Talous

Kuntalaisten maksama kunnallisvero on kuntien tärkein tulo, mutta sitä nostetaan säästeliäästi

”On tärkeä nostaa esiin, että ihmisethän ne verot maksavat, joilla meidän julkiset palvelumme tuotetaan”, sanoo asiantuntija.

Veropäivä ei ole kuntatalouden kannalta tärkein, mutta ei myöskään kaikkein vähäpätöisin hetki marraskuun kalenterissa.

– Isossa kuvassa kunnallisveron tuotto on merkittävin verolaji kunnissa, sanoo kuntatalouden erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliiton Elinvoima ja talous -yksiköstä.

Yhteisövero, joka on yhteisöjen maksamaa tuloveroa, on merkittävä niissä kunnissa, joissa on sellaisten yritysten pääkonttoreita, joiden koko on suuri suhteessa kunnan talouteen. Tällainen on esimerkiksi Helsinki.

Joissakin Lapin ja saariston kunnissa on arvokkaita lomakiinteistöjä, joita verotetaan voimakkaasti. Pekka Montell

Kiinteistövero, jota tuloverotustietojen tullessa julkiseksi ei tarkastella, on noussut suhteellisesti entistä tärkeämmäksi viime vuosina.

– Kiinteistöveron painoarvo on karkeasti tuplaantunut sotetehtävien järjestelyn yhteydessä, mutta tuloveron tuotto on silti ylivoimaisesti suurin.

Ne kunnat, joissa kiinteistövero on isossa roolissa, ovat yleensä kahtalaisia erikoistapauksia, Montell sanoo.

– Joissakin Lapin ja saariston kunnissa on arvokkaita lomakiinteistöjä, joita verotetaan voimakkaasti, ja niiden verotuotto näkyy kunnan tuloissa selvästi. Ja toki voimalaitoskunnissa, joissa on kunnan kokoon nähden huomattavan paljon esimerkiksi tuulivoimaloita, kiinteistöveron tuotto vie painetta pois muista verolajeista. Pienehkössä kunnassa voimalaitoksilla on mahdollisuus vaikuttaa budjettiin paljon.

Vaikka kunnallisvero tuottaa kuntien budjetteihin suuren osan tuloista, niin yksinkertaista tulojen kasvattaminen ei ole, että se hoituisi veroprosenttia nostamalla.

– Ehkä se aritmetiikka on vähän monihaaraisempaa, Montell naurahtaa ja toteaa, että kuntien veropäätösten tekeminen on voimakasta tasapainoilua, jossa oikean verotason erilaisia vaikutuksia punnitaan kovasti.

– Kunnat tekevät hyvin säästeliäästi veropäätöksiä.

Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa omiin verotuloihinsa ovat osa yleistä kuntien elinvoimastrategian toteuttamista. Veropohja on pitkälti yhtä kuin väestöpohja.

– Työpaikkojen sijainti on keskeinen asia, samoin koulujen sijainti, esimerkiksi korkeakoulujen läheisyys. Kunnat tietenkin ovat kiinnostuneita saamaan kuntalaisia. Siksi kunnat tekevät elinkeinopolitiikkaa ja kaavoituspolitiikkaa, jolla houkutellaan yhteisöveron maksajia. Kaavoitus- ja asuntorakentamiseen liittyvät politiikan ratkaisut ovat myös näitä.

Verotustietojen julkaisupäivänä huomio kiinnittyy usein huipputulojen ansaitsijoihin. Harva kunta kuitenkaan tavoittelee asukkaikseen juuri näitä yksisarvisia.

– Yhden veronmaksajan tulojen varaan ei voi budjettia tehdä. Mikään kunta ei ole tietenkään käännyttämässä hyviä veronmaksajia pois, ja jos tulot ovat huomattavan suuria, kaikki veroprosenttipäätökset merkitsevät isoa määrää maksettavaa veroa. Silloin kohtuullinen tuloveroprosentti voi olla attraktiotekijä.

Kuntaliiton talousasiantuntijoille tämän viikon keskiviikkoa kiinnostavampi veropäivä on ensi viikon maanantai 17. marraskuuta. Silloin kuntien tulee ilmoittaa valtiolle ensi vuoden veroprosenttinsa. Näitä päätöksiä on viime päivinä tehty valtuustoissa. Korotukset kautta maan näyttävät hyvin maltillisilta, eikä yksikään Lestijokilaakson kunta ole prosenttia nostamassa.

Pekka Montellille on silti ymmärrettävää, että myös verojen maksajat nousevat mediassa esiin.

– On tärkeä nostaa esiin, että ihmisethän ne verot maksavat, joilla meidän julkiset palvelumme tuotetaan. Henkilöityminen on se juttu mediassa, mutta julkiset palvelut on syytä olla rahoitettavissa, ja siinä on rooli hyvillä veronmaksajilla.