Muualta Lapista
Laphan vastuualuejohtaja Sodankylän Helmikodilla tapahtuneeseen pahoinpitelyepäilyyn: ”Aina asukkaiden keskinäiset kemiat eivät kohtaa, jolloin voi syntyä konfliktitilanteita”
– Aina asukkaiden keskinäiset kemiat eivät kohtaa, jolloin voi syntyä konfliktitilanteita, jotka voivat valitettavasti johtaa myös väkivaltatilanteisiin tai tapaturmiin, kommentoi Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden vastuualuejohtaja Annukka Marjala yleisellä tasolla Sodankylän Helmikodilla tapahtunutta vanhuksen pahoinpitelyä.
Loukkaantumisiin johtavat konfliktit ovat harvinaisia, mutta aina yhtä surullisia. Henkilökuntamme tekee kaikkensa estääkseen tilanteita syntymästä.
Helmikodilla asukkaat pääsevät vapaasti liikkumaan.
– Asukkaiden huoneiden ovet eivät ole lukittuna ja palvelukodissa pääsee vapaasti liikkumaan, tämä tukee iäkkäiden itsenäisyyttä ja oman elämän hallintaa, Marjala korostaa.
Hänen mukaansa Helmikoti on tilana hyvin tyypillinen muistisairaillekin soveltuva palvelukoti.
– Palvelukodeista pyritään rakentamaan mahdollisimman kodinomaisia, jotta ne mahdollistavat asukkaiden yhteisöllisyyden kokemusta ja tukevat itsemääräämisoikeutta omassa kodissa. Esimerkiksi pitkistä laitosmaisista käytävistä on pyritty pois, sillä ne eivät edistä yksityisyyttä ja rauhaa.
Marjala muistuttaa, että suurin osa palvelukotien asukkaista sairastaa erilaisia muistisairauksia, joihin voi liittyä myös erilaisia käytöshäiriöitä.
– Ikääntyneiden palvelukodit ovat ihmisten omia koteja, joihin jokainen muuttaa omana itsenään oman luonteensa, elämänhistoriansa ja tapojensa kanssa. Loukkaantumisiin johtavat konfliktit ovat harvinaisia, mutta aina yhtä surullisia. Henkilökuntamme tekee kaikkensa estääkseen tilanteita syntymästä.
Käytöshäiriöitä hoidetaan ensisijaisesti hoitotyön keinoin, vain poikkeustapauksissa voidaan joutua turvautumaan rajoittamistoimenpiteisiin, joihin tulee aina olla hoitavan lääkärin lupa. Esimerkiksi rauhoittavat lääkkeet ja liikkumisen rajoittaminen eivät ole suositeltavia keinoja.
Poikkeamatilanteista raportoidaan Haipro-järjestelmään ja ilmoitusten perusteella tehdään tarvittavia muutoksia muun muassa yksiköiden toimintatapoihin. Muutokset voivat olla esimerkiksi huonejärjestelyjä, pöytäseurueiden valintoja ja asiakkaiden hienovaraista ohjaamista mielekkäiden aktiviteettien pariin.
– Kun epäillään, että vanhus on pahoinpidellyt toista asukasta, asiasta kerrotaan molempien osapuolien omaisille ja myös lääkäri konsultoidaan tilanteessa, Marjala toteaa.
Marjala muistuttaa, että suurin osa palvelukotien asukkaista sairastaa erilaisia muistisairauksia, joihin voi liittyä myös erilaisia käytöshäiriöitä.
Helmikoti
Helmikoti on 34-paikkainen yksikkö, jossa on tällä hetkellä 33 asiakasta.
Helmikodin henkilökuntaan kuuluu palveluvastaava, yksi sairaanhoitaja sekä 22 lähihoitajaa/lähihoitajaopiskelijaa.
Lähihoitajat työskentelevät kolmessa vuorossa. Sairaanhoitaja työskentelee arkisin aamuvuorossa.
Palveluvastaava työskentelee arkisin virka-aikaan. Välittömään hoitotyöhön osallistuvan henkilökunnan mitoitus on 0,6. Kesäaikana hoitajatilanne on ollut keskimäärin tyydyttävä, muina vuodenaikoina toteutunut suunnitellusti.
Kesälomakaudella asumisyksiköissä työskentelee sijaisia, jotta vakituiset hoitajat pystyvät pitämään vuosilomansa.
– Teemme kaikkemme, että jokaisessa yksikössä olisi asiakkaiden hoitoisuuden mukainen henkilöstömitoitus myös kesäajalla.
Vuosilomien sijaisia on kesällä noin 30 prosenttia työntekijöistä niin kotihoidossa kuin asumispalveluissa. Lyhyiden äkillisten poissaolojen vuoksi joissain yksiköissä sijaisia voi olla puolet henkilöstöstä.
– Lähtökohtaisesti ihannetilanne olisi, että sijaiset olisivat aina samoja ja tuttuja, mutta nykypäivänä se ei ole aina mahdollista, koska tuttuja sijaisia ei ole välttämättä saatavilla.
Lähihoitajien sijaisilta vaaditaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ja hoiva-avustajana toimivien sijaisten osaamisen varmistaa aina työnantaja. Suuri osa sijaisista on yksiköissä pitkään työskennelleitä sijaisia ja osa lyhytaikaisia sijaisia. Sijaiset perehdytetään siihen työyksikköön, jossa he työskentelevät.
– Sijaisten rekrytoinnissa periaatteena on asukasturvallisuuden takaaminen riittävällä osaamisella ja henkilökuntamäärällä. Sijaistarve arvioidaan tilannekohtaisesti huomioiden asukasmäärä ja asiakkaiden hoitoisuus. Tarvittaessa töitä organisoidaan uudelleen ja tehdään yhteistyötä eri toimipisteiden kesken.
Lyhyiden äkillisten poissaolojen vuoksi joissain yksiköissä sijaisia voi olla puolet henkilöstöstä.
Sijaistilanteen helpottamiseksi Lapin hyvinvointialueelle on perustettu hyvinvointialueen oma osaajakeskus, josta yksiköt voivat tilata sijaisia, KuntaRekryn kautta haetaan sijaisia suorilla sopimuksilla, omalla henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä lisätöitä. Myös henkilöstövuokraus on mahdollista.