Paikallisuutiset

Lapissa on pian vain yksi keskussairaala – Päättäjät ovat huolissaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmista

Aluevaltuusto keskusteli Luostolla Sodankylässä sairaalaverkon lisäksi lappilaisten hyvinvoinnista.

Terveydenhuoltolaki muuttuu lokakuun alussa. Lapissa voi sen jälkeen olla enää yksi keskussairaala. Länsi-Pohjan sairaala Kemissä menettää keskussairaalastatuksensa, ja se vaikuttaa muun muassa leikkaus- ja yöpäivystystoimintaan.

Lapin hyvinvointialue on vastustanut lain muutosta, mutta ministeriö on velvoittanut toimeenpanemaan lain vaatimat muutokset.

Kaikki aluepäättäjät eivät ole olleet tyytyväisiä siihen, miten asiaa on hyvinvointialueella valmisteltu. Maanantaina Luostolla Sodankylässä kokoontunut aluevaltuusto äänesti siitä, asettaako se tilapäisen valiokunnan arvioimaan erikoissairaanhoidon muutosten johtamisen onnistumista.

Onko oltu tasapuolisia? Onko sairaaloiden työnjako suunniteltu tasapuolisesti? Onko otettu huomioon kaikki näkökulmat? Outi Keinänen

Tilapäisen valiokunnan perustamista esitti keskustan torniolainen aluevaltuutettu Outi Keinänen.

– Meillä on huoli muutoksen johtamisesta. Onko oltu tasapuolisia? Onko sairaaloiden työnjako suunniteltu tasapuolisesti? Onko otettu huomioon kaikki näkökulmat? hän kysyi.

Huolestuttavaa palautetta valmistelusta on tullut Keinäsen mukaan erityisesti Länsi-Pohjan keskussairaalasta.

– Tässä ei vielä aseteta kenenkään luottamusta kyseenalaiseksi, mutta jos näitä asioita ei panna kuntoon, sekin voi tulla eteen.

Päätöstä edelsi pitkä keskustelu, jonka päätteeksi äänestettiin. Keinäsen esitys hävisi äänin 40–19 aluehallituksen esitykselle.

Aluevaltuuston päätökseksi tuli lopulta vain merkitä tiedoksi ne vastaukset, jotka aluehallitus antoi valtuutettujen kesällä esittämiin kysymyksiin sairaaloiden palveluverkkomuutoksen valmistelusta. Vastauksista keskusteltiin ensimmäisen kerran jo elokuun kokouksessa, mutta silloin päätettiin, että vastauksia täydennetään syyskuun kokoukseen.

Kokouksessa kuultiin myös asiantuntijoita. Lakimuutoksia esitteli valtuutetuille lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja, lääketieteen tohtori ja kardiologian dosentti Mikko Pietilä kertoi häneltä tilatusta ulkopuolisesta selvityksestä, joka koski Lapin alueen kardiologian eli sydäntautien erikoisalan palvelujen järjestämistä. Pietilä esitti, että kardiologiset toimenpiteet kannattaisi jatkossa keskittää Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjassa olisi jatkossa kardiologian poliklinikkatoimintaa.

Se, mitä meiltä odotetaan, on jonkinlaista toimeenpanokykyä ja myös kykyä muutoksiin. Timo Peisa

Lokakuun alussa voimaan tulevan lain mukaan Länsi-Pohjan sairaalassa ei saa enää olla monierikoisalaista yöpäivystystä, raskasta kirurgiaa eikä kirurgista vuodeosastoa. Siellä on jatkossa tarkoitus tehdä enemmän lyhytjälkihoitoisia toimenpiteitä, joihin potilaita ohjataan myös muualta Lapin alueelta.

Keskustelussa esitettiin sekä valiokunnan perustamista kannattavia että vastustavia puheenvuoroja. Osa vastustajista sanoi, että tunnistaa valmisteluun liittyvät puutteet muttei pidä valiokuntaa oikeana ratkaisuna korjata tilannetta.

Heli Trög(lapsit.) kannatti Keinäsen esitystä valiokunnasta. Hän muun muassa kertoi, ettei Länsi-Pohjan henkilöstö koe tulleensa kuulluksi.

– Länskän toimijoilla on ollut käsitys, että kun raskasta kirurgiaa joudumme lain velvoittamana siirtämään LKS:ään, niin sinne annettaisiin korvaavia toimenpiteitä eli lain sallimaan leikkaustoimintaa siirtyisi sinne. On osoittautunutkin sitten, että tähän kaikki toimijat eivät sitoudu tai suostu, hän sanoi.

Myös Miia Alasaarela (sd.) oli valiokunnan perustamisen kannalla. Hän peräsi vaikuttavuusarviointeja ennen päätösten tekemistä.

Silloin kun on hankaluuksia, olisi varmaan syytä keskittyä olennaiseen. Raija Kerätär

Tommi Lepojärvi (kesk.) sanoi, että rivivaltuutettu saa asioista vain vähän tietoa. Myös hänestä valiokunnan perustaminen olisi perusteltua.

Aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa (kesk.) muistutti aluevaltuutettuja siitä, että Lapin hyvinvointialue on parhaillaan valtion arviointimenettelyssä, joka rajoittaa aluevaltuuston toimivaltaa. Valiokunnan perustamista hän ei kannattanut.

– Arviointiryhmä on asettanut erikoissairaanhoidon laajan työryhmän. Se tuottaa lokakuun puoliväliin mennessä toimenpide-ehdotuksen, joka tulee luultavasti aika pitkälle siivittämään meidän erikoissairaanhoidon ratkaisuja. Se, kuinka sitova se on, nähdään sitten, mutta taatusti tulee erittäin paljon erikoissairaanhoidon järjestelyihin vaikuttavia muutoksia, jotka vaikuttavat sekä Länsi-Pohjaan että LKS:ään, hän sanoi.

– Se, mitä meiltä odotetaan, on jonkinlaista toimeenpanokykyä ja myös kykyä muutoksiin.

Raija Kerätär (kesk.) sanoi haluavansa luottaa viranhaltijoihin.

– Silloin kun on hankaluuksia, olisi varmaan syytä keskittyä olennaiseen. Minusta meidän olennaisin asia on ylläpitää ja varmistaa, ehkä pelastaa, Lapin hyvinvointialueen itsenäisyys, hän sanoi.

Tämä kaivaa vain entistä enemmän syvempää kuilua. Tuomas Koskiniemi

Jonna Parviainen (vas.) ei pitänyt valiokunnan perustamista perusteltuna, koska valiokunnalle kaavaillut tehtävät ovat hänestä jo monelta osin olemassa olevien toimijoiden vastuulla. Valiokunnan perustaminen sitoisi resursseja.

– Tässä tilanteessa meidän tulee vahvistaa olemassa olevia rakenteita, ei rakentaa uusia rinnakkaisia prosesseja, hän sanoi.

Tuomas Koskiniemi (ps.) oli samoilla linjoilla Parviaisen kanssa.

– Keinänen sanoo, ettei tämä ole epäluottamus, mutta tämä on nimenomaan sitä. Tämä kaivaa vain entistä enemmän syvempää kuilua, hän sanoi.

Lapsilla ja nuorilla ahdistuneisuus ja mielenterveyden haasteet ovat huolestuttavan yleisiä. Miia Länsitie

Monessa muussakin puheenvuorossa toivottiin, että aluevaltuustoa jakaneesta sairaalauudistusasiasta päästäisiin jo eteenpäin ja yhteistyö paranisi.

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela vetosi valtuutettuihin ja toivoi, että aika ja energia käytettäisiin niihin toimiin, joilla talous saadaan tasapainoon ja joilla pystytään turvaamaan palvelut.

– Ensi keväänä arviointiryhmältä tulee niin sanottu tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Jos jokainen kuvittelee inhokkiruokaa, josta ei yhtään tykkää, ja ajattelee sitä vielä pikkuisen pilaantuneena ja kylmäksi päässeenä ja annoksen tuplana, niin se on se, mikä meillä itse kullakin tulee vielä nieltäväksi ennen kuin arviointimenettely on ohi ja ollaan niin sanotusti normaalitilanteessa, hän sanoi.

Aluevaltuusto käsitteli maanantaina myös Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja merkitsi sen tiedoksi. Siitäkin liki kuusituntiseksi venyneessä kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti.

Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksesta selviää, että lappilaisten sairastavuus on koko maata korkeampaa. Alueen väestöllinen huoltosuhde on korkea, ja aikuisväestön työkyvyssä esiintyy haasteita. Ylipaino on Lapissa yleistä sekä lapsilla että työikäisillä, ja erityistä huolta herättää lasten ja nuorten mielenterveysongelmien yleistyminen.

– Lapsilla ja nuorilla ahdistuneisuus ja mielenterveyden haasteet ovat huolestuttavan yleisiä. Jopa noin viidesosa lapsista kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, ja vain noin neljä viidennestä alakoulun oppilaista ja yläkoulun oppilaista kaksi kolmasosaa kokee olevansa tyytyväinen elämäänsä, erityisasiantuntija Miia Länsitie kertoi esitellessään hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta.

Kertomus toimii pohjana hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmalle, joka laaditaan vuosille 2026–2029.

– Samalla tavalla psyykkinen kuormittuneisuus korostuu aikuisilla, etenkin matalan koulutuksen omaavissa ryhmissä lähes joka viides kokee olevansa psyykkisesti merkittävästi kuormittunut, Länsitie sanoi.

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita on Lapissa muuta maata enemmän.

Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksesta selviää myös, että alueen erityispiirteet, kuten pitkät välimatkat, harvaan asutut alueet ja palveluiden saatavuus, vaikuttavat kaikissa ikäryhmissä kokemukseen arjen turvallisuudesta. Iäkkäillä korostuvat etenkin yksinäisyyteen, kotona pärjäämiseen ja kaatumisten ehkäisyyn liittyvät asiat.

Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen perusteella hyvinvointialueen painopisteiksi on nostettu mielen hyvinvointi, ylipainon ehkäisy ja terveet elintavat, arjen turvallisuus, ehkäisevä päihdetyö sekä hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden yhteistyörakenteet.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti lisätä ohjeeksi jatkovalmisteluun Pekka Tiitisen (sd.) esityksen. Hän esitti muun muassa hyvinvointialueen tiiviimpää yhteistyötä ja vuoropuhelua kuntien opiskeluhuollon kanssa.