Paikallisuutiset

Teeri koivussa. Kuvituskuva. Kuva: Markku Myllylä

Latvalinnustus alkoi – Metsästäjä: huomioi alueen lintutilanne ja metsästä vastuullisesti

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Urosmetson ja -teeren talvimetsästys alkoi perjantaina 10. tammikuuta Kittilässä ja muissa Lapin kunnissa. Metsästys jatkuu tammikuun loppuun asti.

Urosmetson ja -teeren talvipyynti aloitettiin kuusi vuotta sitten vuosikymmenten tauon jälkeen. Sallittu pyyntialue on vaihdellut lintutilanteen mukaan. Edellytyksenä pyynnille on, että lajien kannat ovat riittävän runsaita.

Tänä vuonna tammikuun pyynti on mahdollista rajatulla alueella Pohjois- ja Itä-Suomessa. Viime vuoteen verrattuna latvalinnustusalue supistui lintutilanteen mukaisesti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Urosteeren ja urosmetson talvinen latvalinnustus on tänä vuonna sallittua Lapissa Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Ylitornion kunnissa. Pohjois-Pohjanmaalla latvalinnustetaan Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Urosmetsoa saa metsästää myös Pohjois-Karjalassa Heinäveden, Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa.

Metso- ja teerikannan kehitys on ollut vahvaa viime vuosina erityisesti Itä- ja Keski-Lapissa sekä Koillismaalla, Suomen riistakeskus tiedottaa. Metsokanta pysyi vahvana myös Pohjois-Karjalan eteläosissa. Näillä alueilla lajien pitkäaikainen kannankehitys on ollut pääosin nousevaa ja tiheys keskimääräistä tasoa korkeampi.

Selvitysten mukaan vain 11–15 prosenttia metsästäjistä saa saalista ja metson saadakseen pitää hiihtää yli sata kilometriä umpihangessa, Marko Svensberg.

Metsästäjät ovat päässeet kuuden vuoden ajan tutustumaan perinteiseen pyyntimuotoon. Latvalinnustuksen haastavat pyyntiolosuhteet vaativat metsästäjältä taitoa ja sitkeyttä. Runsas lumipeite, kylmät säät ja keskitalven vähäinen päivänvalo asettavat metsästäjät koetukselle.

– Latvalinnustuksessa liikutaan yleensä suksilla hiihdellen ja tähyillään puihin ruokailemaan nousseita lintuja. Puissa ruokailevia lintuja on usein haastavaa lähestyä ampumaetäisyydelle, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Latvalinnustus tarjoaa mahdollisuuden liikkua talvisessa metsässä, kokea hiljaisuus ja seurata villin luonnon elämää. Saalis on harvinainen.

– Selvitysten mukaan vain 11–15 prosenttia metsästäjistä saa saalista ja metson saadakseen pitää hiihtää yli sata kilometriä umpihangessa, Svensberg kertoo.

Lintutiheydet voivat vaihdella paikallisesti paljon. Metsästäjien on syytä suhteuttaa saalismääränsä metsästysalueensa lintutilanteeseen.

Suomen riistakeskus muistuttaa, että vastuullinen metsästys on suomalaisen metsästyskulttuurin perusta. Metsästäjät osallistuvat aktiivisesti riistakolmioiden laskentaan, mikä antaa kattavaa tietoa lintukantojen tilasta. Viime kesänä metsästäjät laskivat lähes tuhat riistakolmiota, ja tämä vapaaehtoinen ponnistus on keskeinen osa kestävän metsästyksen suunnittelua ja metsästysaikojen määrittämistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Katso metsästysajat: https://metsastajalehti.fi/metsastysajat/

Tutustu vastuulliseen metsäkanalintujen metsästämiseen: https://www.riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/vastuullisuus-ohjeet/metsakanalintujen-metsastys/

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä