Paikallisuutiset

Laphan kanta lakiesitykseen: Riittämättömiä ja liian myöhään käynnistettyjä toimenpiteitä, tilalle yrityssaneerausmalli

Esityksen toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä, toteaa Lapin aluehallitus hallituksen esityksestä hyvinvointialueesta annetun lain muuttamiseksi.

Lapin hyvinvointialue ehdottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja alijäämän kattamiseen, kuten yrityssaneerauksen kaltaista menettelyä tai pääomalainamallia, jotka mahdollistaisivat talouden tervehdyttämisen ilman kohtuuttomia palveluleikkauksia.

Alue vaatii siirtymätasauksesta luopumista erityisesti niiden alueiden osalta, joihin leikkaus kohdistuu pysyvästi.

Lapin hyvinvointialue kritisoi poikkeusmenettelyjen, kuten arviointimenettelyn, lisärahoitushakemusten ja lainanottovaltuuden muutosten, muuttumista pääsäännöiksi. Tämä vie resursseja varsinaiselta uudistustyöltä.

Alue esittää, että sääntelyä yksinkertaistettaisiin ja alijäämän kattamismääräajan jatkaminen ulotettaisiin kaikkiin hyvinvointialueisiin, jolloin poikkeusmenettelyt voisivat palata alkuperäiseen tarkoitukseensa.

Lakiesityksen mukainen alijäämän kattamismääräajan jatkaminen ei koske Lapin hyvinvointialuetta, joka on jo arviointimenettelyssä. Alue kuitenkin korostaa, että sääntely tulisi ulottaa koskemaan kaikkia hyvinvointialueita, tai ainakin niitä, joiden kustannusten kasvu on maltillista.

Alue nostaa esiin myös rahoitusjärjestelmän ongelmat. Lapin hyvinvointialueen alijäämästä yli 60 prosenttia johtuu siirtymätasausleikkauksesta, joka on alueen mukaan epäoikeudenmukainen ja vääristää tilannetta.

Lapin hyvinvointialue pitää esityksen toimenpiteitä oikeansuuntaisina, mutta katsoo niiden olevan riittämättömiä ja liian myöhään käynnistettyjä.

Lausunnossa Lapin hyvinvointialue painottaa, että rahoitusjärjestelmä tulee vakauttaa ja siirtyä pois niin sanotusta nollasummapelistä. Rahoituksen tulee perustua yksinkertaisesti määriteltyyn palvelutarpeeseen, ja siirtymätasauksesta on luovuttava nopeasti lainsäädäntötoimin.

Asiantuntija-arviossa kiitellään hyvinvointialuetta palvelujen uudistamisesta – talous asettaa silti suurimmat haasteet

Aluehallitus merkitsi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alueellisen ja valtakunnallisen asiantuntija-arvion tiedoksi.

Asiantuntija-arvion mukaan Lapin hyvinvointialueella on tehty monia kehittämistoimia sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten sähköisten palvelujen parantaminen, saamenkielisten palvelujen vahvistaminen ja ikääntyneiden kotiin vietävien palvelujen lisääminen.

Lastensuojelussa määräajat toteutuivat hyvin ja erikoissairaanhoitoon pääsy sujui sujuvasti. Suurin haaste on kuitenkin alueen talous: alijäämä on maan suurin, ja sopeuttamistoimet ovat edenneet hitaasti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt arviointimenettelyn tilanteen vakavuuden vuoksi.

Aluehallitus kävi keskustelun siitä, että hallitus edellyttää, että virka-aikaisen työn suunnittelua sairaaloissa tehostetaan siten, että jonojen syntymistä pystytään mahdollisimman pitkälle välttämään. Mikäli jonoja kuitenkin muodostuu, jatkossa selvitetään huolellisesti muut edullisemmat vaihtoehdot omien sairaaloiden työnjako mukaan lukien ennen kuin jonojen purkuja tehdään lisätyönä.

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialueelle ei perusteta järjestöneuvottelukuntaa tai -neuvostoa. Lapin hyvinvointialueen erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä ei ole perusteltua luoda uutta päällekkäistä alueellista toimielintä, vaan paremminkin vahvistaa nykyisen maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan toimintaa yhteistyössä sen taustaorganisaationa toimivan Lapin liiton kanssa. Myös järjestöt ovat sitoutuneet nykyisen järjestöneuvottelukunnan toiminnan jatkumiseen ja uudistamiseen.

Aluehallitus jätti pöydälle vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien vammaisneuvoston ja järjestöjen mukaan ottamista suunnittelu- ja valmisteluprosesseihin.

Aluehallitus hyväksyi muutetun taloussuunnitelman vuosille 2026–2028. Suunnitelmassa vuonna 2027 edellytetään 50 miljoonaa euroa sopeuttamistoimenpiteitä ja vuonna 2028 vastaavasti 45 miljoonaa euroa. Suunnitelma on, että hyvinvointialueelle kertyneistä alijäämistä katetaan suurin osa viimeistään vuoden 2030 talousarviossa. Sopeuttamistoimenpiteiden valmistelussa on mukana myös arviointiryhmä.