Muualta Lapista

Kun tukkiauto Mandinmäkeen hyytyi – Sallan autosavotat olivat ällistyttäviä ponnistuksia

Kuiskaaja kertoo tällä kertaa autosavottojen historiaa. Museokuvat kertovat koneiden ja työntekijöiden ponnistuksista.

Sallan ensimmäisen autosavotan valmistelut aloitettiin syksyllä 1934, kun Kemi-yhtiö, joka maakunnassa tunnettiin myös ”Leivän isänä”, rakennutti kolme autotallia Aholanvaaran kylään. Ja lisäksi kaksi autokorjaamoa, bensiiniaseman ja veti puhelinlangan Kemijärven puolelle Räisälän kylän Suomulahteen tukkilastien purkupaikalle.

Alkutalvesta Kemi Oy ja Veitsiluoto Oy avasivat savotat Aholanvaaran, Hirvasvaaran, Niemelän ja Oulangan kylien metsissä.

Tukit kaadettiin pokasahoilla, karsittiin kirveillä, lastattiin hevosrekiin ja ajettiin jäädytettyä pistotietä pitkin Hautajärven, Karhujärven ja Suomulahden välisen maantien laitaan.

Tienvarren lansseista tukit nosteltiin kuorma-autojen kyytiin. Ajossa oli mukana kuutisenkymmentä autoa muun muassa 19 Fordia, 14 Volvoa ja 11 Chevroletia. Jälkimmäisen kehuttiin menestyneen parhaiten muutaman kuukauden pituisessa ajourakassa.

Eteläisestä Suomesta asti Sallan autosavotalle kaasutelleet automiehet sortuivat ahneuksissaan lastaamaan suuria kuormia.

Hautajärven ja Karhujärven väliseltä tieltä oli leikattu pahimpia mäkiä matalammaksi ja valtavalla siipiauralla varustettu kuorma-auto piti tien ajokunnossa. Sydäntalven aikana ajettiin yhteensä noin 200 000 tukkia Sallan metsistä Suomulahden lanssiin odottamaan kevätuiton alkamista. Lanssissa oli järeitä tukkeja, vanhimmat kuulemma yli 300 vuoden ikäisiä.

Eteläisestä Suomesta asti Sallan autosavotalle kaasutelleet automiehet sortuivat ahneuksissaan lastaamaan suuria kuormia. Riskimmät autot jaksoivat melkein mitä vain, mutta Diamond-merkkiset joutuivat lujille painavien lastien alla.

Hautajärven ja Karhujärven välillä eräässä paikassa kohosi haastava mäki, johon Diamondeja tukkilastissa hyytyi useamman kerran. Siitä mäki sai korkonimekseen Mandinmäki. Tiedossa ei ole, keksivätkö sen automiehet vai kyläläiset.

Autosavotassa, jossa pisin yhdensuuntainen ajomatka oli noin 60 kilometriä, ajettiin yötä päivää. Kuskit pyrkivät pitämään lepovuoroistaan kiinni, mutta samoilla silmillä ajettiin toisinaan pitkiä jaksoja.

Vakavilta onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin. Läheltä piti-tilanteita sattui esimerkiksi likellä nykyistä Mooseksenkurua niin sanotussa Heinäpuron mäessä. Tietä lasketelleen tukkiauton ohjaus meni jostakin syytä epäkuntoon. Jarruttaminenkaan ei pysäyttänyt autoa, eikä kuljettajalle jäänyt muuta mahdollisuutta kuin hypätä autosta ulos. Hetkeä myöhemmin auto lasteineen rysähti 6–7 metrin syvyiseen rotkoon. Auto tuhoutui, kuljettaja selvisi muutamalla mustelmalla.

Sallan ensimmäinen autosavotta päättyi kevättalvella 1935. Kemi Oy:n metsäosaston johtaja Jarl Sundqvist arvioi autokuljetusten sujuneen suunnitelmien mukaan. Epäilykset liian kapeasta tiestä osoittautuivat vääriksi, sillä liikenne saatiin sujuvaksi järjestämällä tyhjinä palaaville autoille sopiviin paikkoihin omia reittejä.

Kustannuspuolikin oli metsäyhtiöiden näkökulmasta katsottuna pysynyt aisoissa. Sallan autosavotasta, joka oli lajissaan ensimmäinen näin suuressa mittakaavassa toteutettu puunkuljetusoperaatio Suomessa, ei jäänyt viimeiseksi autosavotaksi Sallan metsissä.

1930-luvun puolivälin jälkeen autosavotat laajenivat itäiseen Sallaan. Kun Tuntsajokea, jonka vedet virtasivat Neuvostoliiton puolelle, ei voitu käyttää uittojokena, niin Alakurtin ja Vuorikylän lohkoilta hakatut tukit päätettiin metsäyhtiöiden toimesta kuljettaa tukkiautoilla vedenjakajan länsipuolelle odottamaan uittoa.

Viimeisintä Sallan autosavottaa talvikaudella 1937–1938 sanottiin maailman suurimmaksi autosavotaksi. Siinä kumipyörillä kuljetettiin yli puoli miljoonaa tukkia valtavaan Sallan Kuolajärven Keskiniemessä sijainneeseen lanssiin.

Vielä suurempiakin autosavottoja suunniteltiin, mutta talvisota sotki suunnitelmat.

Kuiskaaja on pitkän linjan toimittajan ja paikallishistorian tuntijan Erkki Hautalan pakinapalsta, jolla käsitellään Lapin historian kiinnostavia yksityiskohtia.