Paikallisuutiset

Kuntapäättäjän kinkkinen kysymys piispalle: Jos sotilas tarttuu aseeseen, onko hän syyllistynyt synteihin?

Kittilässä järjestettiin viime viikolla Oulun hiippakunnan lähetysjuhlat. Lähetysjuhlien yhden päätapahtuman yhteydessä lauantaina Hullu Poro Areenalla kittiläläinen kuntapäättäjä ja lukiolainen Aleksi Lehto piti nuoren puheenvuoron aiheesta rauha. Hän esitti myös kiperän kysymyksen Oulun hiippakunnan piispalle Jukka Keskitalolle: Jos sotilas tarttuu aseeseen, onko hän syyllistynyt synteihin?

– Lähdetään siitä, että me kaikki olemme syntisiä. Kymmenestä käskystä käsky älä tapa on voimassa – tappaminen on aina väärin, ja se on aina suuri tappio, kun toinen surmaa toisen, Keskitalo sanoi.

Keskitalo totesi, että on paljon pohdittu kysymys, että miten kristitty suhtautuu sotaan. Oikeutetun sodan kriteerejä ovat pohtineet lukuisat teologit vuosisatojen aikana.

– Aina pitää yrittää ratkaista konfliktit lievällä keinolla. Kun sotilas tarttuu aseeseen, sillä pyritään pienemmällä pahalla estämään suurempaa pahaa, Keskitalo sanoi.

Piispa totesi, että on aina suuri kriisi yksilölle, kun tämä joutuu sotatilassa surmaamaan toisen ihmisen. Suomessa kirkossa ja uskossa kuitenkin ajatellaan, että on oikeus puolustautua.

– Täytyy olla hyväksyttävä syy, täytyy olla laillisen esivallan hyväksyntä, että tilanteeseen lähdetään ja pyritään pienemmällä pahalla estämään suurempi katastrofi, piispa sanoi.

Keskitalon mukaan myös sotilaspapisto keskustelee paljon asian herättämistä ajatuksista.

– Meillä suomalaisilla on puhtaat jauhot pussissa, sillä me emme ole hyökkäämässä mihinkään toiseen maahan.

Me ollaan niin vahvoja, että meidän kimppuun hyökkääminen on epäedullista niissä laskelmoinneissa, mitä tänne haluava sotapäällikkö tekee. Mikko Lehmus

Samana iltana Hullu Poro Areenalla järjestettiin myös muun muassa keskustelutilaisuus, jossa piispa Jukka Keskitalo ja Lapin rajavartioston komentaja Mikko Lehmus keskustelivat rauhasta pohjoisessa Suomessa. Kotimaa-lehden päätoimittaja Freija Özcan kysyi miehiltä esimerkiksi sitä, että mitä he tekisivät, jos vieraan valtion sotilaat ylittäisivät Suomen rajan.

Lehmus kertoi ainakin aluksi kokevansa valtavan pettymyksen, mutta pääsevänsä siitä nopeasti yli ja hankkiutuvansa johtamispaikalle ja selvittämään, mitä on tapahtunut.

Eversti sanoi, että Suomessa on varautumissuunnitelmat tilanteeseen kuin tilanteeseen ja niitä ryhdytään tarvittaessa soveltamaan.

– Pitää arvioida tilannetta ja pyrkiä olemaan mahdollisimman aktiivinen ja ennakoiva. Saada sellainen vaikutus aikaan, että mahdollinen aggressio, jos ei pysähdy, niin ainakin hidastuu, että leveämmät hartiat selän takaa tulee tilanteeseen, Lehmus sanoi.

Lehmus kertoi, että Suomi on ollut niin pitkään rauhan tyyssija, että on tosi vieras ajatus, että joutuisimme sotaan. Hän ei odottanut toisaalta sitäkään, että Venäjä todella toteuttaisi hyökkäyksensä Ukrainaan.

– Vaikka työni puolesta tilannetta analysoin, ajattelin, että ei ne venäläiset hyökkää, siinä ei ole mitään järkeä – mutta nyt tiedän, että joskus järjetönkin on tapahtumien jatkumoa.

Keskusteluissa Lehmus painotti sitä, että harjoittelu ja kunnosta huolehtiminen on hyvää harjoitusta ja varautumista.

– Sotilaana ajattelen, että viisas varautuu. Suomalaiset sotilaalliset ajatukset ovat aina puolustuksellisia, me emme ole hyökkäämässä mihinkään. Mutta meillä pitää olla kansallinen puolustuskyky ja panostus siihen. Siihen kuuluu myös poliisi ja raja. Me ollaan niin vahvoja, että meidän kimppuun hyökkääminen on epäedullista niissä laskelmoinneissa, mitä tänne haluava sotapäällikkö tekee, Lehmus sanoi.

Lehmus kertoi, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä uhkaa ja että Suomi on lähtökohtaisesti tosi turvallinen maa. Maanpuolustustahto on hänen mukaansa meidän salainen aseemme.

– Oma vahva puolustus ja pidetään itsestä huolta ja kohdellaan toisia kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan, eversti kiteytti sanomansa.

Suomessa jokaisella organisaatiolla on perustehtävänsä, joka pysyy kriisissäkin. Myös kirkolla, sanoi piispa Keskitalo.

– Kirkolla perustehtävä on pitää jumalanpalveluksia, julistaa sanaa, järjestää sielunhoitoa, siunata haudan lepoon ja kastaa lapset. Seurakunnan perustoiminta ei pysähdy, vaikka rajan yli tulisikin joku.

Keskitalo kertoi, että yhteisöllisyydellä, jota seurakunnissa rakennetaan, on iso turvallisuutta lisäävä vaikutus. Seurakunnat ovat isoja toimijoita, jotka tekevät turvallisuuden ja yhteisöllisyyden eteen isoa työtä.

Lähetysjuhlat järjestivät Kittilän seurakunta, Lapin rovastikunta ja Oulun hiippakunta yhteistyössä paikallisten yritysten, yhdistysten ja seurakuntalaisten kanssa.

Aina pitää yrittää ratkaista konfliktit lievällä keinolla. Kun sotilas tarttuu aseeseen, sillä pyritään pienemmällä pahalla estämään suurempaa pahaa. Jukka Keskitalo