Ihmiset

Lilja Takalo luottaa lapinrummun voimaan eikä halua, että se on vain koriste seinällä

Henkisyydestä kiinnostuneen Takalon mukaan lapinrummun sointi rentouttaa, poistaa stressiä ja vie kuulijansa mielikuvamatkoille omaan itseensä.

– Lapinrummun parantava voima perustuu siihen, että se vahvistaa meidän sisällämme olevaa rumpua väreilemään voimakkaammin, minkä ansiosta rummun sointi poistaa asioita, jotka eivät kuulu kehoon. Me kaikki olemme oikeasti rumpuja, vaikka emme sitä tiedostakaan, Rovaniemellä asuva, mutta kittiläläiset juuret omaava Lilja Takalo toteaa perjantaisena aamupäivänä Könkäällä olevan Tonttulan Revontulikodan yläkerrassa.

Yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksen lapinrumpujen valmistamisesta ja niiden käytöstä omaava Takalo on tullut Tonttulaan pitääkseen vielä saman päivän iltana alkavaa ja viikonlopun yli kestävää lapinrummun valmistukseen perehdyttävää kurssia.

Hänen vierailunsa on osa samaisena viikonloppuna järjestettyjen Henkisen kasvun päivien ohjelmaa.

– Aiemmin kuljin pitämässä rumpukursseja ympäri maata, mutta nyttemmin olen vähentänyt sitä työtä. Rummun käyttöä opetan, jotta se ei jäisi pelkäksi koristeeksi seinälle. On tuhlausta jättää rumpua käyttämättä, sillä se ei auta ketään seinällä, Takalo muistuttaa.

Rummutus on tuttua keholle koska me kaikki ihmiset kuuntelemme sitä kohdussa yhdeksän kuukautta.

Rovaniemen Henkinen Kehitys ry:n ja erilaisten energiahoito-opiskelujen kautta henkisyyteen perehtynyt Takalo listaa lapinrummun avulla tehtäviin hoitoihin muun muassa stressin ja univaikeuksien poistamisen.

Hän toivoisi nuorten äitien käyttävän rummun sointia vauvojaan nukuttaessa ja toteaa rummun rentouttavan soinnin voivan auttaa vauvojen lisäksi muunkin ikäisiä lapsia ja nuoria, kuten myös vanhempiakin ihmisiä voimaan paremmin sekä purkamaan ahdistusta ja stressiä.

– Jos ei omista lapinrumpua, niin äidit voisivat soittaa vauvoilleen lapinrummutusta, vaikka netin kautta. Rummutus on tuttua keholle koska me kaikki ihmiset kuuntelemme sitä kohdussa yhdeksän kuukautta ja myös siksi, että meissä kaikissa sykkii oma sydänrumpumme. Rumpu rauhoittaa, rentouttaa ja auttaa kipuihin, Takalo luettelee.

Suhtautuminen henkisiin asioihin on vapautumassa, vaikka vieläkin on 1600-luvun vainojen synnyttämää pelkoa lapinrumpuja kohtaan.

Kiinnostuksen henkisiin asioihin Takalo sanoo saaneen maahisista, henkiolennoista ja menneistä parantajista tarinoita kertoneelta isältään.

– Haluan säilyttää vanhat tarinat ja kertoa niitä rummun kautta eteenpäin. Edelleenkin tunnen maahisten energian, kun kuljen metsässä, Takalo sanoo silmääkään räpäyttämättä.

Takalo puhuu lapinrummun vaikutuksesta, voimaeläimistä tai tarustojen ylisistä ja alisista yhtä avoimesti ja itsestään selvänä kuin mistä tahansa arkisesta asiasta. Hänelle ne edustavat luontoa eikä niissä vaikuta olevan mitään outoa tai kummallista.

– En ole koskaan kärsinyt maailmankatsomuksestani. Suhtautuminen henkisiin asioihin on vapautumassa, vaikka vieläkin on 1600-luvun vainojen synnyttämää pelkoa lapinrumpuja kohtaan. Toivoa on, että ihmiset alkaisivat ajattelemaan omilla aivoillaan ja näkisivät ihmisten pahoinvoinnin ja ahdistuksen, Takalo sanoo.

Lapinrumpujen kehikko on joko mäntyä, haapaa tai koivua ja siihen käytettävä nahka yleisimmin parkittua poronnahkaa, vaikka hirven- tai peurannahkakin käy.

Menneiden aikojen shamaanit hakivat rumpuihinsa erityisen voimapuun metsästä, mutta tänä päivänä kehikkoja saa ostettua valmiina.

Takalon kursseilla valmistetaan rumpuja eri tekniikoilla. Perinteisellä sitomatyylillä tehdyissä rummuissa kehikon päälle pingotettu nahka käännetään ja sidotaan alapuolella nahkanyörillä.

Rummun värjäys tehdään luonnonväreillä. Yön yli kuivuttuaan nahan pintaan ilmestyvät kuviot vahvistetaan ja lopuksi rumpu vihitään käyttäjälleen.

Halutessaan rumpuihin voi myös maalata vanhoista luola- ja kalliomaalauksista tuttuja esihistoriallisia kuvioita, jotka symbolisoivat muun muassa ihmisen ja maailmankaikkeuden syntyä.

Tonttulassa Takalon rumpukurssille osallistunut sodankyläläinen Päivi Majanmaa pitää rummun tekemistä helppona, vaikka hän ei suuremmin käsitöitä harrastakaan.

Kurssille Majanmaan sai hakeutumaan pitkäaikainen haave lapinrummun teosta.

– Tulen rummuttamaan, mutta en tiedä vielä tarkemmin, että missä. Lopullisesta rummun kuviosta en osaa sanoa tarkemmin. Katson, kun nahan pinta on kuivunut, mitä siinä näkyy, Majanmaa suunnittelee.

– Sain eilen kurssin alkajaisiksi Liljalta rumpuhoitoa. Se tuntui työpäivän päätteeksi erittäin rauhoittavalta. Rummuttamisen vaikutuksesta sairauksista paranemiseen en ole aivan varma.

Jatkossa Lilja Takalo tulee pitämään Tonttulassa kerran kuussa järjestettävää lapinrumpupiiriä, jossa perehdytään erityisesti lapinrummun käyttöön. Lisätietoja tapahtumista löytyy Tonttulan nettisivuilta.