Paikallisuutiset

Kustannusten nousu voi viedä pitkät luokkaretket – koko koulu ja kotijoukot talkoilevat retkien eteen

Äkäslompolon ja Ylläsjärven koulujen opettajat lähtevät luokkaretkelle osin omalla ajallaan.

– Tätä on odotettu aika kauan, Äkäslompolon koulun kuudesluokkalainen Sienna Luiro kertoo.

Maanantaina hän ja muut koulun viides- ja kuudesluokkalaiset suuntaavat kohti Kuortanetta viettämään talkoilulla ansaittua luokkaretkeä.

Oppilaat ovat jalkautuneet kyläkaupoille ja suunnanneet hiihtoladuille. Lukuvuoden aikana on leivottu, kerätty marjoja, valmistettu kransseja ja mehua. On myyty makkaraa ja makeisia, kuskattu vessapapereita ympäri kylää, palauteltu pulloja, järjestetty kirppiksiä ja osallistuttu joulumyyjäisiin itsetehdyillä tuotteilla.

Vanhemmat ovat osallistuneet talkoiluun Ylläs–Levi-hiihdon huoltopisteillä ja kauppaamalla Kakkutukun tuotteita työpaikoilla ja tutuille.

Näillä kaikilla tavoilla Äkäslompolon ja Ylläsjärven koululaiset ja heidän perheensä ovat kartuttaneet luokkaretkikassaansa, jotta kaikki lapset pääsevät reissuun.

Äkäslompolon oppilaat Sienna Luiro, Enni Pitkälä ja Nella Vähä ovat tyytyväisiä työnsä tuloksiin.

– Talkoilemassa on ollut kivaa, vaikka se on ollut välillä raskastakin. Aiemmin ollaan oltu pisimmillään yhden yön reissussa, Luiro kertoo.

– Aika on onneksi mennyt tosi nopeasti. On kiva lähteä, Pitkälä ja Vähä sanovat.

Suurin haaste on se, että hinnat ovat nousseet. Iines Vähä

Äkäslompolon koulun pitkät, monen päivän mittaiset luokkaretket saattavat vaihtua tulevaisuudessa lyhyempiin, jos hinnat jatkavat nousemistaan ja talkoilijat vähenevät.

– Suurin haaste on se, että hinnat ovat nousseet. Kaikki maksaa enemmän ja varsinkin kuljetukset ovat iso erä, jos halutaan jonnekin pidemmälle. Kuortane, jonne nyt tehdään luokkaretki, on maksanut edellisen kerran 200 euroa vähemmän per lapsi, Äkäslompolon läppien vanhempainyhdistyksen hallituksen jäsen Iines Vähä kertoo.

Pitkälle luokkaretkelle lähtevät koululaiset ottavat enemmän vastuuta talkoilusta kuin muut. Myös vanhempien panoksella on iso merkitys varojen kartuttamisessa.

– Talkoilijoita ei ole koskaan liikaa, ja osallistua voi monin tavoin. Osa vanhemmista leipoo ja se on hyvä, sillä joulumyyjäisissäkin olisi mennyt enemmän kuivakakkuja, kuin mitä oli tarjolla, Vähä toteaa.

Vähän mukaan varoja on helppo kerätä sesongilla, kun matkailijoita on liikkeellä pitkin Äkäslompoloa. Vilkkain aika asettaa kuitenkin omat haasteensa.

– Turistit ostavat mielellään koululaisilta ja tukevat luokkaretkeä, esimerkiksi makkaranmyynti on ollut toimiva tapa. Moni vanhemmista on kuitenkin töissä sesonkiaikana, eikä pääse sen vuoksi osallistumaan.

Ylläsjärven 3–6-luokkalaiset kävivät jo aiemmin Kokkolassa nauttimassa työnsä hedelmistä kolmipäiväisellä luokkaretkellä. 0–2-luokkalaiset tekivät päiväreissun Rovaniemelle. Matkat on maksettu yhteisestä kassasta, johon kaikki oppilaat ja vanhemmat keräävät varoja.

Henni, Ninni, Mikke ja Saku Kaipaisen äiti Jutta Paljakka ymmärtää talkoilun merkityksen. Välillä oma elämä on vienyt enemmän aikaa ja talkoilu on jäänyt vähemmälle. Paljakka pyrkii olemaan mukana mahdollisimman paljon.

– Jos kolmekin lapsista lähtee pidemmälle luokkaretkelle, ja matka on useamman satasen, niin onhan se mielessä, että pitää saada ainakin omat lapset maksettua. Vaikka joskus tuntuu, että ei jaksaisi lähteä mukaan talkoilemaan, niin mukavaa on aina ollut.

Paljakan mukaan vastuu tekemisestä jakautuu perheen sisällä myös lapsille.

– Oli kyseessä sitten pullojen keruu tai palauttaminen, olemme pyrkineet siihen, että lapset ovat mukana. Lasten tulee oppia tekemään itse ja olla mukana, kun rahat käytetään heitä varten. On hyvä, että kaikki tietävät, että kerätään koko koululle rahaa. Se motivoi useampia, kun jokaisella on oma reissunsa.

Paljakan ja Kaipaisten perheessä vessapapereiden ja karkkien sekä keksien myynnin hoitavat vanhemmat.

– Olen ottanut joka vuosi 10 säkkiä vessapaperia varastoon, ja jos kaikkia ei saa heti myytyä, niin kauppaan naapureille. Tänä vuonna ei ollut valitettavasti sukkia myytävänä, niitä olisi voinut ostaa omallekin perheelle, kun entisiin alkaa tulla reikiä, Paljakka kertoo.

Kun yhden oppilaan matkaan menee noin 500 euroa, niin siihen saa aika monta vessapaperia myydä. Sanni Arvola

Äkäslompolon koulun kuudennen luokan opettaja Sanni Arvola kertoo, että opettajia kiinnostaa lähteä mukaan pidemmillekin luokkaretkille, vaikka heitä ei siihen velvoiteta.

Opettajat käyttävät luokkaretkiin vapaa-aikaansa, sillä vastuu oppilaista on ympäri vuorokauden. Arvolan mukaan joissakin kunnissa maksetaan normaalin palkan päälle ylimääräistä korvausta, mutta Kolarin kunnassa käytäntöä ei ole.

– Turvallisuus edellä mennään, ja harvoin kukaan lähtee yksin oppilaiden kanssa. Tämän vuoden luokkaretkellä on 22 oppilasta ja mukaan lähtee minun lisäksi toinen opettaja sekä ohjaaja.

Äkäslompolon koulun opettajat ja Äkäslompolon läppien vanhempainyhdistys tekevät tiivistä yhteistyötä. Opettajat määrittävät luokkaretken raamit ja päävastuu varainkeruusta on Äkäslompolon läppien vanhempainyhdistyksellä. Kaikki rahat menevät yhteen kassaan, ja sieltä maksetaan niin pitkät kuin lyhyetkin reissut.

– Vanhempainyhdistykseltä löytyy paljon luottoa opettajille ja kokonaisuuden kannalta on helpompi, että suunnittelu luokkaretken sisällöstä ja kohteesta on meillä. Kaikkia ehdotuksia kuunnellaan ja muutoksista keskustellaan yhdessä, Arvola kertoo.

– Vanhempainyhdistys ja oppilaat tekevät paljon talkoohommia, että saadaan järjestettyä näitä retkiä. Olen yrittänyt avata omalle luokalle, mitä useamman tuhannen euron kasaan saaminen vaatii. Kun yhden oppilaan matkaan menee noin 500 euroa, niin siihen saa aika monta vessapaperia myydä, Arvola sanoo.

Leirikoulujen kohteet ja reissuun käytettävä aika vaihtelevat. Joskus oppilaat ovat päässeet Lofooteille ja toisena vuonna Tampereelle. Arvolan mukaan on olemassa paikkoja, jotka on jo havaittu hyviksi luokkaretkikohteiksi. Tämänvuotinen kohde, Kuortaneen urheiluopisto, on yksi niistä. Kuortaneella on hyvät puitteet uimiseen ja sitä on tarkoitus hyödyntää.

– Luokkaretki ei ole pelkästään lomailemista vaan ohjelmaan yritetään saada opetussuunnitelman mukaista tekemistä. Reissun kesto riippuu siitä, mihin mennään ja kuinka paljon rahaa on käytettävissä. On myös mietittävä sen mukaan millaisella porukalla ollaan liikkeellä.

Opettaja uskoo, että lukuvuoden aikana talkoiluun käytetyt tunnit maksavat itsensä takaisin reissun aikana. Luokkaretkellä koetut elämykset saattaa moni muistaa aikuisenakin.

– Kuudesluokkalaiset ovat olleet melkein kaikki eskarista saakka samalla luokalla, joten onhan tämä heille eräänlainen huipennus, ennen kuin porukka hajoaa yläkouluun, Arvola miettii.