Muualta Lapista

Kyläläisten mitta täyttyi joulukuussa Juoksengissa – valtion toimista tehtiin ympäristörikosilmoitus poliisille

Asukkaiden ja kalastajien mielestä on selvää, että valtio on omilla toimillaan aiheuttanut Juoksenkiin tilanteen, jossa Tornionjoki tulvii keväisin äärikorkeuksiin ja vaelluskalat on hävitetty täysin nykyisen Ratasjoen osuudelta.

Ratasjoen suulla sijaitseva pudas on toiselta haaraltaan padottu valtatien ja rautatien tekoa varten. Tämä puolestaan estää veden pääsyn Tornionjoesta Ratasjokeen ja Ratasjärveen ja tästä syystä vesi nousee niin Suomen kuin Ruotsinkin puolella Juoksengissa tulva-aikaan uhkaamaan niin vakituisia kuin vapaa-ajan asuntojakin. Kastuneita asuntoja on ollut kymmeniä, ja vakuutusyhtiöt kiertävät korvauksia molemmin puolin väylää.

Asiasta on yritetty vaikuttaa kunnan ja Ely-keskuksen kautta, mutta mitään konkreettista ei ole tapahtunut.

– Mitään ei saaha aikaiseksi. Postia on lähetetty ympäristöministerillekin Kaarle Kustaan elokuisen vierailun aikaan. Jospa poliisi nyt tutkisi, kun teimme joulukuun alussa rikosilmoituksen, sanoo Jyrki Mäkikyrö Juoksengin jakokunnan puolesta.

Kyläläisten mukaan aikanaan ympäristörikos on tehty sulkemalla luonnontilaisen joen kulku osana Tornionjokea kiertämästä Kulluvaaran saaren ympäri, vaikka alueella on Natura 2000 -suojelu.

– Sulku aiheuttaa ympäristölle ja sen asukkaille molemminpuolin jokea aineellisia vahinkoja huipputulvien muodossa. Pääuoma on eroosiosoitunut rannoilta ja kääntänyt virtaukset täysin odottamattomasti, Jyrki Mäkikyrö sanoo.

Hänen mielestään kutevat vaelluskalat ja muu virtaavan joen tyypillinen eliöstö on hävinnyt, ja sulkuvallin vesi haittaa kesäisin haisemalla ja keväisin tulvimalla pitkään.

– Joen virtauksen puuttumisen vuoksi läheinen järvi on melkeinpä uimakelvoton ja rehevöitynyt. Asia on myös imagokysymys Tornionjoen kalastuspääkaupungille sekä Suomen puolen napapiirille Juoksengissa.

Myös Meän Raatiossa on nostettu asiaa esiin viime toukokuussa. Tuolloin Övertorneån kunnanneuvos Tomas Mörtberg harmitteli tilannetta, mutta totesi, että se on ensisijassa Suomen asia. Hänen mielestään vastaavaan rikokseen Ruotsi on syyllistynyt Matarengissa, jossa Aavasaksalle johtavalla sillalla on padottu Tornionjoen kulkua.

Meän Raation haastattelussa kyläläisistä Heikki Oja harmittelee, että eivät ole saaneet konkreettista vastausta asiaan ja pitää niin ikään asiaa ympäristörikoksensa.

Meän Raatiolle Ely-keskus oli kommentoinut, että kyseessä on Väyläviraston asia, ja että muutostyöt maksaisivat ainakin neljä miljoonaa euroa ja kestäisivät monta vuotta.

– Nyt yritämmä vaikuttaa joka suunnalla, että asia saapi julkisuutta ja sitä kautta siihen saahaan aukasupäätökset, Jyrki Mäkikyrö sanoo.

Hän muistuttaa, että Väylävirastolla on hankkeita ”natokorjauksina” 21 tielle ja rautatielle ja samalla kun Suomen valtio hakee luonnon ennallistamisrahoille hyviä kohteita.

– Tämähän olisi oiva kohde toteuttaa Kekkosen ajan järjettömien patojen purkua meän yhteisessä Väylässä. Näitä patojahan oli suunnitteilla useita 60-luvulla vesivoimakäyttöön, mutta Ruotsi ei lopulta halunnut niitä tehtäväksi.

Pellon kunnan tekniselle johtajalle Esa Kassiselle asia on tuttu. Hän kertoo, että uoman avaamisesta on kokoustettu keväällä 2023 ja alkukesästä tänä vuonna.

– Käsitykseni mukaan tukitun uoman avaaminen olisi hyödyllistä. Hankkeen rahoitus on kuitenkin se varsinainen haaste, hän sanoo.

Lapin ELY-keskuksen liikennevastuualue on antanut asiaan liittyvän lausunnon Juoksengin jakokunnalle keväällä 2023. Väyläviraston ja Fortumin lausunnot ELY-keskus on saanut keväällä 2024.