Paikallisuutiset

Laphan säästöesitys vertautui homehtuneeseen pullataikinaan

Lapin hyvinvointialueen palvelujen sopeutusohjelma hyväksyttiin pienillä muutoksilla yli yhdeksän tunnin kokouksen päätteeksi. Kokouksen venyminen viittasi joidenkin valtuutettujen mukaan valmistelun keskeneräisyyteen, toisten mukaan merilappilaisten neliraajajarrutukseen.

Lapin hyvinvointialueen valtuutetut olivat selvästikin ladanneet kevään kuumimpaan kokoukseen retorisen parhaimmistonsa, sillä Olli Rainio (kesk.) oli riimittänyt uusiksi Maan korvessa kulkevi ambulanssin tien ja nuorisovaltuuston Jere Ollonen käytti vertauksena liian pitkään nostatettua ja vanhan pullataikinan tavoin homeeseen kuorruttunutta talouden sopeuttamissuunnitelmaa. Hän sanoi, että nuoret olisivat halunneet jo aikaa sitten pikaisempia päätöksiä, koska tulevaisuus jää heidän kannettavakseen.

Yli yhdeksän tunnin kokouskaan ei poistanut kaikkea epätietoisuutta Lapin hyvinvointialueen valtuutetuilta siitä, mitä heidän päätöksestään seuraa. Neuvottelutauon jälkeen aluehallituksen esitys talouden sopeuttamisesta ja sadan miljoonan säästöistä kuitenkin hyväksyttiin pienin täydennyksin.

Outi Keinäsen (kesk.) ja puoluetovereidensa Katri Kulmunin ja Olli Rainion kannattama seitsemänkohtainen esitys, jonka kaltainen oli esillä jo aluehallituksessa, ei saanut koko valtuuston kannatusta, vaan hävisi äänin 33-26. Keinänen ja useat muut hänen laillaan äänestäneet jättivät eriävän mielipiteen. Myös valtuustoaloitteita aiheesta jätettiin.

He olisivat halunneet kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallia Lapin keskussairaalan ja Länsipohjan sairaaloiden välillä sekä muun muassa selkeämpää kokonaisuutta kahden sairaalan välisestä työnjaosta ja parempia vaikuttavuusarviointeja ja kustannuslaskelmia muun muassa synnytystoiminnan keskittämisestä.

Toisessa äänestyksessä vastakkain olivat aluehallituksen täydennetty esitys ja Tommi Lepojärven (kesk.) vastaesitys. Lepojärvi olisi halunnut päätettävän erikoissairaanhoidon palvelurakenneumuutoksista vasta lisäselvitysten jälkeen. Lisäksi hän kaipasi muun muassa sopeuttamisesitystä keskussairaalan osalta, koska ne olivat hänen mukaansa laatimatta. Hänen esityksensä kuitenkin hävisi äänin 36-22. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää. Tässäkin äänestyksessä hävinneet jättivät eriäviä mielipiteitä ja myös valtuustoaloitteita tehtiin kokouksen lopuksi.

Kymmenien puheenvuorojen ja tuntikausien keskustelun jälkeen kokouksen päätteeksi neuvottelutauon jälkeen valtuusto päätti yksimielisesti lisätä pari sanaa aluehallituksen tehtäviin tulevista muutoksista. Lisäksi yksimielisesti lisättiin Jussi Vaaran (kesk.) esityksestä ja Raija Kerättären (kesk.) kannattamana, että seuraavaan valtuuston kokoukseen valmistellaan esitys keskussairaaloiden työnjaon suunnitelmaksi.

Myös Jonna Parviaisen (vas.) ja muun muassa Piia Kilpeläinen-Tuoman (vas.) kannattama esitys, että käynnistetään hyvinvointialueen organisaation madaltamiseen sekä johto- ja esihenkilöiden määrän vähentämiseen ja tehtävien uudelleen järjestelyyn tähtäävä selvitys, joka valmistellaan osaksi vuoden 2025 talousarviokäsittelyä, hyväksyttiin pohjaesitykseen. Samassa esityksessä edellytettiin myös korvaavien palveluiden olemassaoloa ennen toiminnan lakkauttamista missään

Lisäksi yhteisesti hyväksyttyyn aluehallituksen täydennettyyn pohjaesitykseen lisättiin Ilkka-Petri Välitalon (kok.) ja Tuomas Koskiniemen (ps.) kannattama esitys siitä, että myös luottamushenkilöt osallistuvat säästöihin ja ensi vuoden talousarviota varten valmistellaan leikkaus kokouspalkkioihinkin.

Kaikkiaan valtuutettujen puheenvuoroista paistoi läpi, että kahdesta pahasta valittiin pienempi eli se, että asiat päätetään itse, eikä anneta päätösvaltaa valtiolle tai luisuta osaksi toista hyvinvointialuetta, kuten Raija Kerätär sanoi.

– Valtion tai Pohteen sylissä ei säälitä kahta sairaalaa tai etäisyyksiä. Viivyttämällä päätöksiä riskeerataan koko Lappi, hän totesi

Esko Tavia (kesk.) oli yksi epäluuloisimmista. Hänen mukaansa asian valmistelu oli keskeneräinen ja hän olisi halunnut palauttaa asian tuotavaksi uudelleen kesäkuun valtuustoon. Hänen mukaansa kaikki esitetyt luvut ovat vain valistuneita arvauksia. Hänen esitystään kannatti Vesa Puuronen (vas.).

Kun keskustelua oli käyty jo kuuden tunnin ajan, käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 39-20. Tässä kohdin Vesa Puuronen esitti, että koko talouden sopeuttamisohjelmaa ei hyväksytä lainkaan, mutta hän jäi yksin kannassaan.

– Tämä on täysin epärealistinen suunnitelma, koska palveluntarve kasvaa. Lausuntojakin on saatu, mutta onko niitä otettu huomioon. Lapsivaikutusten arviointiakaan ei ole tehty ja saamelaiskäräjätkään eivät saaneet yhteisymmärrystä asiassa eli voivat päätökseen puuttua, hän totesi.

Keskustelua leimasi vastakkainasettelu Kemin ja Rovaniemen välillä. Valtuustoryhmät eivät olleet yksimielisiä, vaan mielipiteeseen tuntui vaikuttavan asuinpaikka puoluetta enemmän.

Toisaalta kiiteltiin hyvää valmistelua, mutta toisaalta epäiltiin annettuja lukuja ja spekuloitiin päätösten seurauksilla.

– Muutosten tulisi koskettaa koko Lapin aluetta, mutta keskussairaalan suunnitelma sopeuttamisohjelmassa loistaa poissaolollaan. Palveluja tunnutaan vain vievän Kemistä Rovaniemelle, tulisi päättää toisinkin päin, sanoi Antti Kaarlela (kok.).

Hän pelkäsi Heli Trögin (ps.) tavoin, että Kemin seudulla asuvat ottavat suunnakseen niin synnytyksissä kuin muissakin lasten palveluissa Oulun suunnan.

– Myös henkilöstön suhteen palvelujen siirtäminen Rovaniemelle on riski, sillä jo nyt Kemissä kulkevat lääkärit Oulusta. Rovaniemelle heitä ei saada, Heli Trög totesi.

Tommi Lepojärvi oli sitä mieltä, että säästöt aloitettiin väärästä päästä kun ne aloitettiin palveluista. Hänen mielestään ne olisi pitänyt aloittaa hallinnosta.

– On harmillista, että hyviä käytäntöjä, kuten Kemin synnytyksiä, mielenterveys- ja päihderiippuvuuden maailmankulua malliakin saattaa uhata lakkauttaminen.

Pellolainen Piia Kilpeläinen-Tuoma muistutti, että mikäli halutaan turvata kovasti tarpeeseen oleva investointivalmius, pitää saada sopeuttamisohjelma tehtyä.

– Tarvitsemme Lappiin lastensuojeluyksikön ja Kolari kaipaa kipeästi palveluasumisen yksikköä. Näitä asioita ei saa lykätä.Toivon myös hienotunteisuutta siinä, että asiakkaita ei siirrellä miten sattuu, kun palvelurakennetta kevennetään. Samoin on oltava tarkkana siitä, että liian huonokuntoisia ei jätetä kotiin. Yhtään vuodeosastoa ei saa myöskään sulkea ennen kuin korvaava palvelumalli on käytössä, hän evästi.

Kolarilainen Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk.) puolestaan huolehti etäisyyksien vaikutusta saattohoitoon ja suri vanhusten kohtaloa.

– Inhimillistä ei ole, jos saattohoidon lupapaikka on 300 kilometrin päässä. Silloin omaiset eivät voi käydä läheistään katsomassa. Pitää olla prioriteetti, että se palvelu pysyy lähellä.

Hän pohti myös sitä, että vaikka kotisairaalatoiminta Kolarissa on aloitettu, miten kombiyksikkö saadaan toimimaan.

– Se tarvitsee kahdesta kolmeen perustason ensihoitajaa, joista on jo nyt pula. Toisekseen rekryfirmat houkuttelevat hoitajia korkeilla palkoilla. Hyvinvointialueen on tehtävä se itse, Helena Kaikkonen-Tiensuu totesi.

Pitkistä etäisyyksistä muistutti myös utsjokinen Vuokko Tieva-Niittyvuopio (kesk.):

– Ymmärrän, että palveluita on keskitettävä, tehostettava ja uudelleen organisointi on järkevää niin talouden kuin potilaankin kannalta, mutta riskitekijöitä on paljon kun etäisyys lähimmälle vuodeosastolle on jopa 200 kilometriä. Onko ensihoitoon henkilökuntaa, mitä tapahtuu jos on ambulanssityhjiö silloin, kun sitä tarvittaisiin.

Myös kittiläläinen Inkeri Yritys (Yl.sit.)muistutti, että mitään palvelua ei voida lopettaa ennen kuin korvaava palvelu on käytettävissä. Lisäksi hän peräsi vaikutusten myöhempää arviointia.

– Harmillisinta on, että leikkaukset tuntuvat kohdistuvan lapsiin ja nuoriin, muistisairaisiin ja ikäihmisiin. Valtiontalouden suunnitelmien näkökulmasta kuitenkin on parempi, että teemme päätökset itse ja saamme turvattua Kemissä toimintakykyisen sairaalan, hän totesi.

Lapin hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelmaa on hiottu helmikuulta saakka, siihen on jätetty yli 50 lausuntoa ja sitä varten on kuultu kymmeniä lappilaisia ihmisiä jokaisella toimintapaikkakunnalla.

Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä.

Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle jo tällä viikolla. Aluehallitus täydentää talouden sopeuttamisen laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.

////Juttua korjattu tiistaina 8.39. Korjattu toisen äänestyksen tulos, lisätty pohjaesitykseen Parviaisen esitys sekä lisätty alla oleva linkki päätösten sisältöön///

Juttua muokattu 23.4. kello 10.29 ja 13.02: Korjattu kirjoitusvirheitä.

///Korjattu Helena Kaikkonen-Tiensuun kommenttia keskiviikkona 24.4. kello 9.31; hän suri sitä, että yksityiset firmat rekrytoivat korkeilla palkoilla ja kyseli, mistä ensihoidon työntekijöitä saadaan//

Mitä kaikkea valtuuston päätökset sisältävät, lue lisää päätöksistä täältä:

Lue lisää aiheesta ja sen valmistelusta: