Kulttuuri

Lappilaiset saavat olla ylpeitä taiteestaan ja kulttuuristaan − Lapin kulttuurifoorumi hakee alalle kasvua

Lapin kulttuurifoorumi kokosi taiteen, kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisia ja harrastajia Kemijärvelle torstaina.

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen hehkutti Koti-Lapin haastattelussa pohjoisen kansainvälisestikin tunnustettua tekemistä.

– Lapin kulttuuri on todella elinvoimainen ja jatkuvasti uusiutuva. Täällä on paljon korkeatasoisia taiteilijoita ja hyvä yhteistyön henki.

Meriläinen mainitsee esimerkkinä kasvua synnyttäneestä yhteistyöstä lastenkulttuuriyhdistys Kattilan, joka pystyy tarjoamaan ison alueen lapsille ja nuorille monipuolista lastenkulttuuria.

Lappilaisen kulttuurin menestystarinat inspiroivat muuallakin. Sodankylän elokuvajuhlista puhutaan elokuva-alalla kautta maailman. Saamelaismuseo Siida on suosittu.

– Sitä käytetään koko museoalalla esimerkkinä, ja se valittiin viime vuonna vuoden eurooppalaiseksi museoksi.

Meriläisellä on mökki Enontekiöllä, joten pohjoisen maisemat ovat hänelle tuttuja. Hän toivoo, että Oulun kulttuuripääkaupunkihanke tuottaa ensi vuonna Lappiinkin kasvua.

Kulttuurifoorumi jatkoi kasvuohjelmatyötä, jonka tarkoituksena on luoda alalle kehittämissuunnitelma ja tuoda taide ja kulttuuri näkyvämmäksi osaksi Lappi-brändiä.

Lappi-brändi 2.0 -hankkeen projektipäällikkö Katariina Imporanta Lapin liitosta kertoo, että kulttuuripalvelut tavoittavat pohjoisessa valtavasti ihmisiä.

– Lapissa oli vuonna 2023 noin 370 000 museokävijää, eli noin kaksi kertaa enemmän kuin maakunnassa on asukkaita. Kirjastot ovat pieniä kulttuurikeskuksia.

Lapissa oli vuonna 2023 noin 370 000 museokävijää, eli noin kaksi kertaa enemmän kuin maakunnassa on asukkaita. Kirjastot ovat pieniä kulttuurikeskuksia. Katariina Imporanta

Lapissa on muun muassa museotoimintaa, alueteatteri, Lapin kamariorkesteri ja paljon itsenäisen taiteen ja kulttuurin tekijöitä.

Tapahtumia on paljon ja ne ovat omaperäisiä: saamelaisalueen Kaamoksen kuvia -elokuvafestivaali, saamelaismusiikin festivaali Ijahis Idja, Hiljaisuus-festivaali Kittilässä ja joitakin viikkoja sitten järjestetty Pyhä Sana -sanataiteen festivaali. Uusia syntyy, kuten Kemijärvellä vasta järjestetty barokkifestivaali.

– Monitaiteisuus on vahvuus. Esimerkiksi Hiljaisuus yhdistää nykysirkusta ja modernia klassista musiikkia, Rosa Meriläinen sanoo.

Tapahtuma- ja musiikkikenttä ovat vahvoja.

– Jaakko Laitinen ja Väärä raha sai etno-Emman viime keväänä, ja Lapin kamariorkesterin kapellimestari John Storgårds on lähdössä Kanadaan kapellimestariksi, Katariina Imporanta listaa.

Ala on myös kansainvälinen, sillä Pohjois-Norjaan ja Ruotsiin tehtävä yhteistyö on arkipäivää.

Hankkeessa on tutkittu Lapin luovien alojen, taiteen ja kulttuurin tilannekuvaa, ja raportti julkistettiin kesäkuussa. Sen mukaan kulttuurialojen tuotto oli Lapissa vuonna 2023 reilut 150 miljoonaa euroa. Summa sisältää laajasti eri tahoja, muun muassa kirjastot, visuaalisen ja esittävän taiteen, kirjallisuuden, audiovisuaalisen kulttuurin ja multimedian sekä arkkitehtuurin.

Luovien alojen yritykset työllistivät 930 henkilötyövuoden verran, ja niiden liikevaihto oli 76 miljoonaa. Summa ei sisällä yhdistystoimintaa ja vapaaehtoistyötä.

Alan laajuutta ei ole aiemmin koottu yksiin kansiin.

– Haluamme, että Lapissa ymmärrettäisiin, miten elintärkeitä voimavaroja taide ja kulttuuri ovat kuntien elinvoimalle. Meitä ei pidä hengissä pelkkä kaivostoiminta, teiden kunto ja matkailuala, vaan tarvitsemme myös hengen ravintoa ja elämyksiä, Imporanta sanoo.

Hän toivoo, että matkailussa tarjottaisiin porojen ja revontulten rinnalla korkeatasoista taidetta. Esimerkkinä tästä on kulttuurifoorumissa esiintynyt Paula Vilmi, joka tekee Harrinivassa matkailijoille varjotaide-esityksiä.

Meitä ei pidä hengissä pelkkä kaivostoiminta, teiden kunto ja matkailuala, vaan tarvitsemme myös hengen ravintoa ja elämyksiä. Katariina Imporanta

Kulttuurin tukemisesta puhutaan paljon, mutta Katariina Imporanta muistuttaa, että kulttuurin suurin rahoittaja pohjoisessakin ovat yksityiset ihmiset, jotka ostavat lippuja, maksavat musiikista ja käyvät elokuvissa. Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä taiteen ja tieteen rahoittaja Lapissa, ja sen säätiöomaisuus on koottu yksityisiltä lahjoittajilta. Julkinen rahoitus täydentää yksityistä tuloa.

– Taiteilijoita ei kannata kenenkään kadehtia. Täälläkin on kuultu, miten pieninä palasina leipä on maailmalla, ja paljon he joutuvat ahkeroimaan, Rosa Meriläinen huomauttaa.

– Haluamme maakuntaliitossa olla vastavoima leikkauksille ja saada mahdollisuudet käyttöön. Taide- ja kulttuuriammattilaiset Lapissa ovat korkeakoulutettuja ja heillä on laaja osaaminen, Imporanta sanoo.

Päivän aikana järjestettiin taiteilijoiden työn rahoituksesta ja tuesta paneelikeskustelu, jossa korostui yhteistyön ja kollegiaalisen tuen merkitys. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sirpa Iivari esitteli Kemijärven taide- ja kulttuuritoimintaa sekä luovien alojen merkitystä elinvoiman edistäjänä. Tapahtumat kutsuvat vierailijoita, ja joillekin ne voivat olla syy muuttaa Kemijärvelle. Asukkaille ne ovat hyvinvoinnin lähde. Yksi Lapin vahvuuksista on valtava määrä vapaaehtoistyötä.

Lappi-brändi 2.0 järjestää kulttuurifoorumin vielä ensi vuonna, mutta sen jälkeen vastuu siirtyy jollekin muulle taholle.

Imporanta kannustaa kaikkia käyttämään taide- ja kulttuuripalveluita.

– Kannattaa lähteä kokemaan taidetta ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Siitä saa merkityksellisyyttä elämään ja samalla voi osoittaa tukensa taiteilijoille.