähtyneen munkkikahville nyt jo edesmenneen Einen puoliso Kalervo Keskiniva muistelee.

Paikalliset tulivat lauleskelemaan ja pitemmältäkin saapui väkeä. Tiina Keskiniva
Eine Keskiniva palkittiin Rovaniemen maalaiskunnan yrittäjäpalkinnolla 1990. Kuva: Eine Keskinivan ja Kalervo Keskinivan arkisto

Lapin Kansassa vuonna 1990 Eine kertoi työn olevan mieluisaa ja yrityksen olevan vahvalla pohjalla senkin jälkeen, kun emäntä itse näkee tehneensä tarpeeksi töitä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ounasjoen tienvarsi elää ohikulkijoista, joita tie tulvii hiihtolomakaudesta ruskaan. Vuoden pimeimpään aikaan kulkijoita on harvakseltaan, mutta tupa täyttyi paikallisista varsinkin lauantai-iltaisin tanssin ja karaoken merkeissä. Lohihovissa oli iloinen ja eläväinen tunnelma.

– Paikalliset tulivat lauleskelemaan ja pitemmältäkin saapui väkeä, muistelee Eine Keskinivan tytär Tiina Keskiniva, joka työskenteli Lohihovissa sen alkuaikoina.

– Linja-autot pysähtyivät ja joskus pihassa oli jopa viisikin linja-autoa yhtäaikaa.

Lohihovissa on ollut tarjolla kotiruokaa alusta asti. Yksi vetonaula oli rimpakka-leipä joka sisälsi kurkkusalaattia, ketsuppia, sinappia ja juustoa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Marja Hattukangas on ollut keittiössä vastaamassa ruoasta, jota on tehty taidolla tähän päivään asti.

Taiteen merkitys on ollut Lohihovissa näkyvillä. Paikallista taidetta myytiin erityisesti Keski-Eurooppaan. Kuukausittain tuli uusia tauluja taiteilijoilta ympäri Lappia. Tänäkin päivänä seiniltä saa ihastella tauluja.

Lohihovin sisustus on saanut asiakkailta kiitosta. Puutavaraa ostettiin Kittilästä, ja Eine ja Marja suunnittelivat ja tekivät Lohihovista tutuksi tulleet penkit ja pöydät.

Myös itse hirsinen rakennus on tuottanut ihastusta. Sen rakensi Tauno Hattukangas Kinisjärvellä. Sieltä se siirrettiin nykyiselle paikalleen, ja mukana oli paljon ahkeraa väkeä pystyttämässä hirsistä kahvilaa, joka lämpöisällä tunnelmallaan on tuonut iloa sekä paikallisille että matkailijoille.

Hirsinen rakennus rakennettiin Kinisjärvellä, jonka jälkeen se siirrettiin nykyiselle paikalleen. Kuva: Eine Keskinivan ja Kalervo Keskinivan arkisto

Lohihovin nimi tuli Lohinivan ja honkarakennuksen mukaan, sillä Lohinivassa virtaavassa Ounasjoessa oli aikoinaan paljon lohta.

– Honkarakennus on kuin iso pirtti. Leveät penkit seinän reunustalla, joissa vieraat saavat istua.

Eine Keskiniva ja Tauno Hattukangas olivat puheliaita ja ottivat kaikki asiakkaat vastaan avoin sydämin.

Eine Keskinivan jäätyä eläkkeelle terveyssyiden vuoksi, kahvilan ylläpidosta vastuun ottivat hänen veljensä Tauno Hattukangas ja tämän vaimo Marja Hattukangas. He jatkoivat perinteitä kunnioittaen kahvilan pyörittämistä ja toivat mukanaan omia ideoitaan liiketoiminnan kehittämiseksi.

Kahvila Lohihovi on säilynyt paikallisten ja matkailijoiden suosiossa jo lähes neljän vuosikymmenen ajan. Se on enemmän kuin pelkkä kahvila.

– Se on yhteisön sydän, paikka, jossa ihmiset kokoontuvat nauttimaan hyvästä ruoasta, herkullisista munkeista ja toistensa seurasta.

Nykyään Marja Hattukangas pitää Lohihovia ja jatkaa pitkään suvussa pysyneen kahvilan ylläpitoa perinteikkäästi samoilla resepteillä, jotka ovat tulleet tutuksi jo vuosien varrella. Tällä hetkellä Lohihovi etsii uutta yrittäjää.

Kuvassa Tauno Hattukangas, Eine Keskiniva, Kalervo Keskiniva Ja Marja Hattukangas. Kuva: Eine Keskinivan ja Kalervo Keskinivan arkisto
Lohihovin rakentaminen aloitettiin varhain keväällä. Kuva: Eine Keskinivan ja Kalervo Keskinivan arkisto
Katontekohommissa. Kuva: Eine Keskinivan ja Kalervo Keskinivan arkisto
Vanhoja kuvia Lohihovin alkuajoilta. Kuva: Miia Korhonen

Kirjoittaja on Lohihovin perustaja Eine Keskinivan lapsenlapsi.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä