Ihmiset

Kuoppalan perheessä on ollut kahdeksan vaihto-oppilasta

Kittiläläisen Riikka Kuoppalan perhe on toivottanut tervetulleeksi kotiinsa kahdeksan vaihto-oppilasta kahdeksana vuotena peräkkäin. Heistä viimeisin lähti vuosi sitten.

Idea isäntäperheeksi ryhtymisestä alkoi siitä, kun Kuoppala itse oli nuorena vaihdossa Saksassa ja sai sieltä elinikäisen toisen perheen. Ajatus toteutettiin kuitenkin vasta, kun Kuoppalan perheen vanhin lapsi meni vaihtoon ja sanoi: ”Eikö mekin voitaisi ottaa vaihto-oppilas?”

Seitsemän vuotta myöhemmin Kuoppaloilla oli ollut seitsemän vaihto-oppilasta ja he miettivät, että ehkä nyt riittää. Kahdeksas nuori tuli kuitenkin yllättäen ennen joulua perheen vaihto-oppilasjärjestönä toimineen YFU:n laitettua viestiä tytöstä, joka tarvitsee uuden perheen.

En näe siinä mitään negatiivista, ainoastaan positiivisia asioita. Riikka Kuoppala

Vaihto-oppilaat ovat rikastuttaneet Kuoppalan perhettä kahdeksalla bonustyttärellä, ja Kuoppalan mukaan heillä onkin miehensä kanssa 12 lasta.

Kuoppala kertoo vaihtareiden antaneen perheelle niin paljon positiivisia asioita, että vasta kahdeksannen lapsen kohdalla hän tajusi, että myös perhe auttaa nuorta. Vaihtarit saavat uuden perheen ulkomailla ja pääsevät näkemään erilaisia kulttuureja ja maita sekä saamaan uusia kokemuksia.

– Sehän on myös sitä antamista, mistä tulee hyvä mieli. Ei omatkaan lapset olisi päässeet kokemaan vaihtarielämää tai minä itse, ellei minun isäntäperheeni olisi aikanaan avannut kotiansa minulle, Kuoppala pohtii.

Kuoppalan kaikki neljä lasta ovat olleet vaihdossa ulkomailla.

– Ja niitä perheitä tarvitaan, jotta tämä homma toimii, hän lisää.

Hän suositteleekin isäntäperheeksi ryhtymistä jokaiselle, joka vähänkin sitä miettii, sillä se on silmiä avaava ja positiivinen kokemus.

– En näe siinä mitään negatiivista, ainoastaan positiivisia asioita, Kuoppala sanoo.

– Se on antanut meille lisää perheenjäseniä, mutta sen lisäksi se on antanut kansainvälistä kasvatusta – siinäkin mielessä, että alkuun, kun vaihtarit tulevat, he eivät osaa suomea, joten ensin puhumme englantia perheen kesken.

Kuten matkailu, myös tämä avartaa, kun näkee muiden kantoja asioihin. Riikka Kuoppala

Kuoppalan perheen lapset ovat oppineet englannin todella hyvin, ja myös Kuoppalan ja hänen miehensä kielitaito on kehittynyt matkan varrella. Perheen vaihtarit taas ovat oppineet englannin lisäksi suomen kielen, sillä Kuoppalan perhe on vaihtanut kielen suomeksi melko pian vaihto-oppilaiden asetuttua Kittilään.

– Kaikki vaihtarit eivät opi paikallista kieltä sen takia, että koulussa, kavereiden tai isäntäperheen kesken saatetaan puhua englantia.

Kokemus isäntäperheenä kasvattaa myös kulttuurillisesti, kun nuoret jakavat omasta kulttuuristaan asioita, kuten ruokia ja tapoja. Ymmärrys toisista ihmisistä ja kulttuureista paranee.

– Kuten matkailu, myös tämä avartaa, kun näkee muiden kantoja asioihin, Kuoppala pohtii.

Vaihto-oppilaan tullessa ensimmäistä kertaa isäntäperheen kotiin perheet yleensä istuutuvat alas ja kertovat oman kotinsa säännöt, joita kaikki noudattavat. Vaihto-oppilasjärjestö YFU neuvoo perheitä tekemään näin.

Ei kenenkään tietysti ole pakko kaikkea tehdä, mutta vaihtarin on sopeuduttava perheen arkeen. Riikka Kuoppala

Etenkin eri kulttuurien kohdatessa tämä on tärkeää, sillä jokaisessa maassa ja myös perheessä on omia tapoja, jotka voivat tuntua vierailta ulkopuolelta tulevalle. Yhtenä tärkeimpänä asiana Kuoppala pitääkin asioista keskustelemista ja vaikeidenkin asioiden sanoittamista ääneen.

– Ei se vuosi koko ajan pelkkää auvoisuutta ole, se on arkea, mitä eletään. Kulttuuritörmäyksiä voi tulla ruoan tai tapojen, kuten saunassa käymisen, suhteen. Ei kenenkään tietysti ole pakko kaikkea tehdä, mutta vaihtarin on sopeuduttava perheen arkeen.

Pientilalla asuva Kuoppala tunnistaa omista kokemuksistaan, että vaihto-oppilaalle kulttuurishokki voi olla suuri.

– Yhden tytön kanssa meillä oli hankalampi tilanne. Meillä on aktiivinen ja iso perhe, niin tietenkin rauhallisemmasta ja pienemmästä perheestä tulevalle ihmiselle oli vaikeampaa tottua uuteen arkeen. Se loi tietynlaista haastetta alussa.

Kuoppalan perheellä on aina ollut hevosia, kissoja ja koiria, joita koko perhe hoitaa.

– Siinä tulee paljon, kun pitää osallistua koirien ulkoiluttamiseen tai hevosten ruokkimiseen ja tallin siivoamiseen koulun jälkeen tai viikonloppuisin. Lisäksi meillä on aina menty hiihtämään tai tuohon rinteeseen laskemaan, ja kun lapset ovat olleet nuorempia, ovat vaihtarit käyneet myös VPK:ssa ja partiossa.

Totta kai me olemme vastuussa ja viemme esimerkiksi lääkäriin, jos tarvitsee. Taustalta löytyy kuitenkin aina joko järjestö tai vaihtarin oma perhe. Riikka Kuoppala

Isäntäperheet valitsevat perheeseensä sopivan nuoren, ja tästä tulee osa perhettä ja arkea. Onkin tärkeää, molempien osapuolien kannalta, että perhe katsoo huolella vaihto-oppilaiden profiilit ja pohtii, millainen tyyppi sopisi juuri heidän perhedynamiikkaansa: aktiivisuuteen, harrastuksiin ja tapoihin.

– Sillä on kyllä iso merkitys, Kuoppala pohtii.

Isäntäperheen on myös pystyttävä ottamaan vastuu nuoresta, joka heille muuttaa. Järjestö ja vaihto-oppilaan oma perhe ovat kuitenkin taustalla tukena, jos jotakin tapahtuu.

– Totta kai me olemme vastuussa ja viemme esimerkiksi lääkäriin, jos tarvitsee. Taustalta löytyy kuitenkin aina joko järjestö tai vaihtarin oma perhe.

Kuoppalan perheen tavallista arkea vaihto-oppilaat ovat muuttaneet vain positiiviseen suuntaan, sillä Kuoppalan mukaan kynnys lähteä esimerkiksi retkelle tai ottaa lautapeli esiin iltasella on pienempi kuin ilman vaihtaria.

Kuoppala tunnistaakin perheensä olleen ehkä jopa onnellisessa asemassa, koska heillä elämä uusien perheenjäsenten kanssa on rullannut niin hyvin.

Kuoppala pohtii myös perheen omien vaihtokokemusten ja isäntäperheenä toimimisen auttaneen perhettä ymmärtämään nuoria paremmin.

Kuoppala lisää, että hänestä on ihana huomata, kun ”sisarukset” uskaltavat alkaa esimerkiksi kinastelemaan eivätkä enää olekaan niin vieraskoreita toisilleen. Silloin huomaa, että vaihto-oppilas on oikeasti sulautunut perheeseen, ja siitä vaihtotoiminnassa on kysymys: vaihto-oppilaan ja isäntäperheen nivoutumisesta perheeksi.