Muualta Lapista

Lapin kansanedustajat vakuuttuivat Tornionlaakson kehityksestä – ”Väylänvarressa on hyvä meininki”

Lapin Liiton järjestämä perinteinen maakuntamatka suuntautui tänä vuonna Pelloon ja Ylitorniolle.

Kaivosveron oikeudenmukaisuus ja Kolarin radan sähköistäminen nousivat tärkeinä asioina esille, kun Ylitornion kunnanjohtaja Jarmo Pienimäki antoi kansanedustajille evästyksiä Tornionlaakson kehittämiseksi.

– Olemme radanvarsikunta. Pikajuna pysähtyy Ylitorniolla, joten haluamme edistää sen sähköistämistä.

Hän korosti myös maantieverkkojen kunnossapitoa. Pienimäki olisi toivonut kansanedustajien kyydin kulkevan seututietä 932, jonka huonosta kunnosta on tullut kuntaan erityisen paljon palautetta.

Lentoliikennekään ei jäänyt huomiotta. Kunnanjohtaja oli selvittänyt, että Rovaniemelle oli viime talvena jo 42 suoraa reittilentoa viikossa. Hän toivoi, että Kemi-Tornion lentokentän merkitystä selvitettäisiin.

– Olisiko siinä vaikuttamisen ja työnteon mahdollisuus?

Kaivosveroa pitää muuttaa niin, että naapurikunnatkin voivat hyötyä tuotoista. Hannu Takkula

KansanedustajaHeikki Autto (kok.) toivoi kiitospuheessaan, että kaivosverokysymys osataan ratkaista valtakunnan tasolla kaikkien hyväksi, jotta se ei aiheuta kateutta.

Hän pohti myös, että matkailun voimakas kasvu Rovaniemellä tarvitsee lisää laajentamismahdollisuuksia.

– Väylänvarressa on hyvä meininki. Rovaniemi tarvitsee menestyvän maakunnan ja luonnon ympärilleen ja se on saatavilla vain ympäröivistä kunnista.

Hän lupasi, että infrastruktuuri tulee kehittymään, jolloin muun muassa radan sähköistyminen avaa uusia mahdollisuuksia. Hallitusohjelmassa oleva kolariradan sähköistäminen on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Tiestön kunnostamisesta Autto ei antanut mitään varmoja lupauksia.

Hän kuitenkin totesi, että maanpuolustukseen panostaminen tulee hyödyttämään laajasti myös muuta yhteiskuntaa ja tekemään arjesta sujuvampaa. Esimerkkinä hän kertoi nauraen, että yksi amerikkalainen kenraali ihmetteli vuonna 2024 järjestetyissä pohjoisen sotaharjoituksissa, että miksi heille jaettiin kartat, joihin ei ole lainkaan merkitty teitä.

– Suomalaiset yrittivät selittää, että kun niitä teitä ei ole, hän naurahti.

Johanna Ojala-Niemelä (sdp) oli hyvin myötämielinen radan jatkamiseksi Kolarin kautta Narvikiin.

– On ajateltava huoltovarmuuttakin, jos tulee tilanne, että Itämeri suljetaan.

Maakuntamatkalla kasvava matkailu herätti keskustelua monessa yhteydessä. Pienimäki kertoi, että Tornionlaaksossa on vireillä merkittäviä hankkeita.

Hän halusi, että eduskunnassa kiinnitettäisiin huomio myös kansainvälisen matkailun tuomiin lieveilmiöihin.

– Turistit tuovat huomioitavia asioita esimerkiksi liikenneturvallisuuteen. Siksi on tärkeää huomioida myös terveys- ja pelastuspalveluiden toimivuus.

Tuulivoimahankkeet Pienimäki nosti esille kritiikin kera. Hän totesi, että Ylitornion virallinen kanta tuulivoimaan on myönteinen, mutta hän kritisoi yhteisvaikutusten hallinnointia.

– On tullut ilmi, että niitä ei nyt oikein koordinoi kukaan.

Hän toivoi lainsäädäntöä ja päätöksentekoa suuntaan, jossa hankkeiden toimeenpano olisi kokonaisvaltaisempaa, ja joka vaikuttaisi myös siihen, ettei vastustukselle olisi sen jälkeen selkeitä perusteita.

– Ne ovat hyviä tulonlähteitä. Niissä on paljon hyvää, mutta kuten kaikessa, niissäkin on monta puolta.

Lapin Liiton vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula muisteli, että hän on ollut edellisen kerran kuntakierroksella Pellossa vuonna 1996 tai 1997.

– Täältä on mukavia muistoja ja silloin oli erityisen hyvä lohikesä.

Hän kertoi, että silloin oli saatu siirrettyä Ahvenanmaan lohenpyyntiä joitakin viikkoja, joka vaikutti myös Tornionjoen lohen nousuun.

Edellisestä työstään Luxemburgissa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä Takkula kertoo, että hän sai tottua isoon joukkoon avustajia. Suomeen palattuaan hän sai huomata, että kaikki työt pitääkin tehdä itse.

– Näiden kuukausien aikana on noussut arvostus, miten Suomen kunnissa tehdään työtä hyvin vähäisellä porukalla.

Hänen toiveensa on, ettei kuntien tarvitsisi kestää valtion taholta enää säästötoimenpiteitä.

– On tärkeää, miten EU-rahoja tullaan jakamaan. Seuraavat kaksi vuotta käydään keskustelua näistä linjoista.

Tunturirata on meidän isoin hanke tällä hetkellä. Hannu Takkula

Takkula korosti, että turvallisuus on noussut tärkeäksi kysymykseksi, johon halutaan nyt panostaa erityisesti. Korvamerkittyä rahaa on myös tulossa ainakin maatalouden suoriin tukiin, mutta huolena on, säilyykö harvaan asutun alueen tuet.

– Kaikki on vielä alkutoreissaan. Osa jäsenmaista on haastanut budjetin.

Takkula nosti myös esille pienten lukioiden ja Suomen ja Ruotsin välisen rataliikenteen tärkeyden.

– Iso ja tärkeä asia on juna Ruotsiin. Tunturirata on meidän isoin hanke tällä hetkellä. Keskustelua on käyty sekä Ruotsin että Norjan kanssa. Marraskuussa on tarkoitus mennä Brysseliin Henna Virkkusen kanssa tapaamaan komissaaria.

Myös uudistuvan kaivoslain Takkula nosti esille ja kertoo, että se on lähdössä pian lausuntokierrokselle.

– Esimerkiksi kaivosveroa pitää muuttaa niin, että naapurikunnatkin voivat hyötyä kaivosverotuotoista.

Vieraat kävivät myös soutamassa lohta ja tutustuivat Naamisuvanto Fishing Resorttiin, jonka yrittäjä Petri Uusitalo on aloittanut kalastusmatkailutoimintaa 30 vuotta sitten.

– Ensin oli yksi vene ja yksi mökki.

Hän kertoi, että kalastusrajoitukset eivät ole näkyneet heidän kesässään, koska 80 prosenttia asiakkaista tulee ulkomailta.

– Suurin osa sanoo, että me asumme paratiisissa. Eikä pellolaisetkaan tätä moiti. Täältä löytyy hiljaisuus, rauha ja luonnonläheisyys.

Hän kertoi terveisinään kansanedustajille, että rajoitukset pitää olla sen mukaiset, että kalaa riittää myös Tornionjokeen.

Lohta kansanedustaja eivät saaneet, mutta aurinkoa ja hyvää mieltä sekä kaksi pientä ahventa, jotka pääsivät takaisin jokeen.

Lohiregaali sai aikaan vauhdikasta keskustelua. Termillä tarkoitetaan sitä, että valtio omistaa Tornionjoen lohen ja meritaimenen. Asian oikeellisuudesta on kiistelty jo pitkään.

Ympäristövaliokunnan jäsen Sara Seppänen (ps.) kertoi, että lohi on jatkuvasti esillä ympäristövaliokunnassa.

– Me hävitään etelän edustajille, jotka puolustavat merikalastajia. Meitä on liian vähän.

Heikki Autto halusi, että jokivarren alueella keskusteltaisiin ja ensin annettaisiin yhteinen kanta.

– Esimerkiksi Pellossa sitä kannatetaan, mutta kun mennään pohjoisemmaksi, sitä ei kannateta, siellä on erilaisia toimijoita.

Myös Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska oli tullut tapaamaan kansanedustajia. Hänen mukaansa Autto puhui tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta, mutta toteaa, että kysymys on juridinen, koska Suomen laki ei tunne säädöstä lohiregaalista.

– Suomen lainsäädäntö perustuu Ruotsin vuoden 1734 lakiin, mutta Ruotsissa lohiregaali on käytännössä purettu.

Auton mukaan eduskunnan ei tarvitse säätää asiasta, jos se on juridinen ratkaisu. Mika Riipi (kesk.) ja Aska olivat asiasta kuitenkin eri mieltä.

– Jos lohiregaali nähdään hyväksi, niin eduskunnan pitää säätä siitä laki ja maksaa paikallisille korvaus siitä, että he menettävät lohenkalastusoikeuden, Aska sanoi.

Riipi myönsi asian olevan näin. Hän toivoo, että asialle saadaan poliittinen päätös, joka tehdään eduskunnassa.

Lapin liiton edustajat ja Lapin kansanedustajat vierailivat Tornionlaaksossa elokuun alkajaisiksi. Kunnissa he tutustuivat useisiin paikallisiin yrityksiin ja kehittämishankkeisiin.